Lausunto Seepsula Oy:n Tuusulan Senkkerin louhos- ja maankaatopaikkahankkeen YVA-ohjelmasta
LAUSUNTO 8.11.2022
Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi
ASIA: Lausunto Seepsula Oy:n Tuusulan Senkkerin louhos- ja maankaatopaikkahankkeen YVA-ohjelmasta
VIITE: UUDELY/7017/2022
Senkkerin alueelle Vantaan ja Tuusulan rajalle on kasautunut useita erittäin suuria maa-aineshankkeita. Ensisijaisen tärkeää YVA:ssa on arvioida kaikkien näiden hankkeiden yhteisvaikutukset perusteellisesti.
Hankevaihtoehdot
Uudenmaan ELY-keskus on viereisen Massaholmin louhoshankkeen YVA:sta antamassaan perustellussa päätelmässä 4.1.2021 todennut, että hankkeen vaihtoehdoissa esitetyt korkeimmat maantäytöt +120 mpy tasoon ovat maisemallisista syistä toteutuskelvottomia. Samaa linjausta on syytä noudattaa myös tässä hankkeessa ja rajoittaa maantäyttöjen korkeus maiseman kannalta kestävälle tasolle.
Mikäli hanke saa tarvittavat luvat, alin ottotaso on syytä pitää vastaavana kuin Seepsulan viereisten aiempien hankkeiden luvissa eli + 18 mmp. Siten tässä hankkeessa suunniteltu ottotaso +5 mmp taso on aivan liian syvällä.
Luontoselvitykset
YVA-ohjelman mukaan alueella on tarkoitus teettää kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Lisäksi alueella on selvitettävä maastokartoituksin kirjoverkkoperhosen esiintyminen. Myös mahdolliset liito-oravalle sopivat elinympäristöt ja lajin esiintyminen pitää selvittää.
Hankkeesta on tehtävä vain 650 metrin päässä sijaitsevaan Vantaanjoen Natura-alueeseen kohdistuvien mahdollisten haittojen vuoksi Natura-arvio, jossa huomioidaan hankkeen yhteisvaikutukset alueen muiden maa-aineshankkeiden kanssa.
Kallioperän koostumus ja siitä seuraavat ongelmat
Valtavaan kalliomäärään sisältyy todennäköisesti merkittävä määrä haitallisia ja vaarallisia kiviaineksia. YVA:ssa pitää olla kattava kallioperän koostumusselvitys, joka tehdään kattavasti kairauksilla koko ottoalueelta ja syvyydeltä.
Erityisesti on selvitettävä kattavasti tutkimuksin
• kalliossa esiintyvät alkuaineet kuten raskasmetallit, suola-aineet, arseeni, rauta, alumiini, mangaani ja harvinaiset maametallit. Pitkä alkuainelista on Talvivaara-Terrafamen 2013 luvassa ja suhteellisen laajoja koostumuksia Mondon Uutelan YVA:ssa.
• haitallisia, esimerkiksi happamia, suotovesiä tuottavat kivilajit (kaivannaisjäteasetuksen kriteerit, joissa paikallisestikin kiven rikkipitoisuuden on oltava alle 0.1 % ja haponmuodostuspotentiaalin alle 3)
• asbesti- ja kuituiset mineraalit, ks. GTK:n tutkimusraportti
◦ tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_127.pdf
• kvartsipöly yms. pienhiukkasia hengitykseen mahdollisesti aiheuttavat lähteet tulee arvioida kaivostoiminnassa käytettävillä Minera-ohjelman työkaluilla
• haitallisten mineraalien vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin sekä siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen
Kallioperän mahdolliset heikkoudet pitää selvittää. Kallioperän ruhjeissa suolainen tai pilaantunut vesi voi kulkeutua kilometrien päähän. Koska pohja- ja pintaveden pilaaminen on laitonta, tulisi näistä juridisestikin erityisen merkittäviä haittoja.
Pohjavesi
Louhoksen seiniin jäävien harmemineraalien vaikutukset sekä kallioperän eri kerroksien suolaiset pohjavedet voivat pilata pinta- ja pohjavesiä satoja tai tuhansia vuosia. Vastaavia ongelmia voi seurata jätemaan läjityksestä.
Pohjaveteen liittyen tulee selvittää erityisesti:
• YVA-ohjelman mukaan pohjavesiselvityksissä aiotaan nojautua aiempien hankkeiden selvityksiin ja asiantuntija-arvioon. Pohjaveden virtausolosuhteet ja pohjavedenpinnan korkeudet on kuitenkin selvitettävä mittauksin myös uudelta hankealueelta.
• Mahdolliset kallioperän paikalliset ruhjeet ja vedenkulku niissä on selvitettävä. Ohjelmassa esitetään, että vaikutusalue pohjavesiin on suhteellisen pieni. Ruhjeissa vesi voi kuitenkin kulkea monta kilometriä.
• Pohjaveden pinnan alapuolella on selvitettävä veden liikkuminen ja mahdollinen saastuminen johtuen kivilajeista ja alueella tunnetuista suolaisen veden taskuista. Lähialueilla on porakaivoja, joissa on suolainen vesi.
• Pohjaveden pumppauksella on kuivatusvaikutus, joka on alueen laajuuden ja suunnitellun syvyyden johdosta erittäin merkittävä. Nämä mahdolliset kuivatusvaikutukset on arvioitava.
Vesilain mukaiset luvat
Hankkeen vesilain mukaisten lupien ja poikkeuslupien tarve on selvitettävä vaikutusalueen purojen ja norojen sekä pohjavesivaikutusten vuoksi.
Räjähteet
Räjähdetypen pitoisuudet on selvitettävä kaikkien typpiyhdisteiden suhteen, kuten ammonium-typpi, nitraatti ja nitriitti, sekä pinta- ja pohjavesissä että kaivannaisjätealueilla. Typpiaineiden ekologiset ja toksiset vaikutukset on selvitettävä. Kaikki muutkin käytettävien räjähteiden kemikaalit on selvitettävä. Emulsioräjähteissä on erityisesti selvitettävä öljy- ja vaha-aineet, jotka käsittävät suoraketjuisia ja aromaattisia hiilivetyjä. Nitriittiä ja syanaatteja käytetään emulsioräjähteiden kaasutuksessa. TNT-, heksogeeni- tms. aineilla on hyvin alhaisia ekologisia raja-arvoja vesissä.
Kemialliset vaikutukset luontoarvoihin
Vesistöön päätyvien ravinteiden, raskasmetallien, alumiinin, mangaanin, raudan, arseenin ja kiintoaineen, räjähdekemikaalien sekä öljyhiilivetyjen ja muiden haitta-aineiden haitalliset vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja suojeltuihin luontoarvoihin sekä uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin on arvioitava. Tämä on huomioitava myös Vantaanjokea koskevassa Natura-arviossa.
Pöly
Pölyn vaikutukset sekä ihmisiin että ympäristöön on selvitettävä. On huomioitava myös kuljetettavien kiviainesten pöly, sekä mahdollisesti pinnoittamattomien työteiden pöly ja niiden torjunta. Pienhiukkas- ja asbestipölyn, kuituisten mineraalien ja kvartsipölyn sekä raskasmetalli- ja arseenipölyjen vaikutukset on erityisesti selvitettävä. Pölyn vaikutukset ja määrät on selvitettävä kattavasti laskien myös pölyjen terveysvaikutuksien rahallinen arvo IHKU-hankkeen mukaisesti, huomioiden kaikki pienhiukkaslähteet.
Asbesti on tarvekiven louhinnassa ja kaivoksilla yleinen ja huonosti tunnistetu riski, katso GTK:n tutkimusraportti 127.
Pölyvaikutuksessa on huomioitava typen ja rikin oksideista johtuvat pienhiukkaset. Pienhiukkasten vaikutusalue on kilometrejä. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten ja liikenteen kanssa. Päästöjä on arvioitava eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Pienhiukkaspölypäästöt vaikuttavat normien alapuolellakin, normit on syytä korjata uusimman lainsäädännön mukaisiksi ja niiden noudattamista tarkkailla. Lisäksi on syytä tarkkailla laskeumaa ämpäri- ja/tai sammalpallomenetelmillä. Koska hankealueen lähistöllä on asutusta ja hiukkasten sekä mahdollisen asbestin terveysvaikutukset ovat vakavat, ovat vaikutukset ja riskit merkittäviä.
Melu
Sekä ympäristön että asutuksen kannalta tavanomaisena mittarina käytetyn keskiarvomelun lisäksi tulee selvittää maksimimelun taso ja esiintyminen.
YVA-ohjelman mukaan meluvaikutuksia arvioidaan kilometrin säteellä hankkeesta, mikä on perusteltua. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa. Päästöjä on arvioitava eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska hankealueella ja sen ympäristössä on asutusta, melun ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat merkittäviä.
Tärinä
Räjäytykset aiheuttavat voimakasta tärinää. Tärinävaikutus voi kasvaa louhoksen edetessä syvemmälle.
Tärinävaikutukset lähiasutukseen tulee huomioida myös maa-ainesten kuljetusten erityisraskaan liikenteen aiheuttamana tärinänä teiden varsilla.
Räjäytysten koko ja määrä tulee selvittää sekä säädellä. Rakenteiden rikkoutumista on havaittu 1,5 – 2 km säteellä. Tärinää arvioidessa tulee arvioida myös viihtyvyyshaittoja aiheuttavat tärinätasot, jotka ovat merkittävästi rakennuksille haitallisia tasoja alhaisemmat.
Kilometrin vaikutusetäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten ja toimintojen kanssa. Päästöjä on syytä arvioida eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska hankealueella ja sen ympäristössä on asutusta ja tärinällä on merkittäviä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, on asia merkittävä.
Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, uusimaa(a)sll.fi, p. 045 114 0088
Helsingissä 8.11.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija