Lausunto Vantaan Energian synteettisen metaanin tuotannon YVA-selostuksesta
LAUSUNTO 29.9.2022
Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ASIA: Lausunto Vantaan Energian synteettisen metaanin tuotannon YVA-selostuksesta
VIITE: UUDELY/2275/2022
Synteettisen metaanin tuotanto laitoksessa perustuu jätevoimalan tuottaman hiilidioksidin ja vesihöyryn hyödyntämiseen. Prosessi kuluttaa hyvin suuren määrän sähköä. Syntyvää hukkalämpöä on tarkoitus hyödyntää kaukolämmön tuotannossa.
YVA-selostuksen mukaan sähköä tarvitaan n. 300 GWh ja höyryä n. 23 GWh vuodessa. Näillä saadaan tuotettua synteettistä metaania n. 120 GWh ja lämpöä n. 150 GWh. Prosessissa tuotetun kaasun suunniteltu teho on noin 15 MW ja tuotetun lämmön teho on noin 19 MW. Prosessi kuluttaa uusiutuvaa sähköenergiaa noin 35 MW teholla.
Laitos ei siis tuota energiaa vaan kuluttaa sitä. Laitoksen ilmastovaikutusten arviointi perustuu YVA-selostuksen perusteella oletukseen, että laitoksen käyttämä sähkö on nollapäästöistä uusiutuvaa tuulivoimaa. Laitoksen aiheuttama sähkönkulutuksen lisääntyminen 300 GWh:lla ei kuitenkaan itsessään lisää uusiutuvan sähkön saatavuutta vaan vähentää sitä.
Olemme nostaneet ilmastovaikutusten arvioinnin puutteita esiin 24.3.2022 antamassamme lausunnossa hankkeen YVA-ohjelmasta. Koska esittämiämme puutteita ei ole lainkaan huomioitu YVA-selostuksessa, toistamme ne tässä. Alla on myös laskettu laitoksen elinkaaren päästöt vuoden 2020 pörssisähkön päästökertoimella, jolloin tulos on, että laitos tuottaa noin 60 % enemmän päästöjä kuin rakentamatta jättäminen eli VE0.
YVA-selostuksessa todetaan: ”Laskennassa sähkö on oletettu tuotettavan tuulivoimalla. Toiminnan aikaiset päästöt on arvioitu 20 vuoden ajalle. Sähköpolttoainelaitoksen kaikissa prosesseissa käytetään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä (300 GWh/a), joten sen käytöstä ei synny suoria päästöjä. Sähkön elinkaaren aikaiset päästöt on kuitenkin laskettu mukaan niiden suuren merkittävyyden vuoksi. Merkittävyyden aiheuttaa käytetyn sähkön suuri määrä. Yhteensä toiminnasta aiheutuu päästöjä noin 69 900 tCO2e.”
Tässä hankkeessa ei olla rakentamassa yhtäkään uutta tuulivoimalaa. Mistä siis saadaan 300 Gwh/a 100% tuulivoimaa laitoksen käyttöön? Tätä ei millään tavalla avata YVA-selostuksessa. Laskelmien taustaoletukseksi on vain päätetty, että kaikki käytettävä sähkö on tuulivoimaa. Myöskään ei ole avattu, miten tuulivoiman tuotannon tuuliolosuhteista johtuva ajallinen vaihtelu mahdollistaa jatkuvan 100% tuulivoiman käytön laitoksella.
Laitoksen rakentamisessa käytettävän sähkön päästövaikutus on YVA-selostuksessa laskettu käyttämällä pörssisähköä, joka sisältää noin 40 % fossiilisella polttoaineilla tuotettua sähköä. Pörssisähkön päästökertoimena on käytetty Energiaviraston ilmoittamaa Jäännösjakaumaa vuodelta 2020. Myös laitoksen käytönaikainen sähkönkulutus on vertailua varten laskettava näkyviin pörssisähkön päästökertoimella.
Jäännösjakauman mukaisen sähköntuotannon keskimääräiset hiilidioksidin ominaispäästöt ovat 232,41 g/kWh (= 232,41 t/GWh). Tällä päästökertoimella synteettisen metaanin tuotantolaitoksen sähkön vuosikulutus 300 GWh/a tuottaisi päästöjä 69 723 tCO2e vuodessa. Toisin sanoen, realistisesti laskettu päästö vuoden 2020 kertoimella olisi vuodessa likimain sama kuin YVA-selostuksen arviossa laskettu päästö koko 20 vuoden elinkaaren aikana.
Vuoden 2020 pörssisähkön päästökertoimella laitoksen 20 vuoden elinkaaren aikana päästöjä syntyisi siis pelkästään käytössä tarvittavan sähkön tuotannosta yhteensä 1 394 460 tCO2e. Päästöt hankkeen elinkaarelle olisivat pörssisähkön päästöillä yli 60 % suuremmat kuin VE0, jossa koko laitosta ei rakenneta!
- Laitoksen 20 vuoden elinkaaren aikaiset päästöt (lähde: YVA-selostuksen taulukko 6-4):
- VE0: 1 150 169 tCO2e
- VE1 (tuulivoima, YVA-selostus): 545 693 tCO2e
- VE1 (pörssisähkö): 1 874 153 tCO2e
YVA-selostuksessa on arvioitu myös laitoksen päästöjä sillä oletuksella, että talteenotettu viereisen jätevoimalan hiilidioksidi laskettaisiin synteettisen metaanin tuotannon päästövähennykseksi. Tämä päästövähenemä olisi elinkaaren aikana 500 000 tCO2e, joten edes se ei riittäisi muuttamaan pörssisähköllä laskettuja elinkaaripäästöjä pienemmiksi kuin VE0.
Vaikka oletettavaa on, että pörssisähkön päästökerroin tulee 20 vuoden kuluessa ilmastotoimien seurauksena pienenemään, YVA-selostuksessa käytetyn tuulisähköoletuksen ja nykyisen keskimääräisen sähköntuotannon välinen ero on mittakaavaltaan niin suuri, ettei sitä voida jättää huomioimatta hankkeen ilmastovaikutusten arvioinnissa.
Samanaikaisesti pääkaupunkiseudulla on suunnitteilla useita muita suuren mittaluokan kaukolämpöinvestointeja, jotka perustuvat merkittävästi lisääntyvään sähkön käyttöön. Helsinki suunnittelee lämpöpumppuihin perustuvia lämmönsiirtohankkeita ja Espoo ja Kirkkonummi massiivisia datakeskuksia. Myös yksityiset siirtyvät lisääntyvästi öljylämmityksestä tai jopa kaukolämmöstä lämpöpumppuihin, mikä osaltaan lisää sähkön tarvetta. Samoin vaikuttaa liikenteen sähköistyminen.
Kestävää uusiutuvaa sähköntuotantoa tarvitaan kasvavan kulutuksen lisäksi myös korvaamaan nykyistä kestämättömästi tuotettua sähköä. Tuulivoiman lisärakentamisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Tarve korvaavaan sähköntuotantoon on Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin seurauksena entisestään kasvanut kaikkialla yhteiskunnassa.
Siksi synteettisen metaanin valmistuksen ilmastovaikutukset on laskettava YVA:ssa laskennallisesti kauniilta näyttävän uusiutuvan sähkön lisäksi myös keskimääräisillä suomalaisen sähköntuotannon päästöillä. Arvioinnissa on kiinnitettävä tarkasti huomiota uusiutuvan tuotannon ajallisen vaihtelun ja laitoksen sähköntarpeen suhteeseen.
Koska hankkeen pääasiallinen tarkoitus on edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa, on YVA:ssa kiinnitettävä erityisen suurta huomiota ilmastovaikutusten arvioinnin realistisuuteen ja haittojen täysimääräiseen huomiointiin. On muistettava, että arvioinnin on tarkoitus kuvata todellisuutta eikä tuottaa mainosmateriaalia.
Laitoksen sijainti
Laitosta suunnitellaan nykyisen asemakaavan suojaviheralueelle (EV). Kyseinen alue on viimeisiä metsän rippeitä vuosi vuodelta laajentuneen jätevoimalan alueella. YVA:n osana on tehty luontoselvitys, jossa kehotetaan säästämään viheryhteyttä tontin itäreunassa mottoritien alikulun kohdalta pohjoiseen. Vaikka alueen rakentaminen on jo hävittänyt yhtenäisen viheryhteyden pohjoiseen laajemmalle metsäalueelle, jatkosuunnittelussa on selvitettävä mahdollisuudet säästää puustoinen kaista tontin itäreunassa.
Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, p. 045 114 0088, sposti: uusimaa(a)sll.fi
Helsingissä 29.9.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija