Jokaisella on oikeus puolustaa ympäristöään

Eihän noin voi tehdä! Niin ajattelin, kun katsoin muutama vuosi sitten ehdotusta Helsingin uudeksi yleiskaavaksi. Tarjolla oli Keskuspuiston kaventamista ja Melkin metsäsaaren merimaisemaan oli sijoitettu kerrostalolähiö.

Tuntui pilkanteolta, että kaupunki havitteli massiivisia taloja aivan kiinni esimerkiksi Pornaistenniemen tervaleppälehtoon ja laajaa rakentamista Viikin peltoaukeille.

Kokemukseni oli eräänlainen luonnonystävän perushetki. Hetken lamaannus, musertavan tappion tunne, ja sitten vaikuttamista uhatun luonnon puolesta yhdessä muiden kanssa.

Se hetki on tuttu Hangosta Ruotsinpyhtäälle ja Raaseporista Sipooseen. Pieniä ja isoja taisteluita on käyty kiihtyvästi eri puolella Uuttamaata. Valtava rakentaminen hamuaa viimeisiä säästyneitä viheralueita. Kuntametsien käsittely tyrmistyttää.

Luonnonystävän peruskokemuksiin kuuluu myös hetki, jona oikeus puolustaa omaa ympäristöä tai luonnon etua kyseenalaistetaan. Koko ajan on kuitenkin tullut selvemmäksi se, minkä olemme vaistomaisesti tienneet: puolustamme yhteistä hyvää.

Muistan, miten suuri luonnonystävä Martti Linkola kutsui joskus luonnonsuojelua maailman epäitsekkäimmäksi toiminnaksi. Emme etsi omaa hyötyämme.

Ihminen on kuitenkin yksi hyötyjä. Tutkimukset osoittavat, että lähiluonto tekee ihmisen terveemmäksi. Kun liikumme luonnossa, verenpaine alenee, sydämen syke laskee ja ihminen rauhoittuu. Elimistön vastustuskyky vahvistuu. Kognitiiviset eli henkiset kyvyt terävöityvät. Lintuja päivittäisessä elämässään kohtaavat ihmiset ovat uuden eurooppalaistutkimuksen mukaan muita onnellisempia.

Lähiluonto on juuri niin korvaamatonta kuin olemme ajatelleetkin. Kunnista tulee kaikille asukkailleen parempia, jos luonnonystävien näkemykset otetaan huomioon.

Kun perustuslakia uusittiin 1990-luvulla, ajateltiin varmasti sen modernien luontolinjausten ulottuvan selvemmin muuhun lainsäädäntöön ja yhteiskuntaan kuin sittemmin on käynyt.

Perustuslain 20. pykälään kirjattiin: ”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille”. Ja toiseksi momentiksi: ”julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”.

Näitä ympäristöperusoikeuksia me vaalimme, ja samalla omia oikeuksiamme Suomen kansalaisina.

Lintuyhdistys Tringa ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys valittivat Helsingin yleiskaavasta hallinto-oikeuteen. Osa räikeimmin luontoa hävittävistä ehdotuksista kumottiin lainvastaisina.

Antti Halkka
Kirjoittaja on FT,
Helsingin luonnonsuojelu­yhdistyksen puheenjohtaja

Kirjoitus on ilmestynyt Uudenmaan Luonnonsuojelijassa 1.3.2021.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin yhdistykset puolustavat paikallista luontoa, edistävät ekologista elämäntapaa ja kutsuvat nauttimaan oman kunnan luontohelmistä. Oletko jo osallistunut? Uusille toimijoille on aina tilaa – tervetuloa norppajoukkoon!

Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsenenä suojelet omaa lähiluontoasi. Mikäli et ole vielä jäsen, liity nyt!