Lausunto Vantaan Energian kyllästetyn puun lämpökäsittelylaitoksen YVA-ohjelmasta
Uudenmaan ELY-keskus
VIITE: UUDELY/3712/2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ASIA: Lausunto Vantaan Energian kyllästetyn puun lämpökäsittelylaitoksen YVA-ohjelmasta
Hankkeen kokonaisuus, tarve ja vaihtoehdot
Yhteiskunnan tavoitteena tulee olla jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalien mahdollisimman tehokas kierrättäminen. Suurten haittojen vuoksi on päästävä eroon myös polttamiseen perustuvista energiajärjestelmistä. Siksi hankkeen toteutusvaihtoehtoja arvioitaessa on otettava huomioon myös jätteen määrän väheneminen ja kierrätyksen tehostuminen tulevaisuudessa. Lisäksi on arvioitava vaihtoehtoisia tapoja käsitellä poltettavaksi suunniteltuja raaka-aineita. Miten voitaisiin erotella haitta-aineet savukaasujen sijaan jo itse materiaalista? Yksittäisen aineiden erotteluun tähtäävän laitoksen ohella olisi järkevää tarkastella vaihtoehtona kaikkia jo valmiita kemian ja materiaalitekniikan tuotantoyksiköitä ja niiden valmiita prosesseja – mitä niistä voisi hyödyntää suoraan tai kohtuullisella modifikaatiolla?
Murskattu puu tulisi polttolaitokseen pääasiassa Demoliten kestopuun kierrätysterminaalista Tuuloksesta. Jokainen kuorma olisi siis ajettava yli 100 kilometrin päästä. Lisäksi “Laitokselle vastaanotetaan esikäsiteltyjä ja murskattuja jätepuujakeita ja teollisuuden ja kierrätyslaitosten jäännösmateriaaleja pääsääntöisesti Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta.” Tulee selvittää, olisiko sähkö- ja kaukölämpövoimalalle tekniset ja taloudelliset sijoitusmahdollisuudet lähempänä Tuulosta, jolloin raskaan liikenteen määrä vähenisi.
Hankkeen ympäristövaikutukset tulee arvioida kokonaisuutena, johon kuuluu ainakin murskauslaitoksen vaikutukset, hakkeen kuljetuksen liikenteen hiili-, oksidi-, (renkaiden) mikromuovi- ja hiukkaspäästöjen vaikutukset sekä suunnitellun polttolaitoksen vaikutukset.
Erityisesti tulee tarkastella yhteisvaikutusta Martinlaaksoon jäävän voimalaitosyksikön vaikutusten kanssa. Tässä on huomioitava erityisesti yhteisvaikutukset hiukkas-, kaasu- ja kemikaalipäästöissä. Päästöissä tulee esittää myös laitoksen liikenteen yhteisvaikutukset melu- ja pölypäästöjen kanssa.
Laskeuma
Laskeuma tulee selvittää myös sateen mukana laitoksen lähialueille tulevan laskeuman osalta ja sen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, luontoon, ja erityisiin kohteisiin kuten kotitarveviljelyyn, maanviljelyyn, Silvolan vesivarastoon ja toisaalta uimapaikkaan sekä Vantaanjokeen. Tässä täytyy selvittää kaikki mahdolliset ja erityisesti myrkyllisimmät haitta-aineet vaikutuksineen, kuten arseeni, beryllium, gallium, tallium, kromi-VI, dioksiinit ja furaanit, AOX ja PAH-aineet.
Happaman laskeuman aiheuttama neulasten vaurioituminen ja puiden harsuuntuminen on selvitettävä. Tähän vaikuttavat keskiarvojen lisäksi myös happamien päästöjen korkeimmat tuntipitoisuudet, jotka on siksi selvitettävä.
Pölyvaikutukset raaka-aineen käsittelystä
Mikä on teknologia puumurskekuormien purussa? Miten paljon pölypäästöjä siitä tulee. Tapahtuuko purku täysin suljetussa sisätilassa? Miten eliminoidaan rekkojen mukana ulos tuleva pöly siinä tapauksessa?
Onko asiassa varmuus, ettei Vantaalla tai muualla pääkaupunkiseudulla tultaisi murskaamaan kyllästettyä puuta (vaarallinen jäte)?
Puhdistettavan ilman laatu ja ilmanpuhdistuksen teho
Poltettavan raaka-aineen laadun vaihtelu ja erityyppisten jätteiden sisältämät haitta-aineet on arvioitava. Miten kulloisenkin jäte-erän koostumus selvitetään?
Eri jätejakeista tulevat haitta-ainekomponentit ja niiden käyttäytyminen polttoprosesseissa tulee yksilöidä alkuaineina ja yhdisteinä. On määritettävä polton kaasupäästöjen puhdistuksen puhdistustehot eri aineille sekä ainetaseet. On selvitettävä minkälaisia päästökomponentteja syntyy ja miten ne päätyvät ilmaan, puhdistusvesiin ja kiinteisiin jätteisiin (ml. tuhkiin).
Vesiin päästettävät aineet tulee selvittää:
1) pölynä ja sateen mukana tulevana laskeumana
2) ns. hulevesien pitoisuuksina, tähän mukaan nykyisen/alueelle jäävän laitoksen vaikutukset
3) viemäröitävien vesien pitoisuuksina.
Ainetaseet tulee selvittää, erityisesti kromin ja kromi-VI:n, kuparin, ja arseenin sekä muiden eri jätejakeiden vaarallisten kemikaalien, niin että arviot sisältävät myös puhdistustekniikoiden jälkeisen tilanteen. Esiintyykö poltettavassa materiaalissa halogeeniyhdisteitä, kuten kloorifenoleja? Jos kyllä, mitkä ovat seuraavien aineiden päästöt ilmaan, vesiin ja kiinteisiin aineisiin: palamattomat halogeeniyhdisteet, palamistuotteet kuten AOX, dioksiinit ja furaanit sekä klooriyhdisteet. Kreosootin ja sen kaltaisten yhdisteiden päästöt on selvitettävä vastaavasti, ml. PAH-yhdisteiden päästöt.
Tässä tulee myös huomioida puussa luonnollisesti esiintyvät alkuaineet, erityisesti ympäristössä vaaralliset metallit, puolimetallit, suolaionit sekä orgaaniset aineet ja niiden biologinen vaikutus.
Terveysvaikutukset
Tavallisen mallinnuksen lisäksi tulee tarkastella terveyshaittoja havainnollistettuna IHKU-mallilla. Paltamon Kaicel Fibersin ja Kemin Metsän ympäristölupaprosessit osoittavat, että typpipäästön normin selvä alittaminen ilmapitoisuutena ei poista terveysvaikutuksia.
Terveysvaikutukset tulee selvittää kaikkien hiukkasluokkien suhteen sekä kemiallisten päästöjen ja niistä tulevien hiukkasten suhteen. Vaikutukset myös hengitystie- ja verenkiertosairauksista kärsiville sekä muille ilmanlaadulle herkille kuten migreenipotilaille tulee esittää.
Ainakin happamien päästöjen osalta tulee esittää myös korkeimmat mahdolliset tuntipitoisuudet, koska näillä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi astmaatikoille, vaikka vuosi- ja kuukausikeskiarvot olisivat alhaiset.
Onnettomuudet ja käyttöhäiriöt
YVA:ssa tulee esittää pahimpien onnettomuuksien kuten tulipalojen ja räjähdysten riskit sekä erilaisten käyttöhäiriöiden esiintyminen ja riskit sekä näiden haittavaikutusten torjunta. Näistä tulee esittää terveys, luonto- ja ympäristöhaitat kattavasti.
Yhteystiedot:
- Lauri Kajander, va. toiminnanjohtaja, p. 045 114 0088, uusimaa@sll.fi
Helsingissä 12.5.2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
va. toiminnanjohtaja
[Linkki: Hankkeen YVA-aineistot ymparisto.fi -sivustolla]