Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Helen Oy:n Kilpilahti-Vuosaari -läm­mön­siir­to­hank­keen YVA-ohjelmasta

Tarkasteltavat vaihtoehdot VE1-VE7. Kallioperässä tunnelissa kulkevat putkiosuudet on esitetty katkoviivalla, maaputkiosuudet puolestaan yhtenäisellä viivalla. (Kuvakaappaus YVA-ohjelmasta)

[YVA:n aineistot löytyvät täältä]

LAUSUNTO 8.2.2022

Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Sibbo Naturskyddare – Sipoon Luonnonsuojelijat rf
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

ASIA: Lausunto Helen Oy, Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön hyödyntäminen Helsingin kaukolämmön tuotannossa -hankkeen YVA-ohjelmasta

VIITE: UUDELY/13330/2021

Helen Oy harkitsee Helsingin kaukolämmöntuotannossa hiilivoiman korvaajaksi yhtenä vaihtoehtona Porvoon Kilpilahden öljynjalostamon ja teollisuusalueen hukkalämmön hyödyntämistä. Lämpöä on tarkoitus ottaa talteen lämpöpumpuilla ja siirtää kaukolämpöputkessa Vuosaareen. Hiilivoiman alasajo on välttämätön ja kiireellinen ilmastotoimi ja ajatus hukkalämmön hyödyntämisestä on kannatettava. Pidämme siis hankkeen tavoitteita lähtökohtaisesti hyvinä.

Toisaalta hankkeen kokonaistaloudellisuutta pitkällä aikavälillä on arvioitava myös öljyn käytön vähentyessä. Pysyykö Kilpilahden hukkalämmön tuotanto yhtä korkeana jatkossa?

Lämmön siirron edellyttämä reilun 20 kilometrin putkilinja on kuitenkin mittava rakennushanke, joka toteutusvaihtoehdosta riippumatta aiheuttaisi monenlaisia merkittäviä haittavaikutuksia laajalla alueella. Siksi hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisesti ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus arvioitava vasta kun vaikutukset on kattavasti selvitetty. Mikäli hanke toteutuu, hankevaihtoehdoista on toteutettava ympäristön kannalta vähiten haitallinen, vaikka se lisäisi hankkeen kustannuksia.

Hankkeen vaihtoehdoista

YVA-ohjelmassa tarkastellaan seitsemää eri putki- ja tunnelilinjausta, jotka kulkisivat Kilpilahdesta Etelä-Sipoon halki Vuosaareen. Niin sanottuna nollavaihtoehtona hanke jätettäisiin kokonaan toteuttamatta. Helen Oy on kertonut, että esiselvitysvaiheessa tarkastelussa on ollut mukana myös merenpohjaan rakennettava putkilinja, mutta se on jätetty pois YVA:sta arvioitujen haitallisten ympäristövaikutusten ja vaikutustenarvioinnin hankaluuden vuoksi. Merilinjauksen hylkäämisen perusteita olisi hyvä avata tarkemmin YVA-selostuksessa, jotta maalle rakennettavien vaihtoehtojen vaikutuksia voisi suhteuttaa merivaihtoehtoon.

Putkilinjaukselle on esitetty seitsemän vaihtoehtoa (VE1-7), joista yksi kulkisi lähes koko matkan maan alle louhittavassa tunnelissa (VE6) ja muut vaihtelevina yhdistelminä tunnelia ja maanpintaan kaivettavaa putkea. Näillä eri vaihtoehdoilla on hyvin erilaiset vaikutukset.

Maanpintaan kaivettava putki vaatii parinkymmenen metrin levyisen puuttoman maastokäytävän, joka luontohaittojen lisäksi rajoittaa alueen maankäyttöä jatkossa. Pisimmillään yli 20 kilometriä pitkän tunnelin kaivaminen maan alle taas on mittava louhintaoperaatio, josta aiheutuu louhinnalle tyypillisiä haittoja erityisesti melun sekä maa-ainesten kuljettamisen ja jatkosijoituksen muodossa. Molemmissa tapauksissa sekä syntyvien hyödyntämiskelpoisten että hyödyntämiskelvottomien maamassojen määrä on suuri.

On hyvä, että Sipoonlahdesta länteen Etelä-Sipoon alueella tarkastelussa on vain tunnelivaihtoehtoja. Alueella on merkittäviä maakunnallisesti arvokkaiksi todettuja luontokohdekokonaisuuksia (MALU, LAKU), joiden pirstominen maanpäällisillä rakenteilla olisi kestämätöntä. Yksi vaihtoehdoista eli pohjoinen Porvoonväylää noudatteleva moottoritielinjaus (VE 2) sisältää myös länsiosassa maanpintaan vedettävän osuuden, jonka luontovaikutukset on arvioitava tarkasti. Enimmäkseen pelloilla kulkeva linjaus lienee kuitenkin mahdollista toteuttaa aiheuttamatta suurta haittaa arvokkaille luontokohteille.

Itäosassa maanpäällinen linjaus Nevaksen, Hangelbyn eteläpuolen ja Eriksnäsin metsäalueiden halki on kestämätön (VE1, VE3, VE7). Se pirstoo tarpeettomasti luontoalueita, uhkaa arvokkaita luontokohteita, aiheuttaa haittaa asutukselle ja kohdistuu osittain myös todetuille happamille sulfaattimaille, joiden kaivamisesta aiheutuisi merkittävää vesistöriskiä.

Eri linjausvaihtoehtojen yhdistelmiä on tarpeen tarkastella vielä vaikutusarvioinnin edetessä, esimerkiksi:

  • vaihtoehto, jossa putki viedään tunneliin idässä heti Kilpilahdessa (kuten vaihtoehto VE6), mutta siirtyy Sipoonlahden jälkeen pohjoiselle linjaukselle (kuten VE5) moottoritien varteen ja kulkee loppuosuuden Östersundomin läpi maanpinnassa. Tällä vältettäisiin tunnelivaihtoehtoon sisältyviä luontoaluiden kannalta huonoja maanpäällisten rakenteiden sijainteja, kuten Talosaari.
  • moottoritietä noudattelevan VE2-linjauksen jatkaminen tunnelissa Vuosaareen tai vähintään Landbon liittymään asti, jolloin vältettäisiin mm. Immersbackan arvokkaaseen metsäalueeseen kohdistuvat haitat.
  • Östersundomin yhteiskäyttötunnelin (VE7) yhdistäminen muihin vaihtoehtoihin, mikäli Östersundomin alueen kaavoituksen epävarmuus huomioon ottaen tämän tunnelin suunnittelu on mahdollista. Jos yhteiskäyttötunneli on tarkoitus joka tapauksessa rakentaa, sen hyödyntäminen tässä hankkeessa vähentäisi tarpeettomia ylimääräisiä haittavaikutuksia länsiosassa.

Myös muita esitettyjen erilaisten tunnelilinjausten yhdistelmiä tulee tarkastella, jotta maanpäälliset tunnelirakenteet voidaan sijoittaa mahdollisimman haitattomasti. Kallioperän laatu on selvitettävä tarkemmin ja myös sen perusteella tunnelilinjauksia on tarkasteltava vielä uudelleen. Östersundomin alueen kaavoitus on jälleen etenemässä (Osallistumis- ja arvointisuunnitelma on parhaillaan nähtävillä) ja se on otettava lämpöputkihankkeessa huomioon.

Vertailu 0-vaihtoehdossa mereen tulevan lämpökuorman haittavaikutuksista ja niiden estämisen edut

Kilpilahdessa lasketaan lämpöä lähes ydinvoimalaa vastaava määrä matalalle merialueelle. Uudemmassa lupakäytännössä voidaan tarkastella vertailukohtina Kemin MetsäFibren ja Paltamon Kaicellin biojalostamojen uusia ympäristölupia, joihin Pohjois-Suomen AVI määräsi haihdutustornit ja lämmön talteenottoa selvitetään. On ilmeistä, että nykyisellään lupaa ei voisi järjestelylle saada ja päästölle tullaan laittamaan rajat vastaavasti. Tällöin 0-vaihtoehtona tulisi olla lämmön muu hyötykäyttö esim. lähempänä Porvoon kaupungissa, kasvihuoneissa tai haihdutustornit päästön poistamiseksi.

Ajotunnelit, pystykuilut ja tunneleiden suuaukot

Lämmönsiirtolinjan tunneleiden suuaukot sijoittuvat kohtiin, joissa maaputki siirtyy tunneliin. Lisäksi tunnelille on tarkoitus rakentaa pystykuiluja, joihin sisältyy maanpäällistä rakentamista kuten huoltorakennus, parkkipaikka ja tieyhteys.

Seuraavassa on joitakin kommentteja lämmönsiirtoputkien tunneleiden suuaukkojen ja pystykuilujen alustavista sijainneista:

Sipoonlahden itäpuolella

  • Eriksnäsin asuinalueen eteläpuolella, Nåranklobben (VE1, VE3, VE7): suunniteltu suuaukko sijaitsee maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kohdalla (Itä-Uudenmaan liiton MALU-selvitys, kts. myös tämän lausunnon mukana toimitettu täydennys, Liite 1). Mikäli joku näistä vaihtoehdoista päätyisi toteutukseen, tulee tunneli toteuttaa niin, ettei MALU-rajauksen alueelle aiheudu haittaa.
  • Kallbäckin teollisuusalueen ja Porvoonväylän eteläpuolella (VE2): Sipoon kunnalla on suunnitelmia alueen kaavoittamiseksi. Tuleva kaavoitus on otettava suuaukon sijoittelussa huomioon. Moottoritien melualueella ja tulevalla teollisuusalueella suuaukko aiheuttanee huomattavasti vähemmän haittaa kuin muissa vaihtoehdoissa yleisemmät luontoalueiden keskelle toteutettavat rakenteet.
  • Spjutsundintien kohdalla (VE4, VE5): Boxin suot -Natura-alueen läheisyydessä rakentaminen edellyttää Natura-vaikutusten arviointia.
  • Kalkkirannantie: Mikäli Kalkkirannantien tuntumaan rakennetaan maanpäällisiä rakenteita, on huomioitava, että Jontaksen alueelle on kaavoitettu urheilupuisto, jonka toteutukseen liittyy mittavaa maanläjitystoimintaa. Kaavoituksen yhteydessä on todettu, että alueella on rakentamista rajoittavia happamia sulfaattimaita, jotka on otettava hankkeessa huomioon. Jontaksen kaavassa on merkitty arvokas vanhan metsän alue luo-merkinnällä. Tämä kohde on turvattava myös mahdollisen lämpöputkihankkeen yhteydessä. Myös Jontaksen kaava-aluetta vastapäätä Kalkkirannantien itäpuolella oleva Hangelbyträsketille jatkuva metsäalue on luontoselvitysten mukaan monin paikoin luonnonsuojelullisesti arvokas eikä sitä pitäisi pirstoa maanpäällisillä rakenteilla.

Sipoonlahden länsipuolella:

  • Rotkotie ja Lilltyran: Hitåntie on pieni tie, jolla on runsaasti liikennettä. Kestääkö vanha moottoritien ylittävä silta louhoskuljetuksia? Musiikkipäiväkoti Poco Joensuun tilalla puuttui herkkien kohteiden luettelosta (puuttuuko myös muuta, esim. yksityisiä päiväkoteja?). Lilltyranin ajotunnelin kohdalla on riski happamien sulfaattimaiden esiintymiseen.
  • Falkbergin ja Porvoonväylän eteläpuolella (VE2, VE3, VE5): Suunniteltu tunnelin suuaukko sijoittuisi ilmeisesti vanhapuustoisen kallion jyrkkään rinteeseen. Sijainti heikentäisi etelästä Majvikista pohjoiseen Falkbergsklobbarnan arvokkaalle kallioalueelle suuntautuvaa tärkeää ekologista yhteyttä. On syytä selvittää olisiko suuaukko mahdollista sijoittaa vähemmillä haitoilla muutaman sadan metrin päässä lännessä olevan kalliokumpareen rinteeseen.
  • Majvik: tunneli on toteutettava siten, ettei maakunnallisesti arvokkaalle luontoalueelle aiheudu haittaa. Majvikissa on kaavoitussunnitelmia, jotka on otettava huomioon.
  • Talosaari: Arvokas luontokohde ja siksi huono paikka rakenteille. Mahdolliset maanpäälliset rakenteet on toteutettava nuoreen metsään niin, että arvokkaat vanhat metsät säilyvät.
  • Salmenkallio (VE2, VE3, VE5): On varmistettava, ettei Salmenkallion alueen arvokkaiden metsäalueiden luontoarvoja heikennetä.

Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet

Hanketta varten on tehty täydentäviä luontoselvityksiä, mutta niitä ei ole julkaistu YVA-ohjelman kanssa, joten niiden laatua ei ole voitu arvioida.

Hankealueen läheisyydessä sijaitsee neljä Natura 2000 -aluetta: Boxin suot Porvoon ja Sipoon rajalla, Byträsket ja Sipoonjoki Sipoossa sekä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Helsingissä ja pieneltä osin Vantaalla. Pääosa tarkastelualueen luonnonsuojelualueista sijoittuu Boxin soiden Natura-alueelle sekä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueelle. Nämä ovat myös Natura-alueet, jotka sijoittuvat lähimmäksi putkilinjauksia. Suunnitellut putkilinjaukset sijoittuvat Natura-alueiden ja luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle lukuun ottamatta niitä kohtia, joissa putkilinja alittaa ne tunneleissa.

Hankkeen vaatimien selvitysten (maaperä, kallio), rakentamisen, käytön ja käytöstä poiston aikaiset haitalliset vaikutukset Natura-alueisiin on estettävä. Tämä edellyttää Natura-arvioinnin tekemistä. Erityisen kriittisiä ovat vaikutukset Boxin suot ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueille.

YVA-ohjelman mukaan: ”Maakunnallisesti arvokkaiksi arvioiduista luontokohteista lähes kaikki sijaitsevat Sipoonlahden itäpuolelta ja Sipoon ja Helsingin väliselle rajalle ulottuvalla alueella. Hankealueella sijaitsee myös useita paikallisesti arvokkaita luontokohteita, joista osa sisältyy maakunnallisesti arvokkaisiin kokonaisuuksiin.

Hankealueella on selvitetty maakunnallisesti arvokkaita luontoalueita erityisesti Itä-Uudenmaan liiton toimesta ns. MALU-hankkeen aikana vuonna 2010 (raportti, pdf).

Tuon selvityksen selvitysalue oli rajallinen, eikä siinä arvioitu kattavasti Eriksnäsin alueen itäosia tai Kalkkirannantien itäpuolisia alueita. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on toimittanut täydennystä MALU-selvitykseen Eriksnäsin osayleiskaavan yhteydessä vuonna 2011 (Liite 1, karttarajaukset on tehnyt samoilla kriteereillä kuin virallisessa MALU-raportissa esitetyt rajaukset metsätalousinsinööri, luontokartoittaja Jyri Mikkola, joka vastasi Uudenmaan liiton työntekijänä MALU-selvityksen Sipoon osuudesta). Siltä osin kuin rajauksilla ei ole toteutettu hakkuita, niiden luonnonsuojelullinen arvo on vuosikymmenessä vain lisääntynyt. Esim. Nåranklobbenin lähistölle suunniteltu mahdollinen tunnelin suuaukko on toteutettava niin, ettei arvokkaan luontoalueen rajaukselle mennä. Maaputkilinjauksia ei näille alueille pidä toteuttaa.

Arvokkaita luontokohteita on myös mm. Hangelbyträsketin ja Kalkkirannantien välisellä metsäalueella, sekä Jontaksen asemakaavan luo-alueella Kalkkirannantien läheisyydessä.

Hankealueella pesii selvitysten mukaan useita uhanalaisia lintulajeja. Hankkeen toteutuessa rakennustyöt on suunniteltava ja ajoitettava niin, ettei lintujen pesintää häiritä.

Vieraslajit

Haitallisten vieraslajien esiintyminen eri linjausvaihtoehdoilla on selvitettävä. Maanrakennustöiden kaikissa vaiheissa on varmistettava, ettei haitallisten vieraslajien leviämistä maamassojen, työkoneiden tai työntekijöiden mukana uusille kasvupaikoille pääse tapahtumaan.

Maa-ainesten jatkokäyttö ja loppusijoittaminen

YVA-ohjelman mukaan:

  • Tunnelit on suunniteltu toteutettavan poraus-räjäytysmenetelmällä. Linjan tunnelien osalta on arvioitu louhittavan yhteensä noin 345 000–610 000 kiintokuutiota kiviainesta valittavasta linjausreitistä riippuen.”
  • Maaputkiosuuksien maankaivusta syntyy alustavan arvion mukaan yhteensä noin 75 000–470 000 kiintokuutiota maa-aineksia linjausvaihtoehdosta riippuen.
  • Maaputkiosuuksien avolouhinnasta syntyy alustavan arvion mukaan linjausvaihtoehdosta riippuen noin 30 000–95 000 kiintokuutiota kiviainesta.

YVA-ohjelmassa todetaan, että ”Maanläjitystä ja sen tarvetta ei tässä vaiheessa ole vielä suunniteltu tarkemmin, mutta on mahdollista, että hankkeen YVA-selostukseen tulee mukaan maanläjitys liitännäishankkeena.Pidämme tämän mittaluokan hankkeessa ensiarvoisen tärkeänä sitä, että vaikutusten arviointiin sisältyy jo YVA:ssa kaikkien syntyvien maamassojen loppusijoituksen suunnitelmat ja ympäristövaikutusten arviointi. On myös arvioitava eri hankevaihtoehdoissa syntyvien hyödyntämiskelpoisten ja erityisesti loppusijoitettavien, pahimmillaan vaarallisia haitta-aineita sisältävien maamassojen käsittely.

Louhittavien kiviainesten ja maaputken tieltä siirrettävien maamassojen määrät ovat suuria ja kaikki louhintaan ja maa-ainesten kuljettamiseen, hyödyntämiseen ja loppusijoitukseen liittyvät vaikutukset on arvioitava perusteellisesti jo YVA:ssa.

Näin suurella hankkeella on oltava mittauksiin perustuva kaivannaisjätesuunnitelma. Yli 600 000 kuution kalliotilavuudessa tai lähes 500 000 kuutiossa muita maa-aineksia esiintyy useamman tyyppisiä haitta-aineita, jotka täytyy pystyä käsittelemään oikein.

Kaivannaisjäteasetuksen mukaan jätteistä ei saa aiheutua laatunormeja ylittäviä pitoisuuksia pinta- tai pohjavesiin pitkienkään aikojen kuluessa.

Kaivannaisjätteitä ovat myös esimerkiksi kairauksessa syntyvät “soijat” eli pölymäiset kiviainekset. Johtuen pienestä hiukkaskoosta ko. materiaalit ovat pien- ja asbestihiukkasten lähteitä.

Esimerkiksi PSAVI on määrännyt Kalevala Goldille myöntämässään koeluvassa 100 euroa / tonni vakuuden malmille. Rikkipitoiset jätteet pitää pystyä stabiloimaan pysyvästi, jotta kaivannaisjäteasetuksen normit toteutuisivat pinta- ja pohjavesien suhteen. Haitallisen vähintään ei-pysyvän tai vaarallisen kiven määrä voi olla satoja tuhansia tonneja.

Hyötykäyttökelpoisen louheen lisäksi kaivaminen tuottaisi suuret määrät “kitkamaita”, joille on todennäköisesti vaikea löytää haitattomia sijoituspaikkoja siedettävällä etäisyydellä. Hyötykäyttöön kelpaamattomien maiden sekä hyödyntämiskelpoisten pilaantumattomien maiden sijoittamiseen tulee olla suunnitelmat ja riittävät selvitykset ympäristövaikutuksista ja niiden torjunnasta. Happamien sulfaattimaiden tai sulfidisaven esiintyminen on selvitettävä (kts. lausunnon kappale Reittien maa- ja kallioperätutkimukset).

Ylijäämämaiden mahdolliset pitkän aikavälin haitat edellyttävät miljoonaluokan vakuuksia.

Alueen jälkihoidolla on oltava kattavat vakuudet ja nämäkin voivat olla helposti miljoonissa. Sulkeminen ja rakenteiden poisto on selvitettävä kunnolla.

Vaikutukset pintavesiin

YVA-ohjelmassa on kuvattu pienvesiä ja muita vesistöjä, joihin hanke mahdollisesti vaikuttaisi: ”Linjausvaihtoehdosta riippuen putkilinja Kilpilahdesta Vuosaareen risteää seuraavien jokea pienempien uomien kanssa: Dybäcken, Nevaksenjoki, Hangelbybäcken, Fallbäcken, Korsnäsinpuro, Östersundominpuro, Gumbölenpuro, Krapuoja. Lisäksi putkilinjausten reiteillä on nimettömiä ojia.

Vesilain mukaisten poikkeuslupien sijasta on etsittävä toteutusvaihtoehtoja, jotka eivät heikennä vesistöjä.

Putkilinjauksen kuivattaminen ja veden ohjaaminen vesistöihin vaikuttaa ympäristöön ja sen luontoarvoihin. On erittäin todennäköistä, että hankkeen vesien puhdistukseen ei riitä laskeutus. Tämä erityisesti, kun hanketta suunnitellaan pohjaveden tason alapuolelle.

Pumpattavien kuivatusvesien laatu ja käsittely sekä mahdollinen lasku vesistöön on selvitettävä yksityiskohtaisesti Todennäköisesti selkeytys ei riitä käsittelyksi. Vesi olisi saastunut räjähdysainekemikaleilla, mahdollisilla kairauksen apuaineilla, typpiyhdisteillä sekä kalliosta ja kiviaineksesta liukenevilla aineilla, kuten sulfaatti/rikkihappo, raskasmetallit, arseeni, jotka kaikki on selvitettävä yksityiskohtaisesti. Pumpattavan veden maksimimäärä suhteessa vedenpuhdistuksen kapasiteettiin ja ojien vetokykyyn on selvitettävä myös ennätyksellisen sateisessa tilanteessa, esim. kerran 1000 vuodessa esiintyvän sateen suhteen huomioiden ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Vaikutukset EU-laatunormien ja vesistön luontoarvojen suhteen on selvitettävä.

Pohjavesivaikutukset

Kallioperän mahdolliset heikkoudet pitää selvittää. Kallioperän ruhjeissa suolainen tai pilaantunut vesi voi kulkeutua kilometrien päähän. Koska pohja- ja pintaveden pilaaminen on laitonta, tulisi näistä juridisestikin erityisen merkittäviä haittoja.

YVA-ohjelmasta: “Hankealueen läheisyydessä sijaitsee luokiteltuja pohjavesialueita. Pohjoinen linjaus-vaihtoehto (VE2) kulkee osittain Boxbyn 2-luokan pohjavesialueella. Kaikki eteläiset linjausvaihtoehdot (VE1, VE3–VE7) kulkevat osittain Hangelbyn 2-luokan pohjavesialueella. Pohjoinen linjausvaihtoehto (VE2) kulkee Kallbäckin 2-luokan pohjavesialueen eteläpuolitse lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä. Lisäksi linjausvaihtoehto VE7 sijoittuu Helsingissä noin 200 metrin etäisyydelle Vartiokylän 1E-luokan pohjavesialueesta ja noin 500 metrin etäisyydelle Vuosaaren 1-luokan pohjavesialueesta.

Pohjavettä on kuitenkin muuallakin kuin luokitelluilla alueilla. Pohjaveden pinnalla tarkoitetaan rajaa, jonka alapuolella kaikki maa- ja kallioperän huokoinen tila on täysin vedellä kyllästynyt.

a) Alueen kallioperän ruhjeet ja heikkousvyöhykkeet sekä vedenkulku niissä on selvitettävä. Ruhjeissa vesi voi kulkea kilometrejä.

b) Pohjaveden liikkuminen (hydrologia) ja saastumisen mahdollisuus johtuen kivilajeista ja alueella mahdollisista suolaisen veden taskuista on selvitettävä.

c) Pohjaveden pumppauksella on kuivatusvaikutus, joka on alueen laajuuden ja suunnitellun syvyyden johdosta erittäin merkittävä. Kuivatuksen vaikutukset alueen vesistöille ja muulle luonnolle on arvioitava.

Pohjaveden määrä alueella on suuri ja syvällä olevat rakennelmat aiheuttaisivat laajaa pilaantumista. Vaikutukset EU-laatunormien suhteen on selvitettävä perustuen kiviaineksessa valumiseen sekä kiviaineksesta irtoaviin kemikaaleihin.

Johtuen kallion ruhjevyöhykkeistä mahdollinen vaikutusalue olisi useita kilometrejä ruhjevyöhykkeitä pitkin.

Koska pohjaveden pilaaminen voisi jatkua vuosisatoja ja lakikin sen kieltää, haittavaikutukset on estettävä tai hanke kiellettävä.

Reittien maa- ja kallioperätutkimukset

Hankkeeseen liittyvissä kallio- ja maaperätutkimuksissa on suunniteltava tutkimusten ajankohdat ja tutkimuslaitteiden siirron vaatimat ajoreitit siten, että luontoarvoille koituvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Happamien sulfaattimaiden esiintymisen mahdollisuus on todettu YVA-ohjelmassa. Niihin liittyvien riskien hallinnassa on noudatettava parasta ja uusinta saatavilla olevaa tietoa. Ympäristöministeriö on tammikuussa 2022 julkaissut uuden oppaan sulfaattimaiden huomioimisesta rakentamisessa ja sen sisältö on otettava hankkeen suunnittelussa huomioon. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:33: Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin: Opas happamien sulfaattimaiden huomioimiseen ja vaikutusten hallintaan

Valtavaan kalliomäärään sisältyy erittäin todennäköisesti merkittävä määrä haitallisia ja vaarallisia kiviaineksia. YVA-ohjelmassa käsitellään kallion koostumusta hyvin yleisellä tasolla.

YVA:ssa on tarpeen laatia kattava kallioperän koostumusselvitys. Kallioperän tarkat selvitykset vaativat kallion kairausta. Kairaukset olisi mahdollisuuksien mukaan syytä tehdä tunnelien suuntaisesti kallion sisällä, ettei tule reikiä, joista paine voisi purkautua tai pinta- ja pohjavedet sekoittua. Tällöin myös maanpäälliset luontovaikutukset jäävät vähäisemmiksi. Kairauksen jätteet voivat kallion laadusta riippuen olla myös jopa vaarallisia jätteitä.

Koostumusselvityksen tulee kattaa laajasti kalliossa esiintyvät alkuaineet kuten raskasmetallit, suola-aineet, arseeni, rauta, alumiini, mangaani ja harvinaiset maametallit. Pitkä alkuainelista on Talvivaara-Terrafamen 2013 luvassa ja suhteellisen laajoja koostumuksia Mondon Uutelan YVA:ssa.

Erityisesti on selvitettävä kattavin tutkimuksin:

  1. haitallisia kuten happamia suotovesiä tuottavat kivilajit

kaivannaisjäteasetuksen kriteerit, paikallisestikin kiven rikkipitoisuuden on oltava alle 0.1 % ja haponmuodostuspotentiaalin alle 3.

  1. asbesti- ja kuituiset mineraalit, ks. GTK:n tutkimusraportti tr 127

tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_127.pdf

  1. kvartsipölyn muodostuminen
  2. pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten muodostuminen

hiukkasia tulee arvioida kaivostoiminnassa käytettävillä menetelmillä kuten Minera-ohjelman työkaluilla

  1. haitallisten mineraalien vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin ja siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen
  2. kallioperän koostumus kattavasti koko ottoalueelta ja -syvyydeltä.

Kemialliset vaikutukset

Eri hankevaihtoehdoissa vesistöön päätyvien ravinteiden, raskasmetallien, alumiinin, mangaanin, raudan, arseenin ja kiintoaineen, räjähdekemikaalien sekä öljyhiilivetyjen ja muiden haitta-aineiden haitalliset vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja suojeltuihin luontoarvoihin sekä uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin on arvioitava.

  1. Räjähteet: Räjähdetypen pitoisuudet on selvitettävä kaikkien typpiyhdisteiden suhteen, kuten ammoniumtyppi, nitraatti ja nitriitti, sekä pinta- ja pohjavesissä että kiviainesten säilytys- ja loppusijoitusalueilla ja mahdollisilla kaivannaisjätealueilla. Typpiaineiden ekologiset ja toksiset vaikutukset on selvitettävä. Kaikki muutkin käytettävien räjähteiden kemikaalit on selvitettävä. Emulsioräjähteissä erityisesti selvitettävä öljy/vaha-aineet, jotka käsittävät suoraketjuisia ja aromaattisia hiilivetyjä. Nitriittiä ja syanaatteja käytetään emulsioräjähteiden kaasutuksessa. TNT-, heksogeeni- tms. aineilla on alhaisia ekologisia raja-arvoja vesissä.

Pohjaveden pinnan alapuolella räjäytystekniikka muuttuu. Louhoksen kuivatusveden määrä ja haitta-aineiden pitoisuudet kasvavat merkittävästi syvemmälle mennessä.

  1. Koneiden voitelu- ja moottoriöljyjen määrät pinta-, pohja- ja purkuvesissä tulee selvittää. Öljyn hiilivedyistä tulee selvittää myös aromaattisten hiilivetyjen ja PAH-aineiden määrät.
  2. Käytön aikaisen kemikaalien käytön pitoisuudet ja vaikutukset tulee selvittää.

Rakentamisen aikainen logistiikka

Kaikkien kuljetusreittien liikennevaikutukset on selvitettävä. Useat käyttöön suunnitellut tiet ovat kapeita vanhoja mutkaisia teitä, joilla on paljon liikennettä mutta kevyen liikenteen yhteydet ja pientareet puuttuvat. Raskas ajoneuvoliikenne voi vaarantaa liikenneturvallisuuden.

Liikennevaikutuksissa on huomioitava muut mahdolliset alueella käynnissä olevat maa-aineshankkeet (esim. Jontas ja Nevas), joiden aiheuttaman raskaan liikenteen yhteisvaikutukset on otettava huomioon.

Melu

YVA-ohjelman mukaan louhintaääniä voi kuulua yksittäiseen kiinteistöön noin kahden kuukauden ajan, jonka jälkeen tunnelityömaa on edennyt pois kiinteistön vaikutuspiiristä. Kuitenkin tunnelin suuaukkojen ja kuljetusreittien kohdalla haittavaikutukset tulisivat oletettavasti olemaan huomattavasti pitempiä ja myös merkittävämpiä.

Kaikkien hankevaihtoehtojen kaikkien työvaiheiden vaikutukset meluun on selvitettävä. Erityisesti on kiinnitettävä huomioita asuntojen, loma-asuntojen ja luonnonsuojelualueiden melunormeihin.

Sekä ympäristön että asutuksen kannalta tavanomaisena mittarina käytetyn keskiarvomelun lisäksi tulee selvittää maksimimelun taso ja esiintyminen.

Usein kilometrin etäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa arvioitaessa vaikutusaluetta ja yhteisvaikukseen kuuluvia melunlähteitä. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa. Päästöjä on arvioitava eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska kilometrin-muutaman sisällä on merkittävästi asutusta, virkistysalueita sekä luonnonsuojelualueita, melun ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat merkittäviä. Melun aiheuttamista eläinten pesintäaikaan on vältettävä.

Palin Granit -louhimon YVA:ssa (Uudenmaan ELY) melun vaikutusalue on ollut yksi kilometri, ks. sivu 65/70 (75/80 pdf).

Tärinä

Kaikkien hankevaihtoehtojen kaikkien työvaiheiden vaikutukset tärinään on selvitettävä.

Räjäytykset aiheuttavat voimakasta tärinää. Tärinävaikutus voi kasvaa louhoksen edetessä syvemmälle.

Tärinävaikutukset lähiasutukseen tulee huomioida myös teiden varsilla erityisraskaan liikenteen aiheuttamana tärinänä.

Räjäytysten koko ja määrä tulee selvittää sekä säädellä. Rakenteiden rikkoutumista on havaittu 1.5 -2 km säteellä.

Tärinää arvioidessa tulee arvioida myös viihtyvyyshaittoja aiheuttavat tärinätasot, jotka ovat merkittävästi rakennuksille haitallisia tasoja alhaisemmat.

Tärinä on huomioitava ja selvitettävä ympäristövaikutuksena myös eläimiin. Tärinän voi arvioida kertaantuvan maasta esimerkiksi puunlatvassa olevaan eläimen pesään. Tärinän aiheuttamista pesintäaikaan on vältettävä.

Kilometrin vaikutusetäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten ja toimintojen kanssa. Päästöjä on syytä arvioida eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska kilometrin-muutaman sisällä on merkittävästi asutusta, virkistysalueita sekä luonnonsuojelualueita ja tärinällä on merkittäviä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, on asia merkittävä.

Palin Granit -louhimon YVAssa (Uudenmaan ELY) tärinän vaikutusalue on ollut yksi kilometri, ks. sivu 65/70 (75/80 pdf).

Päästöt ilmaan

Kaikkien hankevaihtoehtojen kaikkien työvaiheiden vaikutukset pölyn syntymiseen ja leviämiseen on selvitettävä. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa on huomioitava.

Pölyn vaikutukset sekä ihmisiin että ympäristöön on selvitettävä. On huomioitava myös kuljetettavien kiviainesten pöly, sekä mahdollisesti pinnoittamattomien teiden pöly ja niiden torjunta. Pienhiukkas- ja asbestipölyn, kuituisten mineraalien ja kvartsipölyn sekä raskasmetalli- ja arseenipölyjen vaikutukset on erityisesti selvitettävä. Pölyn vaikutukset ja määrät on selvitettävä kattavasti laskien myös pölyjen terveysvaikutuksien rahallinen arvo IHKU-hankkeen mukaisesti, huomioiden kaikki pienhiukkaslähteet.

Asbesti on tarvekiven louhinnassa ja kaivoksilla yleinen ja huonosti tunnistettu riski, katso GTK:n tutkimusraportti 127.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen

Rakennusaikana terveysvaikutukset pölystä, tärinästä ja melusta ovat merkittäviä ja vaikutusalueilla on merkittävästi asuntoja sekä virkistyskäyttöä. Vaikutus voi olla rakennus- ja kiviaineksen kuljetuksistakin merkittävä, erityisesti lähimpiin kiinteistöihin ja virkistykseen käytetyille alueille. Vaikutukset on selvitettävä.

Herkkien kohteiden luettelosta puuttuu ainakin Musiikkipäiväkoti Poco Joensuun tilalla Sipoonjoen länsipuolella, jonka läheisyydestä Hitåntietä kulkisi maa-aineskuljetuksia useissa hankevaihtoehdoissa. Myös mahdolliset muut puuttuvat herkät toiminnot, kuten yksityiset päiväkodit, hankkeen vaikutusalueella on täydennettävä ja arvioitava niihin kohdistuvat vaikutukset.

Hankkeen talousriskit ja vakuuksien tarve

Hankkeen hyväksyttävyys perustuu ilmastoon ja energiatalouteen. Taloudellis-teknologiset selvitykset hankkeen tarpeesta, taloudesta ja käytöstä myös Kilpilahden toiminnan mahdollisesti muuttuessa ja hukkalämmön tuotannon vähentyessä, myös nykyisiä oletuksia aikaisemmin, ovat keskeisiä.

Hanke kytkeytyy kiviyrittämiseen ja tulee selvittää kiviaineksen tuoton osuus hankkeen kannattavuudessa.

Hankkeen tullessa kannattamattomaksi, vakuuksien tulee kattaa sen jälkihoito kaikissa tilanteissa.

Pitkäaikaiset vaikutukset

Hankkeen sulkeminen ja siihen liittyvät riskit ja vaikutukset tulee tarkastella yksityiskohtaisesti.

Hankkeen maankäytön pinta- ja pohjavesivaikutukset tulee selvittää myös pitkien aikojen kuluessa sulkemisen ja maisemoinnin jälkeen kustannuksineen. Samoin tulee selvittää pitkäaikaiset tarkkailu- ja ylläpitovelvoitteet sekä niiden kustannukset.

Ilmastovaikutukset

Ilmastovaikutuksia tulisi tarkastella hankkeen aiheuttamana saastumisena ja ympäristön pilaamisena yhdessä globaalien vaikutusten kanssa. Ilmastovaikutuksiin kuuluu hankkeen kuljetusten lisäksi koko prosessin ilmastovaikutukset. Näitä ei voi ohittaa väitteellä, että kiven tarve tiedettäisiin tulevaisuudessa ja se louhitaan joka tapauksessa. Erityisesti tulee esittää maankäytön ilmastovaikutukset, kuten kuivuvan pintamaan hiilipäästöt. Tämä tulee esittää myös ei-hyötykäytettävälle, läjitettävälle maa-ainekselle. Toimenpiteille tulee esittää ilmaston kannalta kestävät vaihtoehdot, esimerkiksi energiansäästön mahdollisuudet ja uusiutuvan energian käyttö sekä räjähteiden vaihtoehdot ilmastopäästöjen suhteen. Näitä tulee verrata hankkeen tuomiin ilmastohyötyihin.

Lämmön tarpeen ja lämpöpäästön vaikutusten huomioiminen eri vuodenaikoina

Ilmasto- ja ympäristövaikutuksia tulee tarkastella myös vuodenajoittain. Esimerkiksi Vantaan Energia suunnittelee lämpövarastoa, koska jätteenpolttolaitoksen kaukolämmölle ei ole tarvetta kesällä. Toisaalta Kilpilahden hukkalämpöpäästön aiheuttama rehevöityminen on hyvin haitallinen kesäaikaan ja lauhdeveden vaikutukset voivat olla suurimmillaan.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, uusimaa(a)sll.fi

Sipoossa, Kirkkonummella ja Helsingissä 8.2.2022,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

Sibbo Naturskyddare – Sipoon Luonnonsuojelijat rf

Susann Rännäri
puheenjohtaja

Marika Kuokkanen
sihteeri

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Antti Halkka
puheenjohtaja

Emilia Pippola
järjestösihteeri

Liite 1. Täydentäviä rajauksia Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luontoalueet (MALU) -selvitykseen Eriksnäsissä. Karttarajaukset on tehnyt metsätalousinsinööri, luontokartoittaja Jyri Mikkola samoilla kriteereillä kuin virallisessa MALU-raportissa esitetyt rajaukset. Kartta on alunperin ollut liitteenä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin lausunnossa Sipoon Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksesta 31.10.2011.