Lausunto Lentoradan YVA-ohjelmasta

Lentorata -hankkeessa suunnitellaan uuden kaukojunien ratayhteyden rakentamista lähes 30 km pituisessa tunnelissa Pasilasta lentoaseman kautta Keravalle. Vaihtoehtona selvitetään nykyisen pääradan lisäraiteita. YVA-ohjelma on kirjoitettu hyvin yleisellä tasolla ja olennaiset tiedot hankkeesta puuttuvat. Piirin lausunnossa YVA-ohjelmasta kiinnitetään huomiota erityisesti puutteisiin valtavasta louhintahankkeesta aiheutuvien ympäristövaikutusten arvioinnissa.

LAUSUNTO 8.11.2022

Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Lentoradan YVA-ohjelmasta

VIITE: UUDELY/322/2022

Lentorata -hankkeessa suunnitellaan uuden kaukojunien rautatieyhteyden rakentamista Keravalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan. Rata kulkisi lähes koko matkan tunnelissa. Vaihtoehtona hankkeen YVA:ssa tarkastellaan nykyisen pääradan kapasiteetin lisäämistä yhdellä tai kahdella uudella raiteella.

YVA-ohjelma on kirjoitettu hyvin yleisellä tasolla ja olennaiset tiedot hankkeesta puuttuvat. Esimerkkejä puuttuvista hankkeen arvioinnin kannalta olennaisista taustatiedoista ovat mm. suunnitellut louhintamäärät, tarvittavien työ- ja ilmanvaihtotunneleiden suuaukkojen lukumäärä, maanpäällisten rakenteiden sijaintipaikat ja tarvittavat rakenteet, Lentoradan liittyminen päärataan ja vaikutukset luonto- ja virkistysalueisiin sekä asutukseen Pasilassa ja Keravalla.

Erityisen suppeasti on käsitelty rakentamisen aikaiset vaikutukset. Esimerkiksi rakentamisen vaikutuksia pohjavesiin ei ole käsitelty lainkaan. Lentorata -hankkeen tunnelivaihtoehtoa on ympäristövaikutusten osalta kohdeltava suuren mittaluokan louhoshankkeena, joka aiheuttaa räjäytystöiden ja louhinnan aiheuttamien melu-, tärinä- ja pölyhaittojen lisäksi myös paljon työmaaliikennettä sekä maankaatopaikkojen tarvetta syntyvien ylijäämämaiden sijoituspaikoiksi. Näiden vaikutukset on arvioitava osana YVA:a.

YVA-ohjelmassa ei kerrota kuinka suuresta määrästä louhittavia maa-aineksia hankkeessa on kyse. Ohjelman mukaan (Kuva 3.2, s.30) louhittavan tunnelin poikkileikkauksen kokoluokka on noin 10 m x 10 m. Rautatietunneli koostuu kahdesta erillisestä ratatunnelista eli molemmat raiteet kulkevat omissa rinnakkain olevissa ratatunneleissa. Tunneliosuuden pituus on noin 28 kilometriä. Lisäksi rata edellyttää huolto- ja ilmanvaihtotunneleita sekä yhdyskäytäviä, jotka lisäävät louhittavan maa-aineksen määrää. Näillä luvuilla laskettuna pelkästään louhittavien ratatunneleiden tilavuuden suuruusluokka on 5,6 miljoonaa kuutiometriä, joka vastaisi yli 11 miljoonaa tonnia kiviainesta. Lisäksi tulevat huolto- ym. tunnelit. Kyse on siis erittäin suuresta, kaivosmittaluokan louhintahankkeesta. Louhinnan ympäristövaikutukset on selvitettävä suuren mittaluokan aiheuttamien riskien edellyttämällä tarkkuudella. Myös työ- ja ilmanvaihtotunneleiden sijaintipaikat ja erityisesti maanpäällisten rakenteiden rakentamisen ja käytön aikaiset haitat luontovaikutuksineen on selvitettävä.

Seuraavassa on esitetty joitakin, erityisesti louhinnan edellyttämiä, selvitystarpeita:

1. Kallion mekaaninen rakenne heikkouksineen ja kallion kemiallinen koostumus on selvitettävä

Tämä vaatii perusteellisia selvityksiä ja kallion kairausta. Toisaalta kairaukset olisi syytä tehdä tunnelien suuntaisesti kallion sisällä, ettei tule reikiä, joista paine voisi purkautua tai pinta- ja pohjavedet sekoittua. Tällöin myös maanpäälliset vaikutukset jäävät vähäisemmiksi. Kairauksen jätteet voivat kallion laadusta riippuen olla myös jopa vaarallisia jätteitä, mikä on huomioitava suunnittelussa.

