Ketosirkka – luonnon mo­ni­muo­toi­suus­han­ke ahkeroi kaudella 2022

Uutiset

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin koordinoimassa Ketosirkka – luonnon monimuotoisuushankkeessa hoidettiin maastokauden aikana yli 20 luontokohdetta Länsi-Uudellamaalla. Hankkeen pääasiallisin rahoittaja on ympäristöministeriön alainen Helmi-elinympäristöohjelma. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja…

Kokkilan keto, Lohja

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin koordinoimassa Ketosirkka – luonnon monimuotoisuushankkeessa hoidettiin maastokauden aikana yli 20 luontokohdetta Länsi-Uudellamaalla. Hankkeen pääasiallisin rahoittaja on ympäristöministeriön alainen Helmi-elinympäristöohjelma. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa.

Uudenmaan piiri muodostaa hankekonsortion yhdessä Hangon, Lohjan ja Raaseporin kaupunkien sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen kanssa. Myös yhteistyökumppanit ovat hankkeen rahoittajia. Hanke käynnistyi keväällä 2022 ja jatkuu vuoden 2023 lopulle.

Hankkeessa työskentelevät luonnonhoitajat ovat tällä kaudella hoitaneet ja ennallistaneet metsäisiä elinympäristöjä, rantoja, niittyjä ja ketoja. Kaikki kohteet ovat luontoarvoiltaan merkittäviä. Niillä elää kymmeniä uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja.

Maastokaudelle 2022 rekrytoitiin 14 luonnonhoitajaa. Useat luonnonhoitajat ovat olleet piirin vetämissä luonnonhoitohankkeissa aiemminkin ja halu toimia luonnon hyväksi toi heidät saman työn pariin. Työnjohdossa ja luonnonhoitajien tukena on ollut kaksi ryhmänohjaajaa, koordinaattori sekä hankevastaava.

Luonnonhoitajista muodostettiin 3–5 hengen ryhmiä: kaksi ryhmää Lohjalle sekä yksi Hankoon ja yksi Raaseporiin. Hangon ryhmän tärkeimpiä hoitokohteita olivat kaupungin ainutlaatuiset paahteiset hiekkarannat sekä perinneympäristöt. Rannoilla ryhmä torjui kurtturuusua, joka on luonnon monimuotoisuudelle hyvin haitallinen vieraslaji. Perinnemaisemien hoito on tarkoittanut niitty- ja ketoympäristöjen raivaamista, niittämistä ja haravointia. Myös Lohjan ryhmissä perinnebiotooppien hoito on ollut keskeisellä sijalla.

Kurtturuusun juuret ovat pitkiä ja ulottuvat syvälle maan alle.
Luonnonhoitajat esittelevät, kuinka pitkät pienenkin kurtturuusun juuret voivat olla. Bellevuen ranta, Hanko. Kuva Kaisa Kauranen.

Raaseporin luonnonhoitajaryhmän tärkein hoitokohde oli Tammisaaressa sijaitseva luonnonsuojelualue, Flyetin tervaleppäkorpi. Kyseessä on harvinaista luontotyyppiä edustava rehevä, jopa ”viidakkomainen” metsä, jonne on levinnyt kaksi haitallista vieraslajia, jätti- ja rikkapalsamia. Jos näitä lajeja ei saada poistettua alueelta, ne hävittävät tervaleppäkorvelle tyypillisen monimuotoisen ja lajirikkaan aluskasvillisuuden.

Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella Ketosirkka – luonnon monimuotoisuushanke on voinut nostaa hoidon tasoa kohteilla ja panostaa työvoimavaltaisiin menetelmiin. Esimerkiksi palsamien käsin kitkeminen on ainoa mahdollinen työskentelytapa kosteassa ja vaikeakulkuisessa tervaleppäkorvessa. Viikate puolestaan takaa hyvän niittojäljen ja mahdollistaa niin sanotun valikoivan niiton lajistollisesti arvokkaissa kohteissa. Hankkeen työntekijät uurastivat maastokohteilla yhteensä yli 1070 henkilötyöpäivän verran.

Hankkeen maastokausi päättyi lokakuun puolivälissä. Luonnonhoitajat palaavat töihin jälleen ensi vuoden toukokuussa!

Niittäjiä Kokkilan kedon niittotalkoissa
Hankkeen piirissä järjestettiin myös talkoita. Niittäjiä Kokkilan kedolla Lohjalla niittotalkoissa. Kuva Kaisa Kauranen.
Jättipalsameita kasvoi Flyetin tervaleppäkorvessa ja sen reunoilla yhtenäisinä mattoina.
Jättipalsamikasvustoa kesän alussa Flyetin tervaleppäkorven reunalla Tammisaaressa. Kuva Karl Segersvärd.
Droonilla otettu ilmakuva Salmenpellon niitystä 23.9.2022.
Droonikuva Salmenpellon niitystä (Lohja) ympäristöineen hoitokauden lopulla 23.9.2022. Kuva Martina Schmidt.

Ajankohtaista