Kuntapäättäjät paljon vartijoina
–
Kunnilla on paljon valtaa lähiympäristöä koskevissa asioissa. Valtuutetun on tarpeellista paneutua kunnolla päätöstensä vaikutuksiin”, pohtii Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Laura Räsänen. Varapuheenjohtaja Jouni Lamminmäki on samoilla linjoilla: ”Luonto, lajikato ja…
Kunnilla on paljon valtaa lähiympäristöä koskevissa asioissa. Valtuutetun on tarpeellista paneutua kunnolla päätöstensä vaikutuksiin”, pohtii Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Laura Räsänen. Varapuheenjohtaja Jouni Lamminmäki on samoilla linjoilla: ”Luonto, lajikato ja ilmastonmuutos on nyt otettava tosissaan. Luonnon kannalta ajateltu päätös on myös ihmiselle hyväksi pitkässä juoksussa.”
Kunnan säästettävä luonto- ja virkistysarvot
”Kaavoitus on tärkeä työkalu luontoarvojen vaalimisessa”, toteaa Räsänen. ”Sen avulla turvataan riittävä viherverkosto, joka jatkuu myös naapurikuntiin. Laadukkaan kaavoituksen edellytys on, että luontoselvitykset ovat kunnossa. Lähiluontoa sekä viheryhteyksiä on säästettävä rakentamiselta kokonaan. Luontoa pitää löytyä niin läheltä jokaista, että siellä voi arkenakin helposti piipahtaa.”
Suojelualueet eivät riitä
”Suojelualueverkosto on tärkeä ja sitä pitää laajentaa. Jokaisessa kunnassa voidaan ottaa tavoitteeksi ainakin yhden uuden suojelualueen perustaminen vaalikaudessa”, ehdottaa Jouni Lamminmäki.
”Valtio maksaa suojelusta METSO-rahaa myös kunnille. Koska kaikkea ei kuitenkaan suojella, nousevat muualla kuin suojelualueilla tehtävät toimenpiteet tärkeiksi luontoarvojen säilyttäjiksi – tai hävittäjiksi”, täydentää Räsänen.
”Kunnilla on paljon metsäomaisuutta, jossa luonto- ja virkistysarvot pitää asettaa talouden edelle”, Lamminmäki painottaa. ”Metsät kannattaa jättää pystyyn ja useimmiten vielä täysin hoitamatta – mikä ei maksa mitään. Taloudellinen tuotto kunnalle on kuitenkin vähäinen, kun lasketaan hakkuiden kulut ja hävitetty lähiluonto terveyshyötyineen sekä kadonnut monimuotoisuus”, summaa Lamminmäki
Hiilinegatiivisuus tavoitteeksi
”Kuntien ilmastotavoitteiden toteutusta tulee vauhdittaa, pelkät strategiapaperit eivät enää riitä”, vaatii Räsänen. ”Energiantuotannossa kuntien täytyy luopua turpeesta ja muista fossiilisista polttoaineista.”
”Poltettu puu on pois myös hiilivarastoista seuraavat kriittiset vuosikymmenet. Säästetty energia on puhtainta ja taloudellisesti kannattavaa.”
”Energian säästämisessä voi jokainen tehdä oman osansa. Kuntien päätöksillä voi esimerkiksi tehdä aurinkopaneelien hankinnasta helpompaa. Tai pyöräilystä houkuttelevan vaihtoehdon. Hankinnoissa voi suosia kasvisruokaa ja kestäviä, korjattavia tuotteita”, ehdottaa Räsänen.
Kulutusjuhlat seis
”Kaikenlainen materian tuhlailu pitäisi kieltää!” Lamminmäki puuskahtaa.
”Kuntien täytyy omissa toimissaan näyttää esimerkkiä kulutuskriittisyydestä. Esimerkiksi rakennushankkeiden tulee olla elinkaareltaan kestäviä ja talojen terveitä. Kuntien hankinnoissa ja kilpailutusohjeissa pitää olla kestävyyskriteerit”, jatkaa Lamminmäki.
”Tavararoiden elinkaarta täytyy pidentää. Se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan yhdelle tarpeettoman kaapin siirtämistä uudelleenkäyttöön roskalavan sijaan. Myös korjausta pitää suosia”, vaatii Räsänen.
”Ruokahävikkiä on vielä liikaa. Onneksi parhaissa kokeiluissa koulujen ruokahävikki on käytännössä loppunut kokonaan. Näiden käytäntöjen olisi tarpeen levitä kaikkeen joukkoruokailuun,” toivoo Räsänen.
”Liikenne tuottaa noin kolmasosan ilmastopäästöistä ja siksi tulisi miettiä kaikki mahdolliset keinot julkisen liikenteen kehittämiseen ja matkaketjujen järjestämiseen muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla”, toteaa itsekin pääosin julkisilla liikkuva Räsänen.
”Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt ovat niin moninaiset, että niiden edistämiseen kannattaa panostaa. Kolme neljäsosaa suomalaisten matkakilometreista tehdään henkilöautoilla. Siihen pitää ja voidaan tehdä muutos!” täydentää Lamminmäki.
”Kuntapäättäjä on paljon vartija – myös ympäristöasioissa”, toteavat piirin puheenjohtajat yhdessä.
”Jos jokin ympäristöön liittyvä asia mietityttää, niin luonnonsuojelu- yhdistykseen ja piiriin voi aina ottaa yhteyttä!” Räsänen ja Lamminmäki vinkkaavat.
Ursula Immonen
Kirjoitus on ilmestynyt Uudenmaan Luonnonsuojelijassa 1.3.2021.
Tutustu Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuntavaalikärkiin.
Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsenenä suojelet omaa lähiluontoasi. Mikäli et ole vielä jäsen, liity nyt!