Lausunto Vantaan Energia Oy:n lämmön kausivaraston YVA-selostuksesta
LAUSUNTO 10.3.2022
Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ASIA: Lausunto Vantaan Energia Oy:n lämmön kausivaraston YVA-selostuksesta
VIITE: UUDELY/2780/2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry on tutustunut Vantaan Energian lämmön kausivarastohankkeesta tehtyyn YVA-selostukseen ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.
Hankkeen tavoite on vähentää fossiilisen energian, erityisesti maakaasun, käyttöä kaukolämmön tuotannossa varastoimalla kesän aikana jätevoimalassa syntyvää hukkalämpöä hyödynnettäväksi lämmityskaudella. Tavoite on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeä. Keväällä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan, myös muuttunut maailmanpoliittinen tilanne korostaa tarvetta luopua maakaasun käytöstä nopealla aikataululla.
Koska kausivarastohanke on luonteeltaan kokeellinen – vastaavaa ei ole toteutettu muualla – ja mittakaavaltaan suuri, sen mahdolliset ympäristövaikutukset on arvioitava kattavasti ja haitat ehkäistävä.
Vaihtoehdot
YVA:ssa on tarkasteltu seuraavia vaihtoehtoja:
VE0: kausivarastoa ei rakenneta
VE1a: huoltotunnelin suuaukko rakennetaan Untipakkaan metsään, asemakaavan virkistysalueelle
VE1b: huoltotunnelin suuaukko rakennetaan Kehä III:n ja Vanhan Porvoontien liittymään, asemakaavan liikennealueelle
On erittäin hyvä, että YVA:n aikana on löydetty VE1b:n mukainen vaihtoehtoinen toteutustapa, jota ei oltu huomioitu vielä YVA-ohjelmavaiheessa. YVA:n perusteella on päädytty siihen, että VE1a ei ole toteuttamiskelpoinen mm. asutukselle ja liikenteelle aiheutuvien haittojen vuoksi ja hanketta edistetään VE1b:n pohjalta. Huoltotunnelin suuaukon sijoittaminen liikennealueelle virkistysalueen metsän sijaan aiheuttaa sen, että lähes kaikki hankkeen maanpinnalle aiheuttamat haitat vähenevät merkittävästi sekä rakentamisen aikana että pitkällä aikavälillä.
Luontovaikutukset
VE1b:n valitseminen ratkaisi huoltotunnelin suuaukon sijaintiin liittyvät luontohaitat, koska se sijoittuu alustavasta suunnitelmasta poiketen nyt jo muutetulle liikennealueelle. Edelleen hanke edellyttää kuitenkin Variskallion arvokkaan luontokohteen kalliometsään pystykuilun suuaukon rakentamista. Lisäksi Variskallion poikki rakennettaisiin maaputkena kaukolämpöputki (n. 300 m), jonka alueelta puusto raivattaisiin.
Lausunnossamme YVA-ohjelmasta todettiin: ”Variskallion [kartassa kuviot 4016-4018] ja Untipakan alueella on puolestaan useita edustavia vanhapuustoisia kallio- ja kangasmetsäkuvioita, jotka täyttävät METSO I-luokan kallio- ja kangasmetsien kriteerit. Edustavimmat näistä eli Variskallion kuviot 4017 ja 4018 (yht. 4,4 ha) sekä Untipakan kuviot 4036, 4037 ja 4039 (yht. 2,8 ha) on nostettu metsäsuunnitelmassa arvometsiksi (C5). Muut Variskallion ja Untipakan varttuneet ja vanhat kangasmetsäkuviot täyttänevät pääosin luokkien II ja III METSO-kangasmetsien kriteerit.”
Pystykuilu ja lämpöputki on suunniteltava Variskallion alueella siten, että maanpäälliset työt ja rakenteet sijoittuvat kuvion 4016 alueelle ja arvometsäluokassa C5 oleviin kuvioihin 4017 ja 4018 ei kosketa, lukuunottamatta välttämätöntä läpikulkua kuvion 4018 pohjoisosassa.
On tärkeää, että YVA-selostuksessa huomioidut haittoja ehkäisevät toimenpiteet myös tehdään hanketta toteutettaessa: rakentamisalueet pidetään mahdollisimman kapeina ja puustoa pyritään kaatamaan mahdollisimman vähän sekä toimenpiteet ajoitetaan eläinten pesimäkauden ulkopuolelle.
Kalkkikallion korpi ja siitä laskeva noro: selostuksessa arvioidaan ettei vaikutuksia synny, mutta tämä on varmistettava rakentamisen aikana tehtävillä seurannoilla.
Hankkeeseen liittyvissä kallio- ja maaperätutkimuksissa on syytä suunnitella tutkimusten ajankohdat ja tutkimuslaitteiden siirron vaatimat ajoreitit siten, että metsäarvoille koituvat luontohaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Erityisesti tämä koskee Kalkkikallion lievekuvioita 4007 ja 4008, joille olisi suotavaa olla menemättä lainkaan.
Yllä esitetyt seikat huomioimalla hankkeen aiheuttamat haitat arvokkaille luonto- ja virkistysalueille jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Kallioperä
YVA:ssa on tehty selvityksiä ja simulointeja kallioperän teknisestä laadusta maankohoamisen arvioimiseksi. Niistä todetaan YVA-selostuksessa mm.:
”Ilman varmistettua tietoa kallioperän neitseellisestä jännitystilasta, ovat kalliomekaanisten simulointien tulokset suuntaa-antavia.”
”Vastaavia paineellisen veden varastointiin perustuvia kausivarastohankkeita ei vielä tätä selostusta kirjoitettaessa ollut käytössä Suomessa tai muualla maailmassa, joten kalliomekaanisessa mallinnuksessa tehtyjen oletusten paikkansapitävyydestä ei ollut saatavilla referenssitietoa.”
Ennen rakentamisen aloittamista ja sen aikana on varmistettava, että tehdyt arviot vastaavat todellisia olosuhteita.
Kallioaineksen kemiallisesta koostumuksesta ei ole tietoja.
Valtavaan kalliomäärään sisältyy erittäin todennäköisesti merkittävä määrä haitallisia ja vaarallisia kiviaineksia. Näitä ei ole selvitetty.
Louhoksen seiniin jäävien harmemineraalien vaikutukset sekä kallioperän eri kerroksien suolaisten pohjavesien pääseminen ympäristöön voivat pilata pinta- ja pohjavesiä satoja tai tuhansia vuosia.
Kallioperän mahdolliset heikkoudet pitää selvittää. Kallioperän ruhjeissa suolainen tai pilaantunut vesi voi kulkeutua kilometrien päähän.
Kaivannaisjätesuunnitelma ja vakuudet
Hyötykäyttöön kelpaamattomien maiden sekä hyödyntämiskelpoisten pilaantumattomien maiden sijoittamiseen tulee olla suunnitelmat ja riittävät selvitykset ympäristövaikutuksista ja niiden torjunnasta. Happamien sulfaattimaiden tai sulfidisaven esiintyminen on selvitettävä.
Hankkeeseen sisältyy pitkäaikaisia riskejä, joista huolehtimisen varmistaminen kaikissa olosuhteissa edellyttää miljoonaluokan vakuuksia. Hankkeen tullessa kannattamattomaksi, vakuuksien tulee kattaa sen jälkihoito kaikissa tilanteissa. Vantaan Energialla on erittäin suuria riskejä paitsi jätteenpolttolaitoksella myös esimerkiksi hyvin todennäköisesti kaatuvassa Fennovoimassa, ja hankkeen varsinainen omistaja ja sen riskinkantokyky sekä mahdollisuudet konkurssiin on selvitettävä.
Pintavedet
Pumpattavien kuivatusvesien laatu ja käsittely on selvitettävä yksityiskohtaisesti ja niiden mahdollinen lasku vesistöön. Todennäköisesti selkeytys ei riitä käsittelyksi. Vesi olisi saastunut räjähdysainekemikaleilla, mahdollisilla kairauksen apuaineilla, typpiyhdisteillä sekä kalliosta ja kiviaineksesta liukenevilla aineilla, kuten sulfaatti/rikkihappo, raskasmetallit, arseeni, jotka kaikki on selvitettävä yksityiskohtaisesti. Pumpattavan veden maksimimäärä suhteessa vedenpuhdistuksen kapasiteettiin ja ojien vetokykyyn on selvitettävä myös ennätyksellisen sateisessa tilanteessa, esim. kerran 1000 vuodessa esiintyvän sateen suhteen huomioiden ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Pohjavedet
Pohjaveteen kohdistuvat kemialliset riskit on arvioitava tarkemmin ja varmistettava ettei pohjavettä lainvastaisesti pilata. YVA-selostuksessa ei ole huomioitu mahdollisista haitallisia aineita sisältävistä kalliolaaduista tai suolataskuista aiheutuvia riskejä pohjaveden laadulle. Vain luolan tiivistyssementistä aiheutuva mahdollinen pH:n nousu mainitaan.
a) Alueen kallioperän ruhjeet ja heikkousvyöhykkeet sekä vedenkulku niissä on selvitettävä. Ruhjeissa vesi voi kulkea kilometrejä.
b) Pohjaveden liikkuminen (hydrologia) ja saastumisen mahdollisuus johtuen kivilajeista ja alueella mahdollisista suolaisen veden taskuista on selvitettävä.
c) Pohjaveden pumppauksella on kuivatusvaikutus, joka on alueen laajuuden ja suunnitellun syvyyden johdosta erittäin merkittävä. On varmistettava, ettei hankkeesta aiheudu missään olosuhteissa lainvastaista haittaa pohjavesille.
Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, lauri.kajander(a)sll.fi, p. 045 114 0088
Helsingissä 10.3.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija