Vastaselitys Monecon Oy:n lausuntoihin Kirkkonummen Veikkolanpuron hakkuista

• Aikaisemmat vaiheet:
  • Valitus Kirkkonummen Veikkolanpuron hakkuista 24.4.2020
  • Vastaselitys Uudenmaan ELY:n lausuntoon Kirkkonummen Veikkolanpuron hakkuista 7.7.2020

15.3 2021

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE

VIITE: Helsingin hallinto-oikeuden 24.2.2021 päivätty vastaselityspyyntö, Monecon Oy:n asiakirjat Dnro 20702/03.04.04.04.24/2020

PÄÄTÖS, JOSTA ON VALITETTU

Uudenmaan ELY-keskuksen päätös 23.4.2020 UUDELY/4801/2020, jolla se hylkäsi vaatimuksemme luonnonsuojelulain (1096/1996) 57 §:n mukaisten pakkokeinojen käyttämisestä.

VALITTAJA

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki

PROSESSIOSOITE

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itälahdenkatu 22 b A 00210 Helsinki
Puhelin 050 4389 795 (puheenjohtaja Laura Räsänen)
uusimaa@sll.fi

VASTASELITYS

Vaadimme valituksessamme, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen hylätä vaatimuksemme luonnonsuojelulain (1096/1996) 57 §:n mukaisten pakkokeinojen käyttämisestä luonnonsuojelulain vastaisena. Katsomme, että Monecon Oy:n teksteissä ei ole tullut esille uutta tietoa, jonka takia meidän pitäisi vetää valituksemme pois.

Valituksessamme ja vastaselityksessämme ELY-keskuksen lausuntoon olemme tuoneet esiin olennaiset asiat, emmekä tässä toista niitä. Monecon Oy:n väitteet ovat pääosin virheellisiä ja monissa kohdissa ne vähintään hipovat kunnianloukkauksen rajaa. Lisäksi Monecon Oy:n esittämät väitteet eivät pääosin liity valituksen asiaan. Vastaamme tässä vastaselityksessä muutamiin väitteisiin, jotka mahdollisesti kuuluvat asiaan sekä korjaamme joitakin muita virheellisiä väittämiä, koska niillä saattaa olla merkitystä kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta.

Koska useammassa liitteessä käsitellään samoja asioita, vastaselityksessämme emme yksilöi liitteitä, joissa oleviin väitteisiin vastaamme.

Kartoituksemme ovat luotettavia

Väitteet ja vihjaukset kartoittajien epäluotettavuudesta ovat perättömiä, suorastaan loukkaavia. Luontokartoituksen perusasioita on, että vain varmat lajintunnistukset kirjataan. Luonnonsuojelujärjestöjen palkallisista ja vapaaehtoisista luontokartoittajista osa työskentelee myös alan konsultteina tai konsulttifirmojen palveluksessa. Esimerkiksi alueella havaintoja tehnyt Olli Manninen on Suomen tunnetuin lahokaviosammalasiantuntija, joka on kouluttanut mm. ELY-keskuksen virkamiehiä ja muita konsulttifirmojen biologeja lahokaviosammalen kartoittamiseen ja tehnyt lahokaviosammal- ja muita lajistoselvityksiä useille kunnille, mm. Helsingin, Vantaan ja Tampereen kaupungille. Manninen on tehnyt selkeästi eniten lahokaviosammalkartoituksia Suomessa.

Toisin kuin Monecon Oy väittää, Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry. (KYY) ei ole tehnyt perusteellista luontoselvitystä alueella, vaan kuten maastoraportista selviää: “Pieni inventointiryhmämme vieraili lyhyesti Kirkkonummen Veikkolassa sijaitsevalla rakentamisen uhkaamalla Lillbergan metsäalueella 13.10.2019. Alueelta löytyi runsaasti uhanalaista lajistoa sekä muita vanhaa metsää ja luontoarvoja indikoivia lajeja. Tarkemmalla ja monipuolisemmalla kartoituksella uhanalaista lajistoa löytyisi todennäköisesti enemmänkin.” (Alkuperäisen valituksen liite 10). Tämä selittää sen, että luontoarvoja löytyi myöhemmillä maastokäynneillä lisää.

Koirien erinomainen hajuaisti on tunnettu tosiasia, joka mahdollistaa niiden opettamisen ilmaisemaan mitä erilaisimpia hajuja kuten kanttarellien, rahan, norsunluun, ihmisjäljen ja karanneen koiran. Koirien ilmaisema ihmisen ominaishaju kelpaa todisteeksi oikeudessa, lajin tarkkuudella tunnistaminen on koirille helpompaa. Liito-oravakoirien alkuopetus on tehty pakastetuilla papanoilla, vaikka hieman maastoharjoituksia tehtyään koirat ryhtyvät ilmaisemaan pääosin virtsajälkiä. Laura Räsäsellä on ollut työskentelevä liito-oravakoira vuodesta 2002, joten kokemusta ilmaisun luotettavuudesta, liito-oravien käyttämistä puista ja papanoiden säilymisestä erilaisissa sääolosuhteissa on kertynyt.

Lahokaviosammal

Monecon Oy: “Kohde [SLL:n lausunnossa -Maastokäynti VP2…, Sofia Koistinen] (kuva 3-4) SLL:n lahokavioesiintymän kohdalla kuvassa. Kohde ei ollut ennen tutkimuksissa, mutta löytyi heti kun metsätyökone oli liikkeellä ja se pysäytettiin. Kohde jäisi kaavassa korttelin pohjois- ja ulkopuolelle tai rajalle, eikä tarvitse kajota. Luontotutkijat ja ELY eivät ole löytäneet kohdasta lahokaviosammalta, ei edes SLL:n Manninen.

Elyn Iida Kämäri ja Metsänhoitoyhdistyksen Mikael Moring eivät löytäneet uudelleen KYY:n löydöstä, vaikka kävivät sen lähes heti tarkastamassa. Tällöin tutkittiin tarkasti 15 m säteellä kaikki sopiva ja myös koko 2 alue. Ei löytynyt mitään. Esiintymiskohdan kannosta ei löydetty esiintymää tai lahoa mihin kuva 2 sopisi. Kuviolla 2 esiintymäkohdassa on lasten majoja, nuorison oleskelupaikka, nuotio, frisbeegolf maali ja polkuja, joita lähialueen ihmiset ovat käyttäneet päivittäin, myös koiria ulkoiluttaessa. Kulkiessaan ihmiset ovat talloneet maastoa, mikä näkyy kuvassa kulumisena.”

Tekstistä jää epäselväksi, onko edellä mainituissa tapauksissa käyty myös kuviolla 2 sijaitsevalla lahokaviosammalen esiintymällä, sillä Monecon esittämä kuvion 2 kuvaus ei sovi kuvaamaan esiintymän ympärillä olevaa aluetta. Kuviolla 2 tai sen välittömässä läheisyydessä ei ollut frisbeegolfin maalia, eikä esiintymispaikan maa ollut erityisen kulunut. Maastoraportissa (Täydennys valitukseen 30.4.2021 toimitettu liite) on esiintymispaikasta karttakuvan (kuva 1) ja lähikuvan (kuva 2) lisäksi hieman etäämmältä otetut kuvat (kuvat 3 ja 4,) Kuvan 3 korkealaatuisemmassa versiossa osa esiintymän itiöpesäkkeistä on jopa nähtävissä kuvaa zoomatessa (tämän vastaselityksen Liite 1, yksi itiöpesäke ympyröitynä esimerkkinä punaisella). Tämän lisäksi monitoimikoneen kuljettaja merkitsi esiintymispaikan nauhalla 24.4.20, joten sen olisi pitänyt olla helposti löydettävissä (Kuva 4,Täydennys valitukseen 30.4.2021 toimitettu liite). Manninen ei ole käynyt etsimässä lahokaviosammalta alueelta Koistisen löydön jälkeen.

Monecon Oy: “ELY:n (mm. Esko Vuorinen ja Iida Kämäri) on tehnyt koko alueen protoneema ja lahokaviosammaltutkimuksia 2020, eikä näitä löytynyt.”

“Kesäkuussa 2020 luontotutkija kävi läpi taas 2-alueen läpi lahokavion osalta, eikä löytynyt mitään.”

Tällaista raporttia/raportteja ei ole saamassamme aineistossa, eikä niihin viitata ELY-keskuksen lausunnossa, eikä ELY-keskus ole tietääksemme myöhemminkään täydentänyt lausuntoaan.

Liito-orava

Monecon liioittelee liito-oravayksilön käyttämän alueen kokoa, todellisuudessa:

“Liito-orava elää, liikkuu, ruokailee, pesii ja lisääntyy alueella, joka on uroksella keskimäärin 60 hehtaaria ja naaraalla noin viisi hehtaaria. … se elää koko elämänsä samalla elinpiirillä. Urosten elinpiirit voivat olla päällekkäisiä,… Naaraat sen sijaan elävät kukin omalla alueellaan. Liito-orava viettää suurimman osan öisestä aktiivisuudestaan noin 10 prosentin ydinalueella omassa elinpiirissään.” Hanski 2016: Liito-orava: Biologia ja käyttäytyminen, s. 55-58. Wikipedian mukaan.

Silvestris luontoselvitys oy:n /Esko Vuorisen (3.12.2020) selvitys Veikkolanpuro II kaava-alueen liito-oravien pesäpuista kattaa vain vuoden 2016 liito-oravaselvityksen pesäpuut, joista yksikään ei ole kuviolla 2. Joten puita, joilta olemme tehneet havaintoja liito-oravan aktiivisuudesta ei ole tässä selvityksessä tutkittu. Tähän asiaan ei kuulu, onko yksikään muualta Veikkolanpuro II kaava-alueelta tutkituista puista varmuudella pesäpuu.

Uutta tietoa: Kuviolta 2 on havaittu yksi pesäpuu ja kaksi papanapuuta

Kysyttäessä kunnassa tiedossa olevista uusista liito-oravaselvityksistä Veikkolanpuro II:n alueella, saimme vastauksen: ”… Toinen selvitys on kattavampi pesäpuu- ja papanapuukartoitus, kolohavainnot tehtiin kuitenkin vain maasta käsin. Olemme saaneet raportin kommentoitavaksi, mutta emme ole saaneet vielä korjattua raporttia. Kuviolla 2 on ko. selvityksessä havaittu yksi pesäpuu ja kaksi papanapuuta.” (tämän vastaselityksen Liite 2). Tämä tukee näkemystämme vireillepanon aiheellisuudesta.

Muuta

Asemakaava Veikkolanpuro II on vasta tekeillä, kaavan vaihe selviää kunnan kaavoituksen sivuilta.

Laki metsätuhojen torjunnasta ei ole voimassa alueella, koska sitä ei ole asemakaavassa tai yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, eikä yleiskaavassa virkistysalueeksi. Kansalliseen tasoon viittaaminen ei ole mitenkään relevanttia, kun keskustellaan alle hehtaarin alueesta. Monimuotoinen metsä on muutenkin paras suoja kirjanpainajatuhoja vastaan.

Toisin kuin Monecon Oy väittää, [alkuperäisen valituksen] Liite 3 (ELY-keskuksen päätöksen liitekartat 1-2) on todellakin peräisin ELY-keskuksesta, se on valituksen alaisen päätöksen liitteinä.

Helsingissä 15.3.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

Liitteet