Li­sä­vas­ta­se­li­tys Hyvinkään Kytäjän-Usmin Natura-alueen met­sän­hak­kui­siin liittyen

Aiemmat vaiheet:

• 2.6.2021 – Piiri teki Uudenmaan ELY:lle vireillepanon Hyvinkään Kytäjän Natura-alueen hakkuiden keskeyttämiseksi. Hakkuusuunnitelma oli puutteellisten luontotietojen vuoksi luonnonsuojelulain vastainen.
• 24.9.2021 – Uudenmaan ELY-keskus teki piirin vireillepanon seurauksena päätöksen, jolla useita arvokkaita kohteita rajattiin ulos hakkuista. Päätöksessä oli kuitenkin useita puutteita, joiden vuoksi piiri valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.
• 23.2.2022 – Myös Maatalousyhtymä Laakkonen valitti ELY:n päätöksestä oikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista. Piiri antoi selityksen ELY:n ja Maatalousyhtymä Laakkosen lausuntoihin asiassa.
• 13.4.2022 – Piiri antoi vastaselityksen Maatalousyhtymä Laakkosen lausuntoon piirin valituksesta.
• 25.1.2022 – Piiri antoi lisävastaselityksen, joka löytyy alta.

LISÄVASTASELITYS 25.1.2023

Helsingin hallinto-oikeus
kanslia.helsinki.hao(a)oikeus.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lisävastaselitys Hyvinkään Kytäjän-Usmin Natura-alueen metsänhakkuisiin liittyen

Viite: Lisävastaselityspyyntö 24809/2021, T2, JOP

Muutoksenhaunalainen päätös: Uudenmaan ELY-keskuksen päätös 22.9.2021, UUDELY/6147/2021

Prosessiosoite:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22 b A 00210 Helsinki
p. 045 114 0088
sposti: uusimaa(a)sll.fi

Toivomme ensisijaisesti sähköistä asiointia.

Vastauksena Hyvinkään Kytäjän-Usmin Natura-alueen metsänhakkuita koskevaan valitusasiaan liittyvään vastaselityspyyntöönne (HHAO, 16.1.2023) toteamme seuraavaa. Kommenttimme Helsingin hallinto-oikeuden ja Uudenmaan ELY-keskuksen väliseen sähköpostikeskusteluun on esitetty alla tunnisteen ”SLL Uusimaa” perässä.

HELSINGIN HAO: ”Tiedustelisin onko maastokäynnistä 30.6.2021 muuta aineistoa (esim. valokuvia) kuin hallinto-oikeudelle toimitettu muistio 2.7.2021?”

UUDENMAAN ELY: ”Maastokäynnillä otettiin muutamia valokuvia, joista pari on esitetty alla. Luontotyyppitiedon havainnointiin valokuvat eivät ole kovin toimiva apuväline, eikä niitä siinä siksi juuri käytetäkään: valokuvin on hankala kuviotasolla dokumentoida metsän rakennepiirteitä, mitä Natura 2000 -luontotyyppien tunnistaminen pitkälti on.”

SLL UUSIMAA: On ELY:n oma asia käyttääkö se omassa luontotyyppien määrittelytyössään valokuvia kohteiden dokumentointiin tai muistiinpanotarkoituksessa vai ei. Toisin kuin ELY väittää, digitaaliset valokuvat ovat kuitenkin yleisesti luontotyyppikohteiden dokumentoimiseen (myös Natura-luontotyyppien osalta) käytetty työmenetelmä erilaisissa luontokartoituksissa. Metsikkökuviotason dokumentoinnissa niiden vain pitää kattaa koko kuvion pinta-ala riittävän kattavasti. Valokuvaamalla varmistetaan se, ettei mikään taho pysty uskottavasti väittämään kohdetta toisenlaiseksi kuin se todellisuudessa on. Boreaalisten luonnonmetsien määrittämisessä käytetyistä metsän rakennepiirteistä puuston satunnainen tilajakauma, puuston erirakenteisuus, erityisen vanhojen puuyksilöiden (aikaisemman puusukupolven puut) sekä lahopuun esiintyminen ovat todettavissa valokuvista: Jos näitä esiintyy kuvassa, niitä esiintyy myös kuvan kattamalla alueella maastossa. Määritettäessä puustoisia soita sama pätee rahkasammaleen esiintymiseen kuviolla.

HELSINGIN HAO: ”Toiseksi, onko maastokäynnillä käyty kuviolla 799 ja mikä on ollut tilanne tuolloin? Suomen luonnonsuojeluliiton Uuden piiri ry on selityksessään todennut seuraavaa: ”Kuvio 799 on kuitenkin ehditty avohakata ennen 30.6.2021, joten se ei voine olla ELYn ilmoittamalla tavalla kuusivaltaista MT-tyypin metsää, jonka puusto on tasaikäistä ja ei satunnaisesti jakautunutta.”

UUDENMAAN ELY: ”Maastokäynnillä käytiin myös vireillepanon kuviolla 799 (liitteenä olevassa ilmakuvassa Sakti-kuvion 154 itäosa). Kuvio on hakattu ja sen läpi menee ajoura pohjoiseen vireillepanon kuviolle 797 (kuva alla). Kuvioita 799 ja 797 vastaa Sakti-järjestelmän kuvio 154, jonka metsä on ollut tasalaatuista ennen suoritettuja hakkuita. Inventointitietojen (2018) mukaan kuviolla 154 on ollut varttunutta/uudistuskypsää tuoretta kangasta (ravinteisuusluokka MT), jossa on kuusta ja koivua. Inventoinnissa kuvio on katsottu talousmetsäksi, eli se ei ole täyttänyt luonnonmetsän kriteerejä. Edellä esitetystä syystä kuvioita 799 ja 797 ei ole eritelty myöskään ELY-keskuksen maastomuistiossa, vaan kuvion 797 yhteydessä esitetyt tiedot koskevat myös kuviota 799. ELY-keskuksen 2.12.2021 antaman lausunnon kolmannen sivun ensimmäisen kappaleen kolmannesta virkkeestä puuttuu yksi sana: ”Kuviota 797 vastaavasti myöskään kuvio 799 ei täytä luontotyypin boreaaliset luonnonmetsät kriteerejä: se on _ollut_ kuusivaltaista MT-tyypin metsää, jonka puusto on tasaikäistä ja ei satunnaisesti jakautunutta.”

SLL UUSIMAA: ELY toistaa yllä jälleen kerran virheellisen väittämänsä siitä että (erittäin laaja) vireillepanon kuvio 797 ei täyttäisi boreaalisen luonnonmetsän kriteereitä. Kuten olemme jo aiemmissa valitusasiakirjoissa näyttäneet, todellisuudessa siihen sisältyy kangasmetsäosia, jotka täyttävät boreaalisen luonnonmetsän kriteerit, kangasmetsäosia jotka eivät näitä kriteereitä täytä, sekä korpisoita, jotka täyttävät Natura-luontotyypin ”puustoinen suo” kriteerit. Tästä seuraa myös se, ettei ELYn väittämä SAKTI-kuvion 154 ”tasalaatuisuudesta” ennen hakkuuta pidä paikkaansa. Tämä on myös edelleen helposti maastossa todennettavissa, koska iso osa kuvion metsistä on edelleen hakkaamatta. ELYn lisäselityksestä on myös pääteltävissä, ettei ELY ole käynyt kuviota vireillepanon johdostakaan maastossa kokonaisuudessaan läpi 30.6.2021, koska se vetoaa edelleen kuvion metsien laadun suhteen kuviolta v. 2018 kerättyyn virheelliseen puuston rakennetietoon. Avohakattujen vireillepanon kuvion 797 osien ja kuvion 799 osalta on turha spekuloida ovatko ne ennen hakkuuta täyttäneet boreaalisen luonnonmetsän kriteereitä vai eivät, koska ne on sellaisina nyt menetetty. Ja mikäli ELY on vireillepanon johdosta käynyt näillä avohakatuilla alueilla 30.6.2021, se on ainakin jostain syystä jättänyt mainitsematta hakkuut muistiossaan, ja myöntää niiden tilan vasta nyt. ELY:n lisäselitykseen liittämistä valokuvista ei ole mainittu, milloin ne on otettu.

HELSINGIN HAO: ”Entä tilanne boreaalisen lehdon (kuvio 267) ulkopuolelle jäävällä osalla kuviosta 292? Yhdistys on todennut, että ”Boreaalisen lehdon (kuvio 267) ulkopuolelle jäävä osa kuviosta 292 ei ole ”reuna-aluetta” vaan valtaosa kuviosta 292. Myös tämä alue on avohakattu ennen maastokäyntiä 30.6.2021, joten ELY-keskus ei liene tarkastanut sitä maastossa ja ELY-keskuksen lausunnon mukainen kuvaus koskenee jotain toista kuviota tai ajankohtaa.”

UUDENMAAN ELY: ”ELY-keskuksen tyypittelemän kuvion 267 (boreaalinen lehto) sijainti ei ole yksi yhteen vireillepanon kuvion 292 kanssa. Kuvio 267sijoittuu kuvion 292 itäreunaan, joten kuvio 292 on tältä osin kuvion 267 reuna-aluetta. Kuvio 267 on ympäristöstään selvästi erottuva puronvarsilehto, jossa kasvaa hiirenporrasta, isoalvejuurta ja kotkansiipeä. Kuvion 267 puustorakenne (kuusi, tervaleppä, haapa) on inventointitietojen mukaan luonnontilaisen kaltainen, ja uoma on luonnontilainen. ELY-keskus ei ole havainnut luonnonmetsän piirteitä boreaalisen lehdon ympärillä alkuperäisissä inventoinnissa eikä kesän 2021 maastokäynnillä.”

Hakattu kuvio 292 sijoittuu pääosin Sakti-kuvioille 252 ja 153 (ks. liitteenä oleva ilmakuva). Inventoinneissa kuvion 252 ei ole katsottu täyttävän luonnonmetsän kriteerejä. Inventointitiedoissa kuvion 252 on parhailta osiltaan kyllä kuvailtu _lähestyvän luonnonmetsää, joten on mahdollista, että luontojärjestöt ovat pitäneet sitä Natura 2000 -luontotyyppinä. Sakti-kuviolla 153 on inventointitietojen mukaan ollut varttunutta kasvatusmetsää/uudistuskypsää metsää kuusi-koivusekapuulla eikä kuvio ole täyttänyt luonnonmetsän kriteerejä.

ELY-keskuksen muistiossa kuviosta 292 esitetyt havainnot koskevat siis vain Sakti-kuviota 267. 2.12.2021 annetussa lausunnossa kuviosta 292 esitetyt tiedot perustuvat lisäksi edellä mainittuihin Sakti-kuvioilla 252 ja 153 tehtyihin inventointeihin. 2.12.2021 annetussa lausunnossa olisi kuviolla 292 suoritettujen hakkuiden vuoksi pitänyt tältä osin käyttää mennyttä aikamuotoa: ”Luontotyypin boreaaliset lehdot (kuvio 267) ympärillä sijaitseva kuvion 292 reuna-alue (metsätyyppi OMT) ei myöskään _ole täyttänyt_ luontotyypin boreaaliset luonnonmetsät kriteerejä…” (s.3, kpl 1, 5. virke).”

SLL UUSIMAA: ELY vahvistaa käsittääksemme yllä, ettei se ole käynyt vireillepanon johdosta tekemänsä maastokäynnin aikana muilla osilla vireillepanon kuviota 292 kuin sillä kuvion reuna-alueella joka on päällekkäinen SAKTI-kuvio 267:n reuna-alueen kanssa – tai vaihtoehtoisesti se on jostain syystä jättänyt mainitsematta kyseisen maastokäynnin muistiossa, että kuvio 292 on avohakattu. Avohakatun vireillepanon kuvion 292 osalta on turha spekuloida onko se ennen hakkuuta täyttänyt boreaalisen luonnonmetsän kriteerit vai ei, koska se on sellaisena nyt joka tapauksessa menetetty.

Yhteenveto

Nähdäksemme valtaosa niistä ongelmista, joiden johdosta vireillepanon jouduimme tekemään, on seurausta siitä, että maanomistaja käyttää Kytäjän Natura-alueella eri metsikkökuvioverkkoa kuin ympäristöhallinto (joka käyttää SAKTI-kuvioverkkoa), ja kumpikin näistä kuvioverkoista poikkeaa monin paikoin merkittävästi maastossa vallitsevasta todellisuudesta. Alla ilmakuvalla esitetyssä esimerkissä SAKTI-kuviorajat on esitetty vihreällä viivalla, ja maastossa havaittavissa olevat kuviorajat (siltä osin kuin ne poikkeavat SAKTI-rajoista) keltaisella viivalla:

Jotta voitaisiin varmistua siitä, että Kytäjän-Usmin Natura-alueen metsänhakkuilla ei heikennetä alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja luonnonsuojelulain 64 a §:n vastaisesti, alueen maastotiedot olisi syytä päivittää todellisuutta vastaaviksi. Puutteellisiin maastotietoihin perustuen ei ole mahdollista tehdä LSL 65 §:n vaatimukset täyttävää arviointia toimenpiteiden luonnonarvoja heikentävistä vaikutuksista.

Helsingissä 25.1.2023

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija