Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Loviisan Greggbölen maanvastaanoton laajennuksen YVA-se­los­tuk­ses­ta

Hankealuetta pitäisi luontoarvojen vuoksi supistaa lounaasta (punainen viiva).

LAUSUNTO 11.3.2022

Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Loviisan Greggbölen maanvastaanoton laajennuksen YVA-selostuksesta

VIITE: UUDELY/5027/2021

NCC Industry Oy suunnittelee Loviisan Greggbölessä sijaitsevan kiviainesten ottoalueen ja maankaatopaikan merkittävää laajentamista. Hankevaihtoehdosta riippuen alueelle suunnitellaan vain pilaantumattomien maiden tai sekä pilaantumattomien että pilaantuneiden maiden vastaanottoa ja käsittelyä. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin lausunnossa todetaan, että hankealueen rajausta on pienennettävä luontoarvojen turvaamiseksi.

Vertaillut vaihtoehdot

YVA-selostuksen hankevaihtoehtojen vertailu on puutteellista, koska VE0, jonka mukaan “hanketta ei toteuteta”, sisältää oletuksen, että maa-ainesten ottoa kuitenkin laajennetaan lounaassa alueelle, jolle ei ole vielä tarvittavia ympäristö- ja maa-aineslupia. Vaikka laajennus on selostuksen mukaan huomioitu vuonna 2006 tehdyssä aiemmassa YVA:ssa, luvittamattoman laajennuksen ei pitäisi sisältyä nollavaihtoehtoon. Lounainen laajennusosa sisältää arvokkaan luontokohteen eikä sovellu maa-ainestenottoon.

Myös pilaantuneen maa-aineksen vastaanottamista sisältävä VE2 on vertailtu puutteellisesti, koska YVA-selostuksessa ei ole kuvattu muita vaihtoehtoja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan, noin 500-800 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa tuottavan termisen käsittelyn vaikutusten arvioimiseksi pitää kuvata, miten ja missä nämä maa-ainekset käsitellään mikäli VE2:ta ei toteuteta.

Lisäksi YVA-selostuksessa esitettyä ympäristöhaittojen arviointia on täydennettävä. Pilaantuneiden maiden termistä käsittelyä on tarkasteltava vaarallisen jätteen polttolaitokselta edellytettävällä tarkkuudella.

Alueen luontoarvot ja rajaus

YVA-selostuksen mukaan: ”Hankkeen merkittävimmät luontovaikutukset aiheutuvat kohtalaisista elinympäristöjen menetyksistä laajennusalueen (vaihe 6) osalta.

Vuonna 2013 tehdyn luontoselvityksen perusteella hankealueella sijaitsee yksi paikallisesti arvokas luontokohde. Kohdetta on kuvattu muusta selvitysalueesta keskimääräistä laajemmaksi kalliomuodostumaksi (paikallisesti arvokas). Kallion eteläreunalta löydettiin myös kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) toukkapesye.

Myös Loviisan Vanhakylän tuulivoimaosayleiskaavan luontoselvityksessä 2016 on tunnistettu sama osa maanvastaanottohankkeen alueesta arvokkaaksi (Loviisan Vanhakylän tuulivoimahanke – Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys (Ramboll 2016) https://www.loviisa.fi/wp-content/uploads/2017/11/Vanhakyla_tekstiliitteet.pdf):

Laajimmat ja parhaiten luonnontilansa säilyttäneet kalliot ovat Stormossenin lounaispuolen noin hehtaarin laajuinen kallioalue (kohde 2, liite 1) ja Hästkärretin pellon länsipuolella lähellä moottoritietä sijaitsevat kaksi vierekkäistä kalliokumparetta (kohteet 3-4, liite 1), pinta-alaltaan yhteensä noin 1 ha (kuva 4-1).” Näistä kohde 2 sijaitsee maanvastaanoton suunnitellulla laajennusalueella.

Alue on merkitty tuulivoimaosayleiskaavan luonnoksessa luo-1 -merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) [https://www.loviisa.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-maankaytto/kaavoitus/yleiskaavoitus/vireilla-olevat-osayleiskaavahankkeet/vanhakylan-tuulivoimaosayleiskaava/]

Alueella on tehty luontoselvityksessä vuonna 2013 myös havainto kirjoverkkoperhosen toukkapesyeestä. Selvityksen mukaan alueella kasvaa runsaasti kirjoverkkoperhosen ravintokasveja maitikoita. Kirjoverkkoperhonen on EU:n luontodirektiivin IV (a) -liitteen laji, jonka yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kiellettyä. Kirjoverkkoperhosta ei täydentävässä selvityksessä vuonna 2022 alueelta löydetty, mutta YVA-selostuksessa on oikein todettu, että esiintyminen voi vaihdella vuosien välillä. Yhden vuoden havainnon perusteella ei voida varmuudella todeta, että esiintymä on lopullisesti hävinnyt.

Luontoselvityksissä tunnistetun laajemman arvokkaan kallioalueen lisäksi myös pienialaisempi aivan hankerajauksen lounaisnurkkaan sijoittuva kallioalue on jyrkänteineen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas.

Maa-aineslain 3 §:n mukaan maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua ”2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista”. Kyseinen lounaisosan laajennusalueen metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöksi ja paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi todettu kallioalue on tällainen luonnonesiintymä. Siten laajennusosalle ei tule myöntää maa-aineslupaa.

Näillä perusteilla hankealueen laajentamisesta lounaaseen on luovuttava ja arvokkaaksi todettu kallioalue on kokonaisuudessaan rajattava ulos toimenpiteistä karkeasti alla olevaan havainnekuvaan merkityn punaisen viivan lounaispuolelta.

Sivulla 93 otsikon ”Vaikutuskohteen herkkyys” alla YVA-selostus sisältää virheellistä tietoa:

Hankealueella ei ole metsälain 10 §:n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, vesilain 2 luvun 11 §:n tarkoittamia arvokkaita pienvesiä, luonnonsuojelulain 29 §:m tarkoittamia luontotyyppejä eikä maakunnallisesti arvokkaita luonnonympäristöjä. Alueella ei ole liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä eikä lepakoille soveltuvia lisääntymis- tai levähdysalueita. Suurimmalla osalla hankealueesta harjoitetaan jo nykyisellään maa-ainesten louhintaa ja murskausta, eikä näillä alueilla ole enää luonnontilaisuutta. Laajennusalue on edelleen puustoinen, mutta edustaa tavanomaisia luontotyyppejä.

Kuten yllä on todettu, tämä on virheellistä tietoa, koska luontoselvitysten mukaan lounaisosan laajennusalueen kallioalue täyttää metsälain 10 §:n määritelmän ja on luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi.

VE2 Pilaantuneiden maiden käsittely

Pilaantuneiden maiden käsittelyssä tulee selvittää yksityiskohtaisesti kaikki pilaantumista ko. maa-aineksessa aiheuttavat aineet. Esimerkiksi öljyjen yhteydessä voi esiintyä bensiinin lisäaineita, muita hiilivetyjä, BTEX-aineita, PAH-aineita jne.

Pilaantuneen maan termisen käsittelyn laitos vastaa vaarallisen jätteen polttolaitosta. Esitetyt normit koskevat vain joitakin haitta-aineita, mutta esimerkiksi syanidit mainitaan ainelistalla. Polttoprosessit ja poltettavaksi suunnitellut haitta-aineet ja niiden alkuperät on kuvattava sekä kaikki ko. jätejakeiden haitta-aineet. Prosessista tulevat päästöt ja laskeumat tulee kuvata.

Pilaantuneiden maiden käsittelystä johtuvasta pölyämisestä tulevat päästöt on kuvattava.

Tarkkailujen tulee koskea kaikkia pilaantumista aiheuttavia haitta-aineita kattavasti vesissä ja ilmassa.

Ilmastovaikutukset

YVA-selostuksen tiivistelmässä todetaan (s. 10): ”Vaihtoehdon VE0 merkittävyyden arvioidaan olevan Ei muutosta nykytilaan, sillä vaihtoehdossa toimitaan nykyisten lupien ja jo toiminnassa olevan maa-ainestoiminnan mukaisesti.

Tämä on virheellinen väittämä, koska myös VE0 sisältää oletuksen toiminnan laajentamisesta alueelle, jolle ei ole ympäristö- eikä maa-aineslupia. (Kuten yllä on tosin luontoarvojen osalta tuotu esiin, laajennus arvokkaan kallion alueelle pitäisikin jättää tekemättä.)

Vaihtehtoon VE2 sisältyvällä termisellä käsittelylaitoksella on suuri energian tarve. Maamassan sisältämän veden haihduttaminen vaatii runsaasti energiaa. Massan lämpötilan kohottaminen kuluttaa myös paljon energiaa, koska maa-aineksella on suhteellisen korkea ominaislämpö. Lämpö tuotetaan käyttämällä kevyttä polttoöljyä tai raskasta polttoöljyä. Laitoksen tarvitsema sähköenergia tuotetaan tarvittaessa aggregaatilla.

Öljyn polttamiseen perustuvasta pilaantuneiden maa-ainesten termisestä käsittelystä arvioidaan aiheutuvan vuosittain n. 500-800 tonnin hiilidioksidipäästöt. Termisen käsittelyn vaihtoehtoja ei ole kuvattu, joten sen vaikutusten merkitystä ei voi YVA-selostuksen perusteella arvioida. Pitäisi selvittää, onko vaihtoehtoisia tapoja käsitellä samat maa-ainekset, tai vaihtoehtoisia sijainteja termiselle käsittelylaitokselle, jossa prosessin hukkalämpö voitaisiin hyödyntää.

Lisätiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, lauri.kajander(a)sll.fi, p. 045 114 0088

Helsingissä 11.3.2022

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Jouni Lamminmäki
varapuheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija