Lausunto Kesko Oyj:n Nurmijärven logistiikkakeskuksen YVA-ohjelmasta
LAUSUNTO 24.2.2022
Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ASIA: Lausunto Kesko Oyj:n Ilvesvuori Pohjoisen louhinta ja murskaus, Nurmijärvi -hankkeen YVA-ohjelmasta
VIITE: UUDELY/14617/2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry on tutustunut Nurmijärvelle suunnitellun Keskon logistiikkakeskuksen YVA-ohjelmaan. Pidämme välttämättömänä, että näin mittavasta hankkeesta tehdään YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi ja siksi onkin hyvä, että näin on hankkeessa päätetty toimia oma-aloitteisesti jo ennen ELY-keskuksen päätöstä harkinnanvaraisen YVA:n vaatimuksesta.
Hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät erittäin suurimittaiseen louhintaan ja maa-ainesten siirtelyyn (suuruusluokka 5 miljoonaa kuutiometriä ja maanpinnan korkeuden muutokset enimmillään noin 20 metriä). Louhittavan ja täytettävän alueen pinta-ala on noin 64 ha, josta louhittavaa alue kattaa noin 28 ha. Hankkeen maanrakennustöiden arvioitu kesto on 24 kuukautta. Louhintavaiheella on suuria ja pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat ympäristön lisäksi lähialueen asutukseen ja muihin toimintoihin.
YVA:ssa tarkastelu on rajattu vain rakentamisaikaiseen maanrakennustoimintaan. YVA:ssa olisi kuitenkin tarpeen arvioida myös paikalle mahdollisesti rakennettavan logistiikkakeskuksen ja siihen liittyvän lämmön kausivaraston käytön aikaisia ympäristövaikutuksia.
1. Hankkeen vaatimista luvista ja selvityksistä
1.1 Natura-arviointi
Hankkeen mahdolliset haitalliset vaikutukset lähimmillään vain noin 100 metrin päässä sijaitsevaan ja valtaosan hankealueen hulevesistä vastaanottavaan Vantaanjoen Natura-alueeseen ovat niin ilmeisiä, että hankkeesta on välttämättä tehtävä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi. On yllättävää, että tätä lain vaatimaa arviointia ei edes mainita YVA-ohjelmassa.
1.2 Maa-aineslupa
Katsomme, että hankkeelle eivät riitä YVA-ohjelmassa esitetyt rakennuslupa ja ympäristölupa, vaan massiivisen louhinnan ja maa-ainesten siirtelyn vuoksi hankkeen toteuttaminen edellyttää maa-aineslain 4a §:n ja ympäristönsuojelulain 47a §:n tarkoittamaa yhteiskäsittelylupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen.
Uudenmaan ELY-keskus on perustellut yhteisluvan tarvetta Vihdin Etelä-Nummelan työpaikka-alueen kaavaehdotusta koskevassa lausunnossaan 10.12.2021 (Liite 1) seuraavasti:
”Maa-aineslain 2 §:ssä säädetään poikkeuksista maa-aineslain soveltamisalaan. Maa-aineslaki ei koske rakentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, kun toimenpide perustuu viranomaisen antamaan lupaan tai hyväksymään suunnitelmaan (MAL 2§ 1 mom 2) kohta).
Viranomaisten antamia lupia ja hyväksymiä suunnitelmia ei ole maa-aineslaissa yksilöity. Maa-aineslain 3 §:n 2 momentista on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa johdettu, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen kaava ei kuulu MAL 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettuihin suunnitelmiin.
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen kaava ei kuulu MAL 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettuihin suunnitelmiin. Kysymys on aina välittömästi luvan tai suunnitelman mukaisessa toiminnassa irrotettavista maaperän aineksista.
Poikkeus koskee vain välittömästi rakentamisen yhteydessä irrotettavia maaperän aineksia. Ainekset, jotka muutoin ovat tarpeen hankkeen toteuttamiseksi, ja joita sama viranomaisratkaisu kenties koskee, eivät kuulu tämän poikkeuksen piiriin.
Uudisrakennuksen rakennuslupa kattaa rakennuksen sijaintipaikan maa-ainesten poistamis- ja hyödyntämisoikeuden. Rakennuslupa ei oikeuta maa-ainesten poistamiseen tontilta tai muulta kiinteistöltä rakennuksen paikkaa laajemmin. Maa-aineslakia sovellettaneen esimerkiksi laajalla kiinteistöllä tapahtuvan maa-ainesten siirtämiseen alueella tehtävää maarakennustyötä varten.”
Keskon logistiikkakeskushankkeessa on tarkoitus tasoittaa sadan hehtaarin hankealueella kymmenien metrien korkeuseroja ja louhia moninkertaisesti tavanomaista maa-aineshanketta suurempi määrä kalliota. Siksi pidämme hankkeeseen liittyvän maa-ainestoiminnan asianmukaista lupaprosessia välttämättömänä.
2. Vantaanjoki
Hankealue sijaitsee lähimmillään noin 100 metrin päässä Vantaanjoesta ja suurin osa niin hankkeen rakentamisen kuin käytönkin aikaisista hulevesistä päätyy Vantaanjokeen.
Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa Vantaanjoki on osoitettu vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi sekä Natura2000 -alueeksi.
Vesien tila -kartan mukaan vesistöalueen Vantaan joen keskiosat (FI21_021_Y01) ekologinen tila on tyydyttävä. Jokea kuormittavat jo nyt laajan valuma-alueen intensiivinen maankäyttö ja hankealueellakin sijaitsee Nurmijärven vedenpuhdistamo, josta ohijuoksutetaan säännöllisesti suuria määriä huonosti puhdistettuja vesiä jokeen. Jokeen ei saa hankkeen seurauksena kohdistua lisäkuormitusta. Suuren maanrakennusoperaation osalta se saattaa olla vaikeaa mutta siihen tulee pyrkiä.
YVA-ohjelman mukaan valtaosa Vantaanjoen kuormituksesta on hajakuormitusta maatalousalueilta ja luonnonhuuhtoumaa, mutta ”Riihimäen puhdistamon pistekuorma vaikuttaa Vantaanjoen laatuun vielä Nurmijärven kunnan alueella, Vantaanjoen keskiosassa. Vantaanjoen keskiosassa muita pistemäisiä kuormittajia ovat mm. Hyvinkään Kaltevan puhdistamo ja hankealueen vieressä sijaitseva Nurmijärven kirkonkylän puhdistamo.”
YVA-ohjelman luvussa 2.10.3 Muut hankkeet todetaan seuraavasti: ”Hankealueen koillispuolella, noin 4 km etäisyydellä hankealueen pohjoisreunasta on ollut käynnissä Nukarin kiviainesalueen YVA-menettely.” ”Hankkeesta on annettu perusteltu päätelmä 1.4.2021. Perustellun päätelmän mukaan hankkeella voi olla merkittäviä pintavesien tilaan ja kalastoon sekä luontoon (varsinkin Vantaanjoen luontoarvoihin) kohdistuvia vaikutuksia sekä merkittäviä pohjavesi-, melu- ja ilmastovaikutuksia hankevaihtoehdosta riippuen.”
YVA-ohjelman mukaan kuitenkaan ”Hankkeella ei katsota olevan yhteisvaikutuksia Ilvesvuori pohjoisen maanrakennustöiden kanssa.” Tämä johtopäätös on ennenaikainen. Myös Nukarin kiviainesalueen aiheuttama Vantaanjokeen kohdistuva lisärasitus on huomioitava tässä yhteisvaikutuksena.
Hankealueen kaakkoiskulman pintavedet purkautuvat pienen, noin 100 metriä pitkän, hankealueen ulkopuolella sijaitsevan purouoman kautta Vantaanjokeen. Kaakkoisreunan uoma on vesilailla suojeltu luonnontilainen noro, jonka tilaa ei saa heikentää (WSP 2019). Uomaan kohdistuu jo olemassa olevan rakentamisen myötä merkittävä rakennettujen alueiden hulevesikuorma, sillä se purkaa osan Kuusimäen työpaikka-alueen ja Siippoontien eteläosan alueen hulevesistä.
Kuten edellä on todettu, hanke edellyttää Vantaanjokeen kohdistuvien mahdollisten haitallisten vaikutusten vuoksi Natura-arviota, jossa otetaan huomioon hankkeen yhteisvaikutukset muualta tulevan kuormituksen kanssa.
YVA-ohjelmassa todetaan Vantaanjoen Natura-alueen yhtenä suojeluperusteena olevan vuollejokisimpukan osalta: ”Vuollejokisimpukka on herkkä pohjan liettymiselle, ravinnekuormalle sekä virtaaman vaihteluille. Vantaanjoen vuollejokisimpukkaesiintymä on Suomen mittakaavassa kooltaan merkittävä (Ympäristöhallinnon verkkopalvelu). Hankealueen läheisimmät vuollejokisimpukkahavainnot sijaitsevat noin 300 metriä Myllykosken alapuolella, hankealueelta alavirtaan.”
YVA-ohjelmassa todetaan myös: ”Vantaanjoen vesistö on yksi Suomen tärkeimmistä Suomenlahteen laskevista erittäin uhanalaisen, mereen vaeltavan taimenen elinalueista. Vantaanjoen Pikkukoskessa ja Myllykoskessa on todettu luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Vantaanjoen vesistöalueella on tehty jo pitkään laajoja kunnostustoimia niin viranomaistahon, kuin muiden tahojen toimesta. Vantaanjoen kunnostustoimia on jouduttu toistamaan, sillä kutusoraikot ovat tukkeutuneet herkästi hienoainessedimentistä.”
3. Pohjavedet
Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee Valkojan pohjavesialue (tunnus: 0154301). Pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka 1), jonka tila on hyvä. Pohjavesialue on luokiteltu kemialliseksi riskialueeksi.
YVA-ohjelmassa todetaan: ”Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia sekä melun aiheuttamia vaikutuksia voi kohdistua vielä 1000 metrin etäisyydelle.”
Näin suuren mittakaavan louhintahanke edellyttää kallioperän ominaisuuksien, niin kemiallisten kuin fyysistenkin, perusteellista selvittämistä. Erittäin suuren louhintamäärän ja pohjaveden pinnan alapuolella tapahtuvan louhinnan seurauksena on hyvin mahdollista, että hankkeesta aiheutuisi lainvastaista pohjavesien pilaantumista. Tämä on estettävä.
4. Kissanojan arvokkaat luontokohteet
Hankealueen merkittävimmät luontoarvot sijaitsevat alueen pohjoisosassa Kissanojan ympäristössä.
Kissanojan luoteispuolella sijaitsevan lähteikköalueen on todettu täyttävän vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisten pienvesikohteiden sekä metsälain 10 §:n elinympäristöjen kriteerit. Siten lähteikköalueen tilan heikentäminen on kielletty. YVA-ohjelmassa todetaan: ”Hankealueen pohjoisosassa virtaavan Kissanojan lähteikköalueen lähiympäristöt täyttävät metsälain 10 §:n mukaisen monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Kissanojan eteläpuolella oleva pohjaveden tihkupinta-alue sekä pohjoispuolen eteläisempi lähde ovat myös vesilain 2 luvun 11§:n mukaisia kohteita, joiden muuttamista koskee vesilain 3 luvun 2§:n kohdan 2 mukainen luvantarve.”
Vuonna 2018 toteutetussa luontoselvityksessä (Enviro 2018) Kissanoja oli luokiteltu Hämeenlinnantien ja Hämeenlinnanväylän välisellä osuudella pääosin luonnontilaiseksi tai luonnontilaisen kaltaiseksi vesilain kriteerit täyttäväksi puroksi. Siten myös puron tilan heikentäminen on kielletty.
Lähteikköön ja puroon liittyvien luontoarvojen lisäksi Kissanojan ympäristössä on myös huomattavan merkittäviä runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin ja lehtoihin liittyviä luontoarvoja. Alueella Envirolle 2021 kääpäselvityksen tehnyt Keijo Savola on luonnehtinut alueen merkitystä seuraavasti: ”Alueen metsät ovat yksinomaan kääpälajiston perusteella vähintään maakunnallisesti, mahdollisesti jopa valtakunnallisesti arvokkaita.” (K. Savola, sähköpostiviesti 16.2.2022)
Keijo Savola ja Olli Manninen tekivät Nurmijärven luonto ry:n pyynnöstä 27.4.2017 maastokäynnin kolmelle Nurmijärven kuntakeskustan läheiselle luontoalueelle, joiden osalta on menossa alueiden asemakaavoitus. Tämän maastokäynnin raportissa (Liite 2) todetaan Kissanojan alueen luontoarvoista seuraavaa:
“Kissanojan selvitysalue ( [Liitteen 2] kartta 1) sisältää kolme osa-aluetta: pohjoisosan runsaslahopuustoisen iäkkään kuusivaltaisen metsän, Kissanojan sekapuustoisine reunalehtoineen sekä puron etelälounaispuolisen vanhapuustoisen kangasmetsän, joka on kymmenkunta vuotta sitten harvennettu.
Kissanojan pohjoispuolinen noin kahden hehtaarin laajuinen iäkäs metsä on Keski-Uudenmaan oloissa poikkeuksellisen arvokas. Tehdyssä luontoselvityksessä (Ramboll 2014) metsän väitetään olevan varttunutta (eli metsää, joka ei vielä ole saavuttanut minimi-ikää tai -läpimittaa, jossa talousmetsä tavallisesti käsitellään avo- tai siemenpuuhakkuulla), metsänhakkuilla käsiteltyä ja lehtomaista kangasta. Näistä väitteistä vain viimeisin pitää paikkansa ja sekin vain osin.
Kissanojan pohjoispuolinen metsä on puustoltaan huomattavan luonnontilainen, iäkäs ja hyvin runsaslahopuustoinen kuusivaltainen metsä. Kasvillisuustyyppi on osalla aluetta lehtomainen kangas (OMT), osa on keskiravinteista tuoretta lehtoa (OMaT). Metsän erikoispiirre on poikkeuksellisen runsas kuusilahopuun määrä. Merkittävällä osalla osa-aluetta maa- ja pystylahopuun määrä ylittää 100 kuutiometriä/ha, vähimmilläänkin sitä on useita kymmeniä kuutiometrejä/ha. Alueen erityisarvoihin kuuluu erinomaisen hyvä kuusilahopuujatkumo eli alueella on monenikäistä lahopuuta ulottuen ikivanhoista sammaleeseen painuneista rungoista äskettäin kuolleisiin puihin. METSO-kriteereillä arvioituna alue on esimerkki huomattavan edustavasta luokan I kangas- ja lehtometsästä.
Kissanojan uoma on selvitysalueen kohdalla luokiteltavissa luonnontilaisen kaltaiseksi eli uoma on selvästi palautunut vanhasta uoman kaivamisesta. Se edustaa luontotyyppinä äärimmäisen uhanalaisiksi (CR) luokiteltuja savikkomaiden puroja. Puron ympäristön lehdot edustavat luontotyyppeinä pääosin keskiravinteisia tuoreita lehtoja, osa lehdoista on luokiteltavissa runsasravinteisiksi. Edelliset on luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneiksi (VU), jälkimmäiset äärimmäisen uhanalaisiksi.
Puron päälle on kaatunut merkittävästi kuusilahopuita ja lahopuuta on merkittävästi myös monin paikoin puron etelä- ja pohjoispuolen rinteillä. Muusta alueesta poiketen puronvarressa kuusen joukossa on myös merkittävästi harmaaleppälahopuuta sekä hieman muutakin lehtipuuta. Puronvarsi lehtoineen on edustava esimerkki METSO I-luokan monimuotoisuudelle tärkeästä pienveden lähimetsästä, samalla se täyttää myös luokan I METSO-lehdon kriteerit.
Puronvarren arvoa lisäävät huhtikuisen selvitysalueen itäpuolelle jäävät luonnontilaiset lähteet ja tihkupinnat, jotka on luokiteltu luontotyyppeinä Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi (EN). Ne ovat myös vesilain suojaamia.
Puron etelä-lounaispuolelle jää noin 1,7 ha laajuinen vanhapuustoinen metsikkö, jonka pohjoisosan halki kulkee ulkoilureitti. Tämä metsäalue on vanhapuustoista, kuusta ja mäntyä kasvavaa havusekametsää. Vallitseva metsätyyppi on lehtomainen kangas, lisäksi metsän halki laskee Kissanojaan noron kaltainen vesiuoma, joka on paikoin näkyvissä ja paikoin katoaa maahan. Metsää on harvennettu kymmenkunta vuotta sitten, minkä seurauksena sen rakenne ei enää ole luonnontilaisen kaltainen. Metsässä lahoaa kuitenkin merkittäviä määriä (noin 15 kuutiometriä/ha) kuusilahopuuta, josta osa on luontaista (ennen ja jälkeen hakkuun syntynyttä) ja osa hakkuutähdettä.
Lahopuun määrän perusteella metsän voi luokitella täyttävän luokan I METSO-kangasmetsän kriteerit ja sillä on tärkeä merkitys pohjoispuolisen luonnonmetsäkuvion tukialueena.”
[…]
“Kissanojan ympäristön lehto- ja kangasmetsät muodostavat uomaltaan luonnontilaisen kaltaisen puron ja lähteikköjen kanssa arvokkaan luontokohteen, joka täyttää maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit (Uudenmaan liitto 2012). Arvoa lisää olennaisesti alueelta havaittu uhanalainen ja vaatelias lahottajalajisto.”
[…]
Kissanojan vanhojen metsien ja puron muodostama luontokohde tulisi huomioida asemakaavassa SL-varauksena. Nykyisessä kaavaehdotuksessa osaa alueesta ollaan esittämässä rakennettavaksi ja lisäksi alueen edustavimman vanhan metsän alueen poikki on kaavoitettu uusi tie.”
Alueelle on keskittynyt useita eri luontotyyppeihin liittyviä korkeita luontoarvoja: hyvässä kunnossa oleva savikkomaiden puro (luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan äärimmäisen uhanalainen, CR), runsas- ja keskiravinteisia tuoreita ja kosteita lehtoja, itäosan laaja lähteikköjen ja lähteisten lehtokorpien alue ym. Myös lounaisosan aikanaan harvennettu vanhempi havumetsä on lahopuuston ja vaateliaan lajiston lisääntymisen vuoksi kehittymässä arvokkaaksi ja pitäisi luontokohteen osana säilyttää. Tämä on tarpeen myös pienen ja laadukkaan lajistollisesti arvokkaan ydinalueen tukialueena.
Luontoarvojen lisäksi on tarpeen säilyttää myös Kissanojan läheisyydessä kulkeva ulkoilureitti, koska korkeiden luontoarvojen vuoksi sen siirtäminen uuteen paikkaan ei todennäköisesti onnistu ilman merkittäviä luontoarvojen menetyksiä.
YVA-ohjelmassa todetaan lisäksi: ”Linnustolaskennan tulosten perusteella voidaan Kissanojan metsäalue rajata paikallisesti arvokkaaksi linnustokohteeksi.”
Tämän lausunnon Liitteessä 3 on merkitty kaavakartalle muutokset, jotka ovat tarpeen Kissanojan poikkeuksellisen arvokkaan luontoarvojen keskittymän turvaamiseksi. Kaavan rakentamisalueita on hiukan pienennettävä luontokohteen lounaisnurkassa ja lähteikköalueen kohdalla keskivaiheilla. Lisäksi Kissanojan poikki suunniteltua tieyhteyttä on siirrettävä hiukan itään. Nyt suunniteltu linjaus kulkisi pisimmän mahdollisen matkan arvokasta metsäaluetta tuhoten, kun hiukan idempänä olisi mahdollista halkaista luontokohde kapeimmasta kohdastaan ja minimoida vauriot.
Suorien rakentamisesta seuraavien tuhovaikutusten lisäksi Kissanojan arvokkaiden luontokohteiden kokonaisuutta on suojeltava hankkeen rakentamisen aikaisilta vaikutuksilta. On estettävä louhinnan ja maa-ainesten siirtelystä syntyvän pölyn leviäminen alueelle. Suunniteltujen maamassojen sijoittamisen ja luiskien ym. maarakentamisen osalta on varmistettava, ettei niistä aiheudu missään vaiheessa pitkälläkään aikavälillä haitallisia vaikutuksia arvokkaille luontokohteille, erityisesti lähteikköalueelle ja Kissanojalle.
5. Melu ja pöly
Suurimittainen louhinta sijoittuisi lähimmillään vain noin 100 metrin päähän asutuksesta ja hankealueen länsipuolen taajama-alueella hankkeen vaikutuspiirissä on suuri määrä asuinrakennuksia. Melun ja pölyn sekä tärinän haittavaikutusten arvioiminen ja estäminen puoltavat osaltaan hankkeen viemistä yhteislupakäsittelyyn, jonka yhteydessä varmistetaan lainmukaisuus ja osallisten mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen sekä rajoitetaan haittoja lupamääräyksillä.
Melun osalta on huomioitava yhteisvaikutus moottoritien kanssa. Hankealueen länsipuolella reunimmaisten talojen kohdalla ylittyy valtioneuvoston päätöksen ohjearvo 55 dB jo nykytilanteessa. On selvää, että hankkeen vaatima massiivinen louhinta ja maarakennus aiheuttavat melun ohjearvojen merkittäviä ylityksiä.
YVA-ohjelmassakin todetaan, että ”Alueella on paljon korkeuseroja, joka vaikuttaa melun leviämiseen (Kuva 38).” Kun hankkeessa on tarkoitus louhia maanpintaa jopa parikymmentä metriä nykyistä alemmas, on arvioitava myös, miten hankkeen seurauksena muuttuvat korkeuserot vaikuttavat Hämeenlinnanväylältä Nurmijärven kirkonkylän suuntaan asutusalueelle leviävään liikennemeluun.
Logistiikkakeskuksen liikennevaikutukset myös käytön aikana on otettava mukaan YVA:an.
6. Ilmasto
YVA-ohjelman mukaan: ”Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa arvioidaan hankkeen vaikutukset ilmastoon huomioiden sekä vaikutukset hiilinieluihin, että suorien päästöjen vaikutukset. Hankkeen ilmastovaikutusta tarkastellaan myös pidemmällä tähtäimellä, kuin ainoastaan maanrakennustöiden keston osalta.”
Hiilinielujen lisäksi on arvioitava myös hävitettävän hiilivaraston suuruus. Kartan perusteella ainakin hankealueen eteläosassa on Mustakorpi -niminen suoalue, jonka turpeen hävittäminen pitää huomioida, kuten muukin alueelta hävitettävä maaperän ja puuston hiilivarasto.
7. Maakuntakaava
Maakuntakaavassa alueella ei ole ”Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue” -merkintää vaan alue on pääasiassa ns. valkoista aluetta ilman maakunnallisesti merkittäviä toimintoja. Kuitenkin logistiikkakeskus on niin suuri hanke, että erityisesti liikennevaikutuksiltaan sillä on maakunnallista merkitystä. Siten hanke on maakuntakaavan vastainen.
8. Vesitäyttöinen lämmön kausivarasto
YVA-ohjelman mukaan Keskon logistiikkahankkeen suunnitelmissa on mukana vesitäyttöinen kallioon louhittava lämmön kausivarasto tilavuudeltaan n. 350 000 m3 ktr. Tästä suunnitelmasta ei kuitenkaan YVA-ohjelmassa kerrota mitään yksityiskohtia.
Vantaan Energia valmistelee samanaikaisesti lämmön kausivarastointihanketta Kehä III:n alle. Siitä hankkeesta on jo yksinäänkin ELY:n päätöksellä vaadittu YVA. Vantaan lämpövarasto on Nurmijärven hanketta suurempi (tilavuudeltaan n. 1 miljoona m3), mutta hankkeen kokonaisvaikutukset selvästi logistiikkakeskushanketta pienemmät. Vantaan lämpövaraston YVA-selostus on nyt parhaillaan nähtävillä. Siinä kertynyttä tietoa on luonnollisesti järkevää ja tarpeen hyödyntää soveltuvin osin myös tässä hankkeessa.
Vantaan Energian lämmön kausivaraston YVA-selostus: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Vantaan_Energia_Oyn_lammon_kausivarasto_Vantaa
Viittaamme lämpövaraston osalta lausuntoomme Vantaan Energian hankkeesta ja siinä esiin nostettuihin selvitystarpeisiin, jotka pätevät soveltuvin osin myös Keskon hankkeeseen (Liite 4).
Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, uusimaa(a)sll.fi
Helsingissä 24.2.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija
LIITTEET:
Liite 4. SLL:n Uudenmaan piirin lausunto Vantaan Energian YVA-ohjelmasta