Monimuotoisuuden lisääminen perinnemaisemakohteissa
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kahdessa Ketosirkka-luonnonhoitohankkeessa teemme töitä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Tämä tarkoittaa, ettemme vain hoida kasveja tai luontotyyppejä vaan pyrimme huomioimaan koko alueella esiintyvää lajistoa. Olemme rakentaneet kauden 2022 aikana erilaisia hyönteishotelleja ja lahopuuaitoja perinnemaisemakohteille.
Lahopuuaita valmistetaan kohteelta tulevasta raivausjätteestä. Energian kulutuksen, kiertotalouden sekä monimuotoisuuden kannalta raivausjätteiden säilyttäminen kohteen sisällä tai välittömässä läheisyydessä on perusteltua. Säästämme energiaa ja rahaa, kun alueelta poistettavaa raivausjätettä ei tarvitse kuljettaa pois. Ennen kaikkea aidat tarjoavat uhanalaisille hyönteisille, pieneläimille sekä linnuille elinympäristöjä ja suojapaikkoja. Lahoavassa biomassassa viihtyy myös runsas mikrobi- ja sienipopulaatio.
Hoitokohteet sijaitsevat yhä useammin taajama-alueilla, asutusten ja teiden läheisyydessä. Lahopuuaita estää tuulen maankosteutta haihduttavaa vaikutusta sekä vähentää tiestä nousevan pölyn liikkumista, luoden alueelle suotuisan mikroilmaston. Perinnemaisemat ovat parhaimmillaan mosaiikkimainen kokonaisuus erilaisista kasvuolosuhteista. Kuivat ja paahteiset alueet vuorottelevat kosteiden painanteiden sekä puustoisten alueiden kanssa. Liika avoimuus johtaa liialliseen kosteuden häviämiseen ja siten mosaiikkimaisen rakenteen heikkenemiseen.
Gylfenniitty on osa Hangon kaupungin alueella sijaitsevaa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokasta perinneniittyaluetta. Alueelle on kaavoitettu ekologinen käytävä. Kaudella 2022 alueen puustoista osaa on raivattu runsaasti. Vielä keväällä alue oli lähes läpipääsemätöntä pusikkoa. Raivaustähteistä alueelle on rakennettu lahopuuaitaa.
Lahopuuaidan rakentaminen aloitetaan tekemällä aidalle paikka. Kaadetuista puista poistetaan oksat ja ne leikataan sopivan mittaisiksi tolpiksi. Kärjet teroitetaan ja rautakangella tehdään maahan riittävän syvä reikä, johon aitatolppa upotetaan. Tolppien sopiva etäisyys on noin metrin. Tolppien väliin voidaan kasata vuosittain alueelta tulevat raivaustähteet. Ajan kuluessa raivaustähteet lahoavat.
Suomies on Hyvinkäällä sijaitseva Rudus Oy:n vanha soranottoalue. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen luonnonhoitajat ovat työskennelleet kohteella jo vuodesta 2015. Vieraslajitorjunnan ja alueen raivauksen lisäksi, luonnonhoitajat ovat rakentaneet alueelle uusia hyönteishotelleja kaudella 2022.
Paahdealueet tarjoavat elinympäristöjä vaateliaille kasvi- ja hyönteislajeille. Nämä lajit ovat erikoistuneet niukkaravinteiseen maaperään sekä korkeaan lämpötilaan.
Jokainen voi halutessaan rakentaa oman lahopuuaidan tai hyönteishotellin pihan perälle tai puutarhaan. Erilaisia ohjeita ja kuvia löytyy, vaikka kuinka paljon. Pienimmät hyönteishotellit on rakennettu peltipurkkeihin tai maitotölkkeihin. Rakennusmateriaaleina voi käyttää puun oksia, kaarnaa, tuohta ja erilaisia onttoja korsia. Lisäksi rakenteeseen voi lisätä saviruukun palasia tai käpyjä, muoto on vapaa.
Teksti: Kata Jääskeläinen