Valtavaan kalliomäärään sisältyy erittäin todennäköisesti merkittävä määrä haitallisia ja vaarallisia kiviaineksia.

YVA:ssa on tarpeen laatia kattava kallioperän koostumusselvitys. Koostumusselvityksen tulee kattaa laajasti kalliossa esiintyvät alkuaineet kuten raskasmetallit, suola-aineet, arseeni, rauta, alumiini, mangaani ja harvinaiset maametallit. Pitkä alkuainelista on Talvivaara-Terrafamen 2013 luvassa ja suhteellisen laajoja koostumuksia Mondon Uutelan YVA:ssa.

Erityisesti on selvitettävä kattavin tutkimuksin:

1. haitallisia kuten happamia suotovesiä tuottavat kivilajit
   • kaivannaisjäteasetuksen kriteerit, paikallisestikin kiven rikkipitoisuuden on oltava alle 0.1 % ja haponmuodostuspotentiaalin alle 3.
2. asbesti- ja kuituiset mineraalit, ks. GTK:n tutkimusraportti tr 127
   • tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_127.pdf
3. kvartsipölyn muodostuminen
4. pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten muodostuminen
   • hiukkasia tulee arvioida kaivostoiminnassa käytettävillä menetelmillä kuten Minera-ohjelman työkaluilla
5. haitallisten mineraalien vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin ja siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen
6. kallioperän koostumus kattavasti koko ottoalueelta ja -syvyydeltä.

Kallioperän mahdolliset heikkoudet pitää selvittää. Kallioperän ruhjeissa suolainen tai pilaantunut vesi voi kulkeutua kilometrien päähän. Koska pohja- ja pintaveden pilaaminen on laitonta, tulisi näistä juridisestikin erityisen merkittäviä haittoja.

2. Vesitase ja vedenpuhdistus

Alueen vesitase on keskeinen kysymys ympäristöluvituksessa. Pelkästään sadeveden määrä on alueella merkittävä. Alueella olisi kuivatusvaikutus ainakin rakentamisen aikana.

Pohjaveden tason alapuolella pohjaveden pumppaus tai johtaminen pois voisi ylittää vesilain luparajan 250 m3 vuorokaudessa, arvioituna 0,5 m sademäärällä vuodessa.

Kuivattaminen ja veden ohjaaminen vesistöihin vaikuttaa ympäristöön ja sen luontoarvoihin.

On erittäin todennäköistä, että hankkeen vesien puhdistukseen ei riitä laskeutus. Tämä erityisesti, kun hanketta suunnitellaan pohjaveden tason alapuolelle. Vedenpuhdistuksen vaihtoehdot eri hankevaihtoehdoissa tulee kuvata kustannuksineen.

Pumpattavien kuivatusvesien laatu ja käsittely on selvitettävä yksityiskohtaisesti ja niiden mahdollinen lasku vesistöön. Todennäköisesti selkeytys ei riitä käsittelyksi. Vesi olisi saastunut räjähdysainekemikaleilla, mahdollisilla kairauksen apuaineilla, typpiyhdisteillä sekä kalliosta ja kiviaineksesta liukenevilla aineilla, kuten sulfaatti/rikkihappo, raskasmetallit, arseeni, jotka kaikki on selvitettävä yksityiskohtaisesti. Pumpattavan veden maksimimäärä suhteessa vedenpuhdistuksen kapasiteettiin ja ojien vetokykyyn on selvitettävä myös ennätyksellisen sateisessa tilanteessa, esim. kerran 1000 vuodessa esiintyvän sateen suhteen huomioiden ilmaston muutoksen vaikutukset.

Vaikutukset EU-laatunormien ja vesistön luontoarvojen suhteen on selvitettävä.

3. Pohjavesivaikutukset

Hankealueella sijaitsee kaksi vedenhankinnan kannalta tärkeää 1. luokan pohjavesialuetta.

Pohjaveden pinnalla tarkoitetaan rajaa, jonka alapuolella kaikki maa- ja kallioperän huokoinen tila on täysin vedellä kyllästynyt.

1. Alueen kallioperän ruhjeet ja heikkousvyöhykkeet sekä vedenkulku niissä on selvitettävä. Ruhjeissa vesi voi kulkea kilometrejä.
2. Pohjaveden liikkuminen (hydrologia) ja saastumisen mahdollisuus johtuen kivilajeista ja alueella mahdollisista suolaisen veden taskuista on selvitettävä.
3. Pohjaveden pumppauksella on kuivatusvaikutus, joka on alueen laajuuden ja suunnitellun syvyyden johdosta erittäin merkittävä. Kuivatuksen vaikutukset alueen vesistöille ja muulle luonnolle on arvioitava.

Koska pohjaveden pilaaminen voisi jatkua vuosisatoja ja lakikin sen kieltää, haittavaikutukset on estettävä tai hanke kiellettävä.

4. Pölyvaikutukset

Pölyn vaikutukset sekä ihmisiin että ympäristöön on selvitettävä. On huomioitava myös kuljetettavien kiviainesten pöly, sekä mahdollisesti pinnoittamattomien työteiden pöly ja niiden torjunta. Pienhiukkas- ja asbestipölyn, kuituisten mineraalien ja kvartsipölyn sekä raskasmetalli- ja arseenipölyjen vaikutukset on erityisesti selvitettävä. Pölyn vaikutukset ja määrät on selvitettävä kattavasti laskien myös pölyjen terveysvaikutuksien rahallinen arvo IHKU-hankkeen mukaisesti, huomioiden kaikki pienhiukkaslähteet.

Asbesti on tarvekiven louhinnassa ja kaivoksilla yleinen ja huonosti tunnistetu riski, katso GTK:n tutkimusraportti 127.

Pölyvaikutuksessa on huomioitava typen ja rikin oksideista johtuvat pienhiukkaset. Pienhiukkasten vaikutusalue on kilometrejä. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten ja liikenteen kanssa. Päästöjä on arvioitava eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Pienhiukkaspölypäästöt vaikuttavat normien alapuolellakin, normit on syytä korjata uusimman lainsäädännön mukaisiksi ja niiden noudattamista tarkkailla. Lisäksi on syytä tarkkailla laskeumaa ämpäri- ja/tai sammalpallomenetelmillä. Koska hanke sijaitsee suurimmaksi osaksi keskellä asutusta ja hiukkasten sekä mahdollisen asbestin terveysvaikutukset ovat vakavat, ovat vaikutukset ja riskit merkittäviä.

5. Meluvaikutukset

Sekä ympäristön että asutuksen kannalta tavanomaisena mittarina käytetyn keskiarvomelun lisäksi tulee selvittää maksimimelun taso ja esiintyminen.

Usein kilometrin etäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa arvioitaessa vaikutusaluetta ja yhteisvaikukseen kuuluvia melunlähteitä. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa. Päästöjä on arvioitava eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska hankealueella ja sen ympäristössä on merkittävästi asutusta ja virkistysalueita sekä luonnonsuojelualueita, melun ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat merkittäviä.

Palin Granit -louhimon YVA:ssa (Uudenmaan ELY) melun vaikutusalue on ollut yksi kilometri, ks. sivu 65/70 (75/80 pdf).

6. Tärinä

Räjäytykset aiheuttavat voimakasta tärinää. Tärinävaikutus voi kasvaa louhoksen edetessä syvemmälle.

Tärinävaikutukset lähiasutukseen tulee huomioida myös maa-ainesten kuljetusten erityisraskaan liikenteen aiheuttamana tärinänä teiden varsilla.

Räjäytysten koko ja määrä tulee selvittää sekä säädellä. Rakenteiden rikkoutumista on havaittu 1,5 – 2 km säteellä.

Tärinää arvioidessa tulee arvioida myös viihtyvyyshaittoja aiheuttavat tärinätasot, jotka ovat merkittävästi rakennuksille haitallisia tasoja alhaisemmat.

Kilometrin vaikutusetäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten ja toimintojen kanssa. Päästöjä on syytä arvioida eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska hankealueella ja sen ympäristössä on merkittävästi asutusta ja virkistysalueita sekä luonnonsuojelualueita ja tärinällä on merkittäviä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, on asia merkittävä.

Palin Granit -louhimon YVAssa (Uudenmaan ELY) tärinän vaikutusalue on ollut yksi kilometri, ks. sivu 65/70 (75/80 pdf).

7. Kemialliset vaikutukset luontoarvoihin

Vesistöön päätyvien ravinteiden, raskasmetallien, alumiinin, mangaanin, raudan, arseenin ja kiintoaineen, räjähdekemikaalien sekä öljyhiilivetyjen ja muiden haitta-aineiden haitalliset vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja suojeltuihin luontoarvoihin sekä uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin on arvioitava.

8. Vesiluvan selvitykset

Hanke edellyttää vesilain 3 luvun 2 § ja 3 § mukaisista pinta- ja pohjavesivaikutuksista johtuen vesilupaa.

Pohjaveden pilaamista ei voi tehdä luvallakaan.

Vesilain mukaisessa käsittelyssä tulee tarkastella myös korvauksia vesistölle aiheutuvasta haitasta sekä vakuuksia vahinkojen varalle.

9. Vesilain intressivertailu

Vesilain mukaisessa intressivertailussa tulee esittää hankkeesta tuleva yksityinen etu rahallisesti.

Toiminnasta olisi haittaa mm. häiriönä asutusalueelle sekä terveysriskeinä ja pinta- ja pohjavesi-vahinkoina, joten vesilain intressivertailu on tarpeellinen.

10. Kemikaalit

1. Räjähteet: Räjähdetypen pitoisuudet on selvitettävä kaikkien typpiyhdisteiden suhteen, kuten ammoniumtyppi, nitraatti ja nitriitti, sekä pinta- ja pohjavesissä että kiviainesten säilytys- ja loppusijoitusalueilla ja mahdollisilla kaivannaisjätealueilla. Typpiaineiden ekologiset ja toksiset vaikutukset on selvitettävä. Kaikki muutkin käytettävien räjähteiden kemikaalit on selvitettävä. Emulsioräjähteissä on erityisesti selvitettävä öljy-/vaha-aineet, jotka käsittävät suoraketjuisia ja aromaattisia hiilivetyjä. Nitriittiä ja syanaatteja käytetään emulsioräjähteiden kaasutuksessa. TNT-, heksogeeni- tms. aineilla on alhaisia ekologisia raja-arvoja vesissä.

   Pohjaveden pinnan alapuolella räjäytystekniikka muuttuu. Louhoksen kuivatusveden määrä ja haitta-aineiden pitoisuudet kasvavat merkittävästi syvemmälle mennessä.

2. Koneiden voitelu- ja moottoriöljyjen määrät pinta-, pohja- ja purkuvesissä tulee selvittää. Öljyn hiilivedyistä tulee selvittää myös aromaattisten hiilivetyjen ja PAH-aineiden määrät.

11. Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen

Rakennusaikana terveysvaikutukset pölystä, tärinästä ja melusta ovat huomattavia ja vaikutusalueilla on merkittävästi asuntoja sekä virkistyskäyttöä. Vaikutus voi olla rakennus- ja kiviaineksen kuljetuksistakin merkittävä, erityisesti lähimpiin kiinteistöihin ja virkistykseen käytetyille alueille. Vaikutukset on selvitettävä.

12. Kaivannaisjätesuunnitelma ja vakuudet

Näin suurella hankkeella on oltava mittauksiin perustuva kaivannaisjätesuunnitelma. Miljoonien kuutioiden kalliotilavuudessa esiintyy useamman tyyppisiä haitta-aineita, jotka täytyy pystyä käsittelemään oikein.

Kaivannaisjäteasetuksen mukaan jätteistä ei saa aiheutua laatunormeja ylittäviä pitoisuuksia pinta- tai pohjavesiin pitkienkään aikojen kuluessa.

Kaivannaisjätteitä ovat myös esimerkiksi kairauksessa syntyvät “soijat” eli pölymäiset kiviainekset. Johtuen pienestä hiukkaskoosta ko. materiaalit ovat pien- ja asbestihiukkasten lähteitä.

PSAVI on määrännyt Kalevala Goldin koeluvassa 100 euroa / tonni vakuuden malmille. Rikkipitoiset jätteet pitää pystyä stabiloimaan pysyvästi, jotta kaivannaisjäteasetuksen normit toteutuisivat pinta- ja pohjavesien suhteen. Haitallisen vähintään ei-pysyvän tai vaarallisen kiven määrä voi olla satoja tuhansia tonneja.

Hyötykäyttökelpoisen louheen lisäksi kaivaminen tuottaisi suuret määrät “kitkamaita”, joille on vaikea löytää haitattomia sijoituspaikkoja siedettävällä etäisyydellä. Hyötykäyttöön kelpaamattomien maiden sekä hyödyntämiskelpoisten pilaantumattomien maiden sijoittamiseen tulee olla suunnitelmat ja riittävät selvitykset ympäristövaikutuksista ja niiden torjunnasta. Happamien sulfaattimaiden tai sulfidisaven esiintyminen on selvitettävä.

Alueen jälkihoidolla on oltava kattavat vakuudet ja nämäkin voivat olla helposti miljoonissa. Sulkeminen ja rakenteiden poisto on selvitettävä kunnolla.

13. Matka-ajat

Lentorata -vaihtoehdossa kaukoliikenne Tikkurilaan loppuisi. Nykyisin Tikkurilan asemalla on kaukojunamatkustajia vuosittain 1,5 miljoonaa, joista junaa vaihtavia 0,9 miljoonaa. Vaikutustenarvioinnissa on otettava huomioon näiden matkojen todellinen määränpää, joka tuskin on useimmiten lentoasema. Mikä on muutoksen vaikutus nykyisin Tikkurilaan saapuvien, sieltä lähtevien tai junaa vaihtavien kaukoliikenteen matkustajien matka-aikoihin?

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, uusimaa(a)sll.fi, p. 045 114 0088

Helsingissä 8.11.2022

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija