Lausunto Vantaan Energia Oy:n lämmön kausivaraston YVA-ohjelmasta

Vantaan Energia suunnittelee suuren lämpövaraston rakentamista kallioluolaan Kehä III:n alle Kuusikon alueella. Hankkeen tarkoitus on mahdollistaa kesällä tuotetun ylimääräisen energian varastointi talven kaukolämpökäyttöä varten. Piirin lausunto hankkeen YVA-ohjelmasta muistuttaa, että alueen merkittävät metsäluontoarvot on turvattava toteutuksessa. Lisäksi on huomioitava mittaluokaltaan kaivosta muistuttavan miljoonan kalliokuutiometrin louhinnan merkittävät ympäristövaikutukset.

[Hanketta koskevat aineistot: https://www.ymparisto.fi/lammonkausivarastoYVA]

LAUSUNTO 30.4.2021

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
PL 36
00521 Helsinki
kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Asia: Lausunto Vantaan Energia Oy:n lämmön kausivarastoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (UUDELY/2780/2021)

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tutustunut hankkeen arviointiohjelmaan ja katsoo tarpeelliseksi nostaa esille eräitä hankealuetta koskevia luontotietoja sekä luontoarvoihin ja -vaikutuksiin liittyviä selvitystarpeita. Lisäksi esitämme lausunnossamme joukon tunneleiden louhinnasta seuraavia vaikutuksia, jotka on selvitettävä perusteellisesti.

Hankkeen luonne lienee sellainen, että sen toteuttaminen ei aiheuttane kohtuuttomia muutoksia maanpäällisiin luonto- ja viheralueisiin tai niiden arvoihin.

Varaston rakentamiseen sisältyy YVA-ohjelman hankekuvauksen hieman sekavan esittelyn (Luku 3.1) mukaan joka tapauksessa ainakin 1-2 ajotunnelin rakentaminen, yksi pystykuilu, 1-2 porakuilua sekä maahan kaivettuina putkilinjoina toteutettavat lämmönsiirtolinjojen sekä sähkö- ja datayhteyksien rakentamiset. Nämä ja hankkeen sijoittuminen Kalkkikallion luonnonsuojelualueen kupeeseen edellyttävät, että vaikutukset myös maanpäällisiin luontoarvoihin selvitetään asianmukaisesti.

Oletettavasti hankkeeseen liittyy myös kallio- ja maaperätutkimuksia, joiden luontovaikutukset saattavat huonolla suunnittelulla ja harkitsemattomalla toteutuksella muodostua merkittäviksi ja monta vuotta maisemassa näkyviksi.

Lausunnossa nostamme esiin monenlaisia selvitystarpeita liittyen myös esim. hankkeen todelliseen tarpeeseen ja vaihtoehtoihin, hankkeen teknologiaan ja sen riskeihin sekä pinta- ja pohjavesiin ja maa- ja kallioperään kohdistuviin vaikutuksiin. Liikenteen melulla ja pölyllä, huomioiden myös kuljetettavien kiviainesten pöly, olisi merkittäviä vaikutuksia.

1. Hankealueen luontoarvoista

Hankealueen luontoarvojen esittely on valitettavan puutteellinen. Hankealueen kaupungin omistamille metsäalueille on laadittu melko äskettäin tuore metsäsuunnitelma eli Tikkurilan, Koivukylän ja Korson suuralueiden metsäsuunnitelma. Vantaan tekninen lautakunta hyväksyi kyseisen suunnitelman 9.9.2020. Suunnitteluprosessin aikana todettiin luontojärjestöedustajien maastokäynneillä sekä osin myös metsäsuunnittelijan toimesta merkittäviä METSO-arvoja sekä Kalkkikallion suojelualueen pohjoisreunan metsissä (kuviot 4007 ja 4008, yht. 4,2 ha), Variskalliolla (kuviot 4015-4019, yht. 8,5 ha) että Untipakan alueellla (kuviot 4035-4039 ja 4041, yht. 4,6 ha).

Erityisen merkittäviä luontoarvoiltaan ovat Kalkkikallion suojelualueen pohjoisreunan runsaslahopuustoiset vanhat sekametsät (kuviot 4007 ja 4008), jotka täyttävät METSO-ohjelman (Syrjänen ym 2016) luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisten luokan I METSO-kangasmetsien kriteerit. Metsät toimivat erinomaisena tukialueena olemassa olevalle kooltaan melko pienelle suojelualueelle lisäten olennaisesti säilyneiden runsaslahopuustoisten metsien kokonaispinta-alaa. Alueella on myös liito-oravapotentiaalia. Molemmat metsäkuviot on metsäsuunnittelun yhteydessä todettujen luontoarvojen takia nostettu metsäsuunnitelmassa arvometsien (C5) hoitoluokkaan. Kalkkikallion metsäalue on myös jossakin määrin kytkeytynyt Helsingin puolen (Malmin ex-lentokenttäalueen ympäristö) liito-oravan ydinalueisiin, jolloin liito-oravaelo alueella, mukaanlukien suojelualueen pohjoisreunan metsät, on täysin mahdollista.

Juuri tämä osa-alue on luonteeltaan ja arvoiltaan sellainen, jonka osalta luontoarvojen selvitys (luontotyypit, METSO-arvot, liito-orava) on kaikkein olennaisinta tehdä. Kuten myös hankkeen metsien luonnontilalle aiheuttamien haittojen minimointi.

Variskallion ja Untipakan alueella on puolestaan useita edustavia vanhapuustoisia kallio- ja kangasmetsäkuvioita, jotka täyttävät METSO I-luokan kallio- ja kangasmetsien kriteerit. Edustavimmat näistä eli Variskallion kuviot 4017 ja 4018 (yht. 4,4 ha) sekä Untipakan kuviot 4036, 4037 ja 4039 (yht. 2,8 ha) on nostettu metsäsuunnitelmassa arvometsiksi (C5). Muut Variskallion ja Untipakan varttuneet ja vanhat kangasmetsäkuviot täyttänevät pääosin luokkien II ja III METSO-kangasmetsien kriteerit.

Kuva 1. Tikkurilan, Koivukylän ja Korson suuralueiden metsäsuunnitelman 2020 kuviokartta.

2. Muuta luontoarvoista

Hankkeeseen liittyvissä kallio- ja maaperätutkimuksissa on syytä suunnitella tutkimusten ajankohdat ja tutkimuslaitteiden siirron vaatimat ajoreitit siten, että metsäarvoille koituvat luontohaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Erityisesti tämä koskee Kalkkikallion lievekuvioita 4007 ja 4008, joille olisi suotavaa olla menemättä lainkaan.

3. Hankkeen referenssilaitokset ja teknologian taso

Teknologia ja sen riskit on selvitettävä. Hanke vaikuttaa kokeelliselta ja teknologian toimintaan ja tehoon liittyvät riskit on myös selvitettävä. Jos laitos ei toimi, vaan esimerkiksi lämpöä karkaisi liikaa kallioon, niin hanke aiheuttaisi turhaan ympäristövahinkoa. Mitkä ovat tunnetun teknologian referenssit verraten kallioperää, laitoksen kokoa, varastoitavia lämpömääriä, ennustettavia kallion liikkeitä ja lämpöolosuhteita kallion sisällä? Tunnelissa on paineellista kuumaa vettä ja vuoto voisi haitata ainakin pohjavesiä. Tunnelin vesi voi saastua tai sen laatu heikentyä ajan myötä. Lämmönsiirron kemikaaliriskit on selvitettävä.

Ohjelmassa tulee esiin aivan uudentyyppinen vaikutus eli maankohoaminen. Tämän perusteita ei ole selvitetty maa- ja kallioperävaikutuksineen. Onko kyseessä kallion lämpölaajeneminen? Miten pitkälle lämpötilan muutos vaikuttaa kallioon ja yllä oleviin maakerroksiin sekä Kehä 3 -tiehen? Mitkä ovat vaikutukset maankohoamisella sekä mahdollisilla tien ja sen pinnan lämpövaihteluilla esimerkiksi talviaikaan. Voivatko nämä rikkoa tien asfaltin tai muita rakenteita sen yhteydessä kuten kaapelointeja? Näihin on epämääräistä viitettä ohjelmassa ja ne on selvitettävä yksityiskohtaisesti.

Mitkä ovat vaikuttavat kallion ja maaperän liikkeeseen vaikuttavat tekijät, ml. lämpötila ja mitä seurauksia niillä on suhteessa kallioperän stabiilisuuteen sekä pohjaveden virtaukseen huomioiden myös kalliorakoilun?

4. Tarve ja vaihtoehdot hankkeelle

Hanke tuo esiin jätteenpolton keskeisen ongelman. Jätteitä syntyy ja poltetaan ympäri vuoden, kun lämmön tarve on pienempi kesällä. Toisaalta hankkeen tarve liittyy voimakkaasti jätteenpolton tarpeeseen, jonka pitää vähentyä merkittävästi kierrätyksen ja uusiokäytön lisääntyessä. Vantaan Energia on ilmeisimmin rakentanut ylikapasiteettia jätteenpolttoon tulevia vuosia tarkasteltaessa.

Yksi selvitettävä YVA:n vaihtoehto olisi rakentaa poltettavalle jätteelle varasto jätteenpolttolaitoksen yhteyteen ja harjoittaa enemmän polttoa talvella. Sekajätteen varastointi voisi olla haastava, mutta suurimmasta osasta siitä on joka tapauksessa päästävä eroon. Käytettävän teknologian tarve olisi selvitettävä muihin tarkoituksiin kuten Nesteen Sköldvikin jalostamolta tuotavan lämmön varastointiin.

5. Kaivoksen kokoinen hanke, jolla on kaivoksen vaikutukset

Kyseessä on pinta-alaltaan suuri ja syvä kiviaineksen ottohanke. Suuri ottomäärä (miljoona m3) tarkoittaa yli 2.5 miljoonaa tonnia kiveä.

Vertailun vuoksi esimerkiksi Valkeakosken Kaapelinkulman kultakaivoksen koko on noin miljoona tonnia. Kuitenkaan YVA-ohjelmassa ei käsitellä ilmeisiä kaivoshankkeen vaikutuksia.

Nykyaikaisen louhoksen vaikutuksiin voi tutustua esimerkiksi Mondo Mineralsin Uutelan talkkilouhoksen YVA:ssa.

Uutela on toki louhinnassa suurempi hanke. Selvityksien määrä ja kattavuus on paljon suurempi kaivoshankkeessa, kattaen mm. asbesti- ja pohjavesiselvityksiä.

Tämä hanke vastaa enemmän tunnelikaivosta. Esim. Sakatin Viiankiaavan YVA:ssa on merkittäviksi todettu erityisesti pohjavesi- ja kaivannaisjäteongelmat. Pohjaveden laadun ja määrän hyvä hallinta on keskeistä toiminnan hyväksyttävyyden kannalta.

6. YVA-ohjelman keskeisiä puutteita

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on kovin puutteellinen.

Kallion mekaaninen rakenne heikkouksineen ja kallion kemiallinen koostumus on selvitettävä.

Tämä vaatii perusteellisia selvityksiä ja kallion kairausta. Toisaalta kairaukset olisi syytä tehdä tunnelien suuntaisesti kallion sisällä, ettei tule reikiä, joista paine voisi purkautua tai pinta- ja pohjavedet sekoittua. Tällöin myös maanpäälliset luontovaikutukset jäävät vähäisemmiksi. Kairauksen jätteet voivat kallion laadusta riippuen olla myös jopa vaarallisia jätteitä.

Valtavaan kalliomäärään sisältyy erittäin todennäköisesti merkittävä määrä haitallisia ja vaarallisia kiviaineksia. YVA-ohjelmassa ei mainita juuri mitään kallion koostumuksesta.

YVA:ssa on tarpeen laatia kattava kallioperän koostumusselvitys. Koostumusselvityksen tulee kattaa laajasti kalliossa esiintyvät alkuaineet kuten raskasmetallit, suola-aineet, arseeni, rauta, alumiini, mangaani ja harvinaiset maametallit. Pitkä alkuainelista on Talvivaara-Terrafamen 2013 luvassa ja suhteellisen laajoja koostumuksia Mondon Uutelan YVA:ssa.

Erityisesti on selvitettävä kattavin tutkimuksin:

a) haitallisia kuten happamia suotovesiä tuottavat kivilajit

• kaivannaisjäteasetuksen kriteerit, paikallisestikin kiven rikkipitoisuuden on oltava alle 0.1 % ja haponmuodostuspotentiaalin alle 3.

b) asbesti- ja kuituiset mineraalit, ks. GTK:n tutkimusraportti tr 127

• tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_127.pdf

c) kvartsipölyn muodostuminen

d) pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten muodostuminen

• hiukkasia tulee arvioida kaivostoiminnassa käytettävillä menetelmillä kuten Minera-ohjelman työkaluilla

e) haitallisten mineraalien vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin ja siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen

f) kallioperän koostumus kattavasti koko ottoalueelta ja -syvyydeltä.

7. Vaikutuksia maa- ja kallioperään

Maa- ja kallioperä ovat toiminnallinen kokonaisuus. Näiden rakenteiden massiivisella hävittämisellä on suuret ja pohjaveden suhteen erittäin todennäköisesti myös laittomat vaikutukset. Louhoksen seiniin jäävien harmemineraalien vaikutukset sekä kallioperän eri kerroksien suolaisten pohjavesien pääseminen ympäristöön voivat pilata pinta- ja pohjavesiä satoja tai tuhansia vuosia. Suunnitellun louhoksen vaikutukset ulottuisivat todennäköisesti alueen ulkopuolelle ainakin vesien vaikutuksesta.

Kallioperän mahdolliset heikkoudet pitää selvittää. Kallioperän ruhjeissa suolainen tai pilaantunut vesi voi kulkeutua kilometrien päähän. Koska pohja- ja pintaveden pilaaminen on laitonta, tulisi näistä juridisestikin erityisen merkittäviä haittoja.

Ohjelmassa kerrotaan, että kallion stabiloiminen betonoinnilla ei onnistu kuumimman veden alueella tunnelin yläosassa. Miten näillä alueilla estetään kuuman veden virtaus kallion raoissa ja ruhjeissa? Mitä vaikutuksia tulee pohjaveden virtauksiin sekä laitoksen lämpötaseisiin? Toisaalta veden kanssa tekemisissä olevan betonin kestävyys vaikutukset tunnelin veteen on selvitettävä. On myös selvitettävä paikallisen kalliokemian vaikutus betoniin kyseisissä lämpötiloissa sekä lämpötilan muutosten vaikutukset.

Vaikutukset läheisen Kalkkikallion suojelualueen vesitaseeseen, luontoon ja luoliin täytyy arvioida kaikissa projektin vaiheissa.

8. Vesitase ja vedenpuhdistus

Alueen vesitase on keskeinen kysymys ympäristöluvituksessa. Pelkästään sadeveden määrä on alueella merkittävä. Alueella olisi kuivatusvaikutus ainakin rakentamisen aikana.

Pohjaveden tason alapuolella pohjaveden pumppaus tai johtaminen pois voisi ylittää vesilain luparajan 250 m3 vuorokaudessa, arvioituna 0,5 m sademäärällä vuodessa.

Kuivattaminen ja veden ohjaaminen vesistöihin vaikuttaa ympäristöön ja sen luontoarvoihin.

On erittäin todennäköistä, että hankkeen vesien puhdistukseen ei riitä laskeutus. Tämä erityisesti, kun hanketta suunnitellaan pohjaveden tason alapuolelle. Vedenpuhdistuksen vaihtoehdot eri hankevaihtoehdoissa tulee kuvata kustannuksineen.

9. Vaikutus pintavesiin

Hankkeella on merkittäviä vaikutuksia pintaveden määrään ja kulkeutumiseen ainakin rakentamisen aikana.

Vedenotto Keravanjoesta vaikuttaa myös pieneliöiden ja kalanpoikasten olosuhteisiin Keravanjoessa ja aiheuttaa niiden häviämistä.

Pumpattavien kuivatusvesien laatu ja käsittely on selvitettävä yksityiskohtaisesti ja sen mahdollinen lasku vesistöön. Todennäköisesti selkeytys ei riitä käsittelyksi. Vesi olisi saastunut räjähdysainekemikaleilla, mahdollisilla kairauksen apuaineilla, typpiyhdisteillä sekä kalliosta ja kiviaineksesta liukenevilla aineilla, kuten sulfaatti/rikkihappo, raskasmetallit, arseeni, jotka kaikki on selvitettävä yksityiskohtaisesti. Pumpattavan veden maksimimäärä suhteessa vedenpuhdistuksen kapasiteettiin ja ojien vetokykyyn on selvitettävä myös ennätyksellisen sateisessa tilanteessa, esim. kerran 1000 vuodessa esiintyvän sateen suhteen huomioiden ilmaston muutoksen vaikutukset.

Vaikutukset EU-laatunormien ja vesistön luontoarvojen suhteen on selvitettävä.

10. Pohjavesivaikutukset

Pohjaveden pinnalla tarkoitetaan rajaa, jonka alapuolella kaikki maa- ja kallioperän huokoinen tila on täysin vedellä kyllästynyt.

a) Alueen kallioperän ruhjeet ja heikkousvyöhykkeet sekä vedenkulku niissä on selvitettävä. Ruhjeissa vesi voi kulkea kilometrejä.

b) Pohjaveden liikkuminen (hydrologia) ja saastumisen mahdollisuus johtuen kivilajeista ja alueella mahdollisista suolaisen veden taskuista on selvitettävä.

c) Pohjaveden pumppauksella on kuivatusvaikutus, joka on alueen laajuuden ja suunnitellun syvyyden johdosta erittäin merkittävä. Kuivatuksen vaikutukset alueen vesistöille ja muulle luonnolle on arvioitava.

d) Tunnelin veden laatu on selvitettävä perustuen lähtöveden laatuun ja mahdolliseen käsittelyyn, tunneliin jääviin kemikaaleihen ja betoniin sekä vedessä tapahtuviin muutoksiin, ml. mahdollinen mikrobikasvusto ja sen mahdolliset estokemikaalit vaikutuksineen, mahdolliset lämmönvaihtimien tai muiden kemikaalien vaikutukset, sekä kuuman kaukolämpöveden vuotojen vaikutukset tunnelin veden laatuun. Tunnelin veden vaikutukset pohjaveteen on selvitettävä kattavasti.

Mahdollinen vedenpoiston tarve laitosta suljettaessa ja tästä seuraavat vedenpuhdistuksen tarpeet on selvitettävä. Samalla on selvitettävä vedenpuhdistukseen tarvittavat vakuudet. Sulkemisselvitykseen on liitettävä selvitys tunnelin käytöstä/käytöistä sen suunnitellun käytön päätyttyä, ml. mahdollinen veden käyttö tai sen poistamisen tarve. Usein hylätyille louhoksille suunnitellaan ympäristöön voimakkaasti vaikuttavaa teollisuustoimintaa kuten murskaamoja tai asfalttiasemia, tai maankaatopaikkoja. Tässä tapauksessa louhos olisi eristetympi ympäristöstä ja esimerkiksi pöly- ja meluvaikutukset sieltä olisivat pienempiä, mutta toisaalta siihen liittyisi jonkinlaisia pohjavesiriskejä.

11. Pohjavesiselvityksien on oltava kattavat

Pohjaveden määrä alueella on suuri ja syvällä olevat rakennelmat aiheuttaisivat laajaa pilaantumista. Vaikutukset EU-laatunormien suhteen on selvitettävä perustuen kiviaineksessa valumiseen sekä kiviaineksesta irtoaviin ja luolassa käytettäviin kemikaaleihin.

Johtuen kallion ruhjevyöhykkeistä vaikutusalue olisi vähintäänkin useita kilometrejä ruhjevyöhykkeitä pitkin. Toiminnan aikana kuivatusvaikutus olisi louhokseen päin ja tunnelin valmistuttua tulee selvittää virtaavan pohjaveden vaikutus eri suuntiin.

Koska pohjaveden pilaaminen voisi jatkua vuosisatoja ja lakikin sen kieltää, haittavaikutukset on estettävä tai hanke kiellettävä.

12. Pölyvaikutukset

Pölyn vaikutukset sekä ihmisiin että ympäristöön on selvitettävä. On huomioitava myös kuljetettavien kiviainesten pöly, sekä mahdollisesti pinnoittamattomien työteiden pöly ja niiden torjunta. Pienhiukkas- ja asbestipölyn, kuituisten mineraalien ja kvartsipölyn sekä raskasmetalli- ja arseenipölyjen vaikutukset on erityisesti selvitettävä. Pölyn vaikutukset ja määrät on selvitettävä kattavasti laskien myös pölyjen terveysvaikutuksien rahallinen arvo IHKU-hankkeen mukaisesti, huomioiden kaikki pienhiukkaslähteet.

Asbesti on tarvekiven louhinnassa ja kaivoksilla yleinen ja huonosti tunnistetu riski, katso GTK:n tutkimusraportti 127.

Pölyvaikutuksessa on huomioitava typen ja rikin oksideista johtuvat pienhiukkaset. Pienhiukkasten vaikutusalue on kilometrejä. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten ja liikenteen kanssa. Päästöjä on arvioitava eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Pienhiukkaspölypäästöt vaikuttavat normien alapuolellakin, normit on syytä korjata uusimman lainsäädännön mukaisiksi ja niiden noudattamista tarkkailla. Lisäksi on syytä tarkkailla laskeumaa ämpäri- ja/tai sammalpallomenetelmillä. Koska kilometrin/muutaman sisällä on merkittävästi asutusta ja hiukkasten sekä mahdollisen asbestin terveysvaikutukset ovat vakavat, ovat vaikutukset ja riskit merkittäviä.

13. Meluvaikutukset

Sekä ympäristön että asutuksen kannalta tavanomaisena mittarina käytetyn keskiarvomelun lisäksi tulee selvittää maksimimelun taso ja esiintyminen.

Asutuksen suhteen tulee myös selvittää sisämelun taso kesäaikana suhteessa sisämelua sääteleviin asetuksiin, huomioiden mahdollisuus tuulettaa ikkunoista erityisesti kesällä.

Usein kilometrin etäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa arvioitaessa vaikutusaluetta ja yhteisvaikukseen kuuluvia melunlähteitä. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa. Päästöjä on arvioitava eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska kilometrin/muutaman sisällä on merkittävästi asutusta ja virkistysalueita sekä luonnonsuojelualue, melun ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat merkittäviä.

Palin Granit -louhimon YVA:ssa (Uudenmaan ELY) melun vaikutusalue on ollut yksi kilometri, ks. sivu 65/70 (75/80 pdf).

14. Tärinä

Räjäytykset aiheuttavat voimakasta tärinää. Tärinävaikutus voi kasvaa louhoksen edetessä syvemmälle.

Tärinävaikutukset lähiasutukseen tulee huomioida myös teiden varsilla erityisraskaan liikenteen aiheuttamana tärinänä.

Räjäytysten koko ja määrä tulee selvittää sekä säädellä. Rakenteiden rikkoutumista on havaittu 1.5 -2 km säteellä.

Tärinää arvioidessa tulee arvioida myös viihtyvyyshaittoja aiheuttavat tärinätasot, jotka ovat merkittävästi rakennuksille haitallisia tasoja alhaisemmat.

Tärinä on huomioitava ja selvitettävä ympäristövaikutuksena myös eläimiin. Tärinän voi arvioida kertaantuvan maasta esimerkiksi puunlatvassa olevaan eläimen pesään.

Kilometrin vaikutusetäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten ja toimintojen kanssa. Päästöjä on syytä arvioida eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska kilometrin/muutaman sisällä on merkittävästi asutusta ja virkistysalueita sekä luonnonsuojelualue ja tärinällä on merkittäviä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, on asia merkittävä.

Palin Granit -louhimon YVAssa (Uudenmaan ELY) tärinän vaikutusalue on ollut yksi kilometri, ks. sivu 65/70 (75/80 pdf).

15. Kaivannaisjätesuunnitelma ja vakuudet

On ilmeistä, että näin suurella hankkeella on oltava mittauksiin perustuva kaivannaisjätesuunnitelma. Miljoonan kuution kalliotilavuudessa esiintyy useamman tyyppisiä haitta-aineita, jotka täytyy pystyä käsittelemään oikein.

Kaivannaisjäteasetuksen mukaan jätteistä ei saa aiheutua laatunormeja ylittäviä pitoisuuksia pinta- tai pohjavesiin pitkienkään aikojen kuluessa.

Kaivannaisjätteitä ovat myös esimerkiksi kairauksessa syntyvät “soijat” eli pölymäiset kiviainekset. Johtuen pienestä hiukkaskoosta ko. materiaalit ovat pien- ja asbestihiukkasten lähteitä.

PSAVI on määrännyt Kalevala Goldin koeluvassa 100 euroa / tonni vakuuden malmille. Rikkipitoiset jätteet pitää pystyä stabiloimaan pysyvästi, jotta kaivannaisjäteasetuksen normit toteutuisivat pinta- ja pohjavesien suhteen. Haitallisen vähintään ei-pysyvän tai vaarallisen kiven määrä voi olla satoja tuhansia tonneja.

Hyötykäyttökelpoisen louheen lisäksi kaivaminen tuottaisi suuret määrät “kitkamaita”, joille on vaikea löytää haitattomia sijoituspaikkoja siedettävällä etäisyydellä. Hyötykäyttöön kelpaamattomien maiden sekä hyödyntämiskelpoisten pilaantumattomien maiden sijoittamiseen tulee olla suunnitelmat ja riittävät selvitykset ympäristövaikutuksista ja niiden torjunnasta.Happamien sulfaattimaiden tai sulfidisaven esiintyminen on selvitettävä.

Tämä edellyttää miljoonaluokan vakuuksia.

Alueen jälkihoidolla on oltava kattavat vakuudet ja nämäkin voivat olla helposti miljoonissa. Sulkeminen ja rakenteiden poisto on selvitettävä kunnolla.

16. Kemialliset vaikutukset luontoarvoihin

Eri hankevaihtoehdoissa vesistöön päätyvien ravinteiden, raskasmetallien, alumiinin, mangaanin, raudan, arseenin ja kiintoaineen, räjähdekemikaalien sekä öljyhiilivetyjen ja muiden haitta-aineiden haitalliset vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja suojeltuihin luontoarvoihin sekä uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin on arvioitava.

17. Vesiluvan selvitykset

Hanke edellyttää vesilain 3 luvun 2§ ja 3§ mukaisista pinta- ja pohjavesivaikutuksista johtuen vesilupaa.

Pohjaveden pilaamista ei voi tehdä luvallakaan.

Vesilain mukaisessa käsittelyssä tulee tarkastella myös korvauksia vesistölle aiheutuvasta haitasta sekä vakuuksia vahinkojen varalle.

18. Vesilain intressivertailu

Vesilain mukaisessa intressivertailussa tulee esittää hankkeesta tuleva yksityinen etu rahallisesti.

Toiminnasta olisi haittaa mm. häiriönä asutusalueelle sekä terveysriskeinä ja pinta- ja pohjavesi-vahinkoina, joten vesilain intressivertailu on tarpeellinen.

19. Naapuruussuhdelaki

Hankkeesta voi aiheutua kohtuuttomia tai korvattavia vaikutuksia naapuruussuhdelain vastaisesti ainakin hankealueen lähimmille ja kuljetusten lähimmille kiinteistöille.

20. Kemikaalit

a) Räjähteet: Räjähdetypen pitoisuudet on selvitettävä kaikkien typpiyhdisteiden suhteen, kuten ammoniumtyppi, nitraatti ja nitriitti, sekä pinta- ja pohjavesissä että kiviainesten säilytys- ja loppusijoitusalueilla ja mahdollisilla kaivannaisjätealueilla. Typpiaineiden ekologiset ja toksiset vaikutukset on selvitettävä. Kaikki muutkin käytettävien räjähteiden kemikaalit on selvitettävä. Emulsioräjähteissä erityisesti selvitettävä öljy/vaha-aineet, jotka käsittävät suoraketjuisia ja aromaattisia hiilivetyjä. Nitriittiä ja syanaatteja käytetään emulsioräjähteiden kaasutuksessa. TNT-, heksogeeni- tms. aineilla on alhaisia ekologisia raja-arvoja vesissä.

Pohjaveden pinnan alapuolella räjäytystekniikka muuttuu. Louhoksen kuivatusveden määrä ja haitta-aineiden pitoisuudet kasvavat merkittävästi syvemmälle mennessä.

b) Vesien selkeytyksen ns. flokkulanttikemikaalien pitoisuudet ja vaikutukset tulee selvittää.

c) Koneiden voitelu- ja moottoriöljyjen määrät pinta-, pohja- ja purkuvesissä tulee selvittää. Öljyn hiilivedyistä tulee selvittää myös aromaattisten hiilivetyjen ja PAH-aineiden määrät.

21. Sosiaaliset vaikutukset

Louhintahankkeen sosiaaliset vaikutukset johtuen ympäristövaikutuksista on selvitettävä.

Kiinteistöarvot, vaikutus aineelliseen omaisuuteen

Louhinnan ja sen liikenteen vaikutukset läheisten kiinteistöjen arvoon on selvitettävä. Vantaan Vekkox- louhimon YVA-tilaisuudessa konsultti kertoi asiaa selvitettävän kauppatilastoista. Hintojen lisäksi tulee selvittää myyntiaikojen pidentyminen ja kiinteistöt, jotka eivät mene kaupaksi kohtuullisessa ajassa.

Arviointi tulee suorittaa matemaattisesti mahdollisimman tarkoin numeerisin rahallisin arvoin, näyttäen taustamateriaalin.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen

Rakennusaikana terveysvaikutukset pölystä, tärinästä ja melusta ovat merkittäviä ja vaikutusalueilla on merkittävästi asuntoja sekä virkistyskäyttöä. Vaikutus voi olla rakennus- ja kiviaineksen kuljetuksistakin merkittävä, erityisesti lähimpiin kiinteistöihin ja virkistykseen käytetyille alueille. Vaikutukset on selvitettävä.

Hankkeen talousriskit ja vakuuksien tarve

Hankkeen hyväksyttävyys perustuu ilmastoon ja energiatalouteen. Taloudellis-teknologiset selvitykset hankkeen tarpeesta, taloudesta ja käytöstä mahdollisesti jätevoimalan sulkemisen jälkeen, myös nykyisiä oletuksia aikaisemmin, ovat keskeisiä.

Hanke kytkeytyy kiviyrittämiseen ja tulee selvittää kiviaineksen tuoton osuus hankkeen kannattavuudessa.

Hankkeen tullessa kannattamattomaksi, vakuuksien tulee kattaa sen jälkihoito kaikissa tilanteissa. Vantaan Energialla on erittäin suuria riskejä paitsi jätteenpolttolaitoksella myös esimerkiksi Fennovoimassa ja hankkeen varsinainen omistaja ja sen riskinkantokyky sekä mahdollisuudet konkurssiin on selvitettävä.

22. Pitkäaikaiset vaikutukset

Hankkeen sulkeminen ja siihen liittyvät riskit ja vaikutukset tulee tarkastella yksityiskohtaisesti.

Hankkeen maankäytön pinta- ja pohjavesivaikutukset tulee selvittää myös pitkien aikojen kuluessa sulkemisen ja maisemoinnin jälkeen kustannuksineen. Samoin tulee selvittää pitkäaikaiset tarkkailu- ja ylläpitovelvoitteet sekä niiden kustannukset.

23. Ilmastovaikutukset

Ilmastovaikutuksia tulisi tarkastella hankkeen aiheuttamana saastumisena ja ympäristön pilaamisena yhdessä globaalien vaikutusten kanssa. Ilmastovaikutuksiin kuuluu hankkeen kuljetusten lisäksi koko prosessin ilmastovaikutukset. Näitä ei voi ohittaa väitteellä, että kiven tarve tiedettäisiin tulevaisuudessa ja se louhitaan joka tapauksessa. Erityisesti tulee esittää maankäytön ilmastovaikutukset, kuten kuivuvan pintamaan hiilipäästöt. Tämä tulee esittää myös ei-hyötykäytettävälle, läjitettävälle maa-ainekselle. Toimenpiteille tulee esittää ilmaston kannalta kestävät vaihtoehdot, esimerkiksi energiansäästön mahdollisuudet ja uusiutuvan energian käyttö sekä räjähteiden vaihtoehdot ilmastopäästöjen suhteen. Näitä tulee verrata hankkeen tuomiin ilmastohyötyihin.

Yhteystiedot:

– Lauri Kajander, va. toiminnanjohtaja, lauri.kajander@sll.fi, p. 045 114 0088

Helsingissä 30.4.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
va. toiminnanjohtaja