Lausunto Orimattilan metsästrategiasta
LAUSUNTO 9.2.2023
Orimattilan kaupunki, kaupunkikehitys- ja tekninen valiokunta
kirjaamo(a)orimattila.fi
Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ASIA: Lausunto Orimattilan metsästrategiasta
Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä. Tämä lausunto on laadittu yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n kanssa. Pyydämme, että jatkossa Orimattilan metsiä koskevissa asioissa lausuntopyynnöt lähetetään paikallisyhdistyksen lisäksi myös piirille.
YLEISTÄ
On erittäin hyvä, että Orimattilassa on ryhdytty laatimaan strategiaa kunnan omistamien metsien hoitoa ja käyttöä varten, jotta metsiin liittyvät erilaiset tavoitteet voidaan sovittaa yhteen.
Metsästrategian lähtökohtana on metsävisio:
Visiossa on oivallettu metsien suuri merkitys luonnon ja kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta. Taloustavoitteista luopuminen on tärkeä linjaus, joka mahdollistaa metsien tuottamien muiden hyötyjen tasapainoisen arvioinnin ja hakkuista niille aiheutuvien haittojen vähentämisen.
On myös hyvä, että strategiatyön tueksi on kartoitettu kuntalaisten ja muiden sidosryhmien näkemyksiä kyselyin. Asukaskyselyn tulokset ovat selviä: luonnon monimuotoisuus on vastaajille ylivoimaisesti tärkein tavoite kaupungin metsien hoidossa (57 % vastaajista) ja virkistyskäyttö toiseksi tärkein (35 %). Taloudelliset hyödyt olivat tärkeimpiä vain 3 %:lle vastaajista. Tämä tavoitteiden tärkeysjärjestys ei kuitenkaan näy vielä riittävästi metsästrategiassa.
Erittäin tärkeää prosessin jatkossa on, että metsästrategiassa asetetut tavoitteet huomioidaan uusimalla kaupungin metsäsuunnitelma ja siinä linjatut hoitotoimenpiteet niiden mukaiseksi. Metsäsuunnitelmassa käytännön hoitotoimenpiteiden määrä ja painotus on suunniteltava siten, että talouskäytön painottamisesta siirrytään virkistys- ja luontoarvojen kehittämiseen asukkaiden toiveiden mukaisesti.
Metsästrategiassa kuvataan kaupungin nykyisen metsäsuunnitelman mukaisen metsätalouskäytön taloudellista merkitystä harhaanjohtavasti: ”Metsäsuunnitelman 2019–2028 mukainen hakkuupinta-ala on yht. n. 170 ha, josta metsämaan uudistushakkuuala on n. 15 ha. Suunnitelmassa esitettyjen hakkuiden kantorahatuloksi on arvioitu n. 415 000 e.” Kantorahatulo kuvaa hakkuista saatavaa bruttotuloa, mutta kuntatalouteen vaikutus on huomattavasti pienempi, koska hakkuutuloista on vähennettävä hakkuiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä hakkuita väistämättä seuraavista myöhemmistä metsänuudistamistoimenpiteistä, taimikonhoidosta ym. aiheutuvat kustannukset. Nämä pienentävät metsätaloudesta saatavaa tuloa huomattavasti. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun arvioidaan metsästrategian mukaisen talouskäytöstä luonto- ja virkistysarvojen vaalimiseen siirtyvän painotuksen – eli käytännössä hakkuiden vähentämisen – taloudellisia vaikutuksia. Kuntalaisten hyvinvoinnin – ja samalla kaupugin vetovoiman – lisäämisen kannalta metsien muut kuin taloudelliset arvot ovat huomattavasti merkittävämpiä.
Metsästrategiassa on tunnistettu nykyisen metsäomaisuuden heikkoudeksi iäkkäiden metsien vähäinen määrä ja metsien alhainen keskimääräinen ikä. Metsien keskimääräisen iän nostaminen ja vanhojen metsien määrän lisääminen tukisi tavoitteena hyvin niin metsien luonto- ja virkistyskäyttöarvojen kuin hiilivarastojen kasvattamisen ja ilmastonmuutoksen torjunnankin tavoitteita. Tämä on syytä ottaa huomioon metsäsuunnitelmaa laadittaessa.
Tärkeitä toimia metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ovat esimerkiksi:
– arvokkaiden elinympäristöjen tunnistaminen ja säästäminen
– hakkuutoimenpiteiltä rauhoitettujen kohteiden lisääminen
– heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantaminen
– vanhojen puiden säästäminen
– lahopuun määrän lisääminen
– avohakkuiden välttäminen
OSALLISTAMINEN
Metsästrategian taustaselvitysten mukaan kuntalaiset eivät koe saavansa kovin hyvin tietoa kaupungin metsien hoidosta ja toimenpiteistä. On tärkeää tiedottaa avoimesti hyvissä ajoin suunnitelluista toimenpiteistä sekä osallistaa ihmisiä myös metsäsuunnitelman laadintaan. Toivomme myös luonnonsuojeluyhdistysten osallistamista näihin jatkoaskeliin mm. lausuntopyyntöjen muodossa.
Muutamia yksityiskohtaisempia kommentteja metsästrategiaan:
7. LUKU – metsäluokitus:
”Orimattilan kaupungin metsästrategiassa kaupungin omistamien metsien käyttöä ja käytön painopisteitä ohjataan metsäluokituksella. Metsäluokka määrittelee metsänkäytön tavoitteet ja metsien käsittelyn perusperiaatteet. […] Tässä strategiassa käytettävä metsäluokitus perustuu valtakunnalliseen RAMS2020 – Viheralueiden kunnossapitoluokitukseen.”
”RAMS 2020 –luokituksen metsiä kuvaavat luokat ovat: Arvometsä (M1); Lähimetsä (M2); Ulkoilu- ja virkistysmetsä (M3); Suojametsä (M4) sekä Talousmetsä (M5). Lisäksi metsiin liittyy tarvittaessa luokka: Suojelualueet S.”
Haluamme korostaa, että – luokkia M1 (arvometsä), talousmetsä (M3) ja S (suojelualue) lukuun ottamatta – RAMS 2020 -luokitus ei ole metsäisten viheralueiden hoidon ohjaukseen eikä metsänkäsittelyn perusperiaatteiden ja tavoitteiden määrittelyyn soveltuva järjestelmä. Tällaiseen tarkoitukseen se on aivan lian jäykkä ja kaavamainen, ja soveltuu metsäisillä viheralueilla lähinnä tilastointiin – sen jälkeen kun yksittäisille metsikkökuvioille on määritetty mahdollisesti tarvittavat hoitotoimenpiteet kuviokohtaisen metsäsuunnittelun pohjalta. Kuviokohtaisen suunnittelun tulee tapahtua niin, että yksittäistä metsikkökuviota tarkastellaan sekä omana itsenään (nykytila – mukaan lukien luontolaatu, sijainti, tuleva kehitys siinä tapauksessa että kuviolla ei tehdä hoitotoimenpiteitä ja tämän kehityksen hyväksyttävyys) että osana laajempaa kokonaisuutta. Tämän tarkastelun perusteella määritellään tarvitaanko hoitotoimenpiteitä vai ei, ja jos tarvitaan, millaisia.
Arvometsät:
”Metsästrategiassa arvometsäluokkaan luokitelluille metsäalueille laaditaan kohteiden erityisarvot tunnistavat kohdekohtaiset metsänhoitosuunnitelmat, joissa määritellään tarkemmat toimenpiteet arvojen turvaamiseksi ja kehittämiseksi pitkällä aikajänteellä sekä 10-vuotiskaudella. Arvometsien metsänkäsittely on pienipiirteistä ja alueen metsien luontaisia piirteitä korostavaa. Arvometsissä ei tehdä avohakkuita, mutta metsänkäsittelyssä voidaan tarvittaessa toteuttaa mm. pienipiirteisiä pienaukkohakkuita sekä poimintaluonteisia hakkuita. Virkistyskäyttöä ohjataan arvometsissä arvoja turvaavalla tavalla.”
Arvometsien tulisi olla lähtökohtaisesti metsänkäsittelyn ulkopuolella, jollei kyse ole metsäisestä puolikulttuuribiotoopista, jonka luonnonarvojen turvaaminen edellyttää käsittelyä. Erityisen ongelmallisena koemme yleisen kirjauksen siitä, että arvometsissä voitaisiin tehdä poiminta- ja pienaukkohakkuita. Tällaiset voivat tulla kyseeseen vain silloin kun on kyse vieraspuulajien poistosta, istutettujen havupuiden poistamisesta lehdoista, tai yksittäisten vaarallisten puiden kaatamisesta ulkoilureittien reunasta tai rakenteiden välittömästä läheisyydestä.
Luontotietojen puutteellisuus:
”Paikallisista luontoarvoista ja luontokohteista ei ollut tähän työhön saatavilla luontoselvitysten paikkatietoaineistoja, joten niitä ei ole voitu ottaa tarkastelussa kattavasti huomioon.”
Strategian luontotietopohjaa tulee jatkotyössä vahvistaa. Muun muassa seuraavilta alueilta tarkemmat tiedot ovat tarpeen:
- Luontoarvojen turvaaminen niissä Porvoonjoen ja Palojoen rantametsissä ja jokeen laskevissa notkoissa sijaitsevissa metsissä, joita strategialuonnoksessa ei ole osoitettu arvometsiksi vaan lähivirkistysmetsiksi tai ulkoilu- ja virkistysmetsiksi.
- Luontoarvojen turvaaminen Lintulan purolaaksossa (nyt luonnoksessa ulkoilu- ja virkistysmetsää).
- Pukkilähteen alue
- Peltolan metsät
Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, p. 045 114 0088, sposti: uusimaa(a)sll.fi.
Porvoossa ja Helsingissä 9.2.2023
Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys ry
Jyrki Ikonen
puheenjohtaja
Jari Tolin
taloudenhoitaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija