Valitus Kirkkonummen Masalan osayleiskaavasta Helsingin hallinto-oikeudelle

Kannanotot 17.4.2023

VALITUS 17.4.2023

Helsingin hallinto-oikeus
helsinki.hao(a)oikeus.fi

MUUTOKSENHAKIJAT:

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry

PROSESSIOSOITE:

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22 b A 00210 Helsinki
p. 045 114 0088
sposti: uusimaa(a)sll.fi

Toivomme ensisijaisesti sähköistä asiointia.

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN:

Kirkkonumen kunnanvaltuuston päätös 06.03.2023 § 13, 1643/10.02.02/2019, Masalan osayleiskaavan (piir.nro 3481) hyväksyminen MRL 37 §:n mukaisesti

Päätös on tullut kunnan sähköiselle ilmoitustaululle 14.3.2023 ja se on myös postitettu osalliselle, joten asianosaisen voi katsoa saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Siihen lisättynä 30 päivän valitusaika saadaan 16.4. Sen ollessa sunnuntai viimeinen muutoksenhakupäivä on 17.4.

Pöytäkirjanote ja valitusosoite: Liite 1
Kaavakartta: Liite 2.1
Kaavamääräykset: Liite 2.2

ASIAN TAUSTA:

Kirkkonummen kunnanvaltuusto on 6.3.2023 hyväksynyt oikeusvaikutteisen Masalan osayleiskaavan. Osayleiskaava mahdollistaa enimmillään 15 000 asukkaan sijoittumisen alueelle. Nykyinen asukasmäärä on n. 7 000. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2050. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13 neliökilometriä (n. 1300 ha). Keskustaajaman tiivistämisen lisäksi osayleiskaavassa esitetään uutta ”Masalan kehätietä” ja rakentamista sen ympärille, autovyöhykkeelle Pentfallissa ja Majvikissa.

VAATIMUKSET:

Ensisijaisesti vaadimme, että Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätös hyväksyä Masalan osayleiskaava kumotaan lainvastaisena. Osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain vastaisena kumottava.

Toissijaisesti vaadimme, että

kaavassa s-1-merkityille liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoille osoitettu tie- ja muu rakentaminen poistetaan luonnonsuojelulain (LSL 49 §) ja yleiskaavan sisältövaatimusten (MRL 39 §) vastaisena
maakuntakaavan suojeluvaraukset tulee osayleiskaavassa esittää suojeluvarauksina SL-merkinnällä maakuntakaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti (MRL 32 §)
uusi tieyhteys ”Masalan kehätie” ja uudet asuinalueet, joita varten tieyhteyttä suunnitellaan, poistetaan luonnonsuojelulain (LSL 49 §), yleiskaavan sisältövaatimusten (MRL 39 §) ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisvelvoitteen (MRL 24 §) vastaisena
kaava on asetettava uudelleen nähtäville myös siksi, että ilmastovaikutusten arviointi ei ole ollut käytettävissä kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana (MRL 9 §, MRL 62 §).

PERUSTELUT:

1. Suvimäki-Majvikissa on osoitettu HHAO:n päätöksen vastainen katu- ja asuinalue

Suvimäki-Majvikissa on osoitettu kokoojakatu- sekä A- ja AP-aluemerkintä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan päälle. Helsingin hallinto-oikeus on todennut laittomaksi Uudenmaan ELY-keskuksen kyseisen lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiseksi antaman poikkeusluvan päätöksessään 22.2.2021 (02777/19/5402) (liite 3). Kokoojakadun linjaus on esitetty osayleiskaavassa samoin kuin laittomaksi todetussa poikkeusluvassa. Uusi tie- ja muu rakentaminen s-1-merkityiltä liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoilta tulee poistaa luonnonsuojelulain 49 §:n vastaisena.

Yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään MRL 39 §:ssä, jonka mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Siten edellä esitetyt kaavamerkinnät ovat myös MRL 39 §:n mukaisten yleiskaavan sisältövaatimusten vastaisia.

Ainoastaan olemassa olevan rakennuksen sr(1174) toteaminen kaavassa on perusteltua.

2. Maakuntakaavan vastaisuus: suojelualuemerkintä puuttuu Espoonlahden rantavyöhykkeeltä

Masalan osayleiskaavasta puuttuvat Uusimaa-kaava 2050:n mukaiset luonnonsuojelualueet Espoonlahden rantavyöhykkeellä, joista käytetään myös nimiä Kartanonrannan rantavyöhyke, Sundsbergin rantametsä ja Sundetin rantametsä (liite 4). Maakuntakaavan suojeluvaraukset tulee osayleiskaavassa esittää suojeluvarauksina SL-merkinnällä.

Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 §). Yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään MRL 39 §:ssä, jonka mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavaa ohjaa Uusimaa-kaava 2050: ”Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavakokonaisuuden 25.8.2020 ja maakuntahallitus päätti kaavojen voimaantulosta 7.12.2020. Helsingin hallinto-oikeus antoi tammikuussa 2021 välipäätöksen Uusimaa-kaavan kokonaisuudesta ja kielsi sen täytäntöönpanon oikeuskäsittelyn ajaksi valitusten takia. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi antamillaan päätöksillä 24.9.2021 pääosan Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuuden hyväksymiseen kohdistuneista valituksista. Kaavakokonaisuuden täytäntöönpanokielto ei koske hylättyjä valituksia. Koska kaavasta tehdyt valitukset eivät kohdistuneet Masalan osayleiskaavan alueeseen, toimii Uusimaa-kaava 2050 juridisesti ohjeena Masalan osayleiskaavan laatimiselle.”

3. ”Masalan kehätie” ja siihen liittyvä rakentaminen

”Masalan kehätie” ja siihen liityvä rakentaminen hajottaisivat yhdyskuntarakennetta, lisäisivät yksityisautoiluun tukeutuvaa liikkumista, tulisivat liito-oravan reviireille ja supistaisivat tärkeitä virkistysalueita. Suuri osa kiinteistöjen omistajista vastustaa asemakaavoitusta ja ”kehätien” rakentamista (liite 5). Tielle ei ole osoitettavissa poikkeusluvan edellyttämää tarvetta. Kaavasta tulee poistaa uusi tieyhteys ”Masalan kehätie” ja uudet asuinalueet, joita varten tieyhteyttä suunnitellaan.

”Masalan kehätie” vaatisi toteutuakseen poikkeusluvan ainakin yhden liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämisen ja tosiasialisen kulkuyhteyden vähintään merkittävään heikentämiseen. Högsätersissä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka on merkitty s-1-merkinnällä. ”Kehätien” toisessa päässä liito-orava on jätetty huomiotta. Sen sijaan kaavakartalle on harhaanjohtavasti merkitty nuolimainen kaavamerkintä, jonka mukaan ”Liito-oravalle soveltuva kulkuyhteys on toteutettava puustoisena ja riittävän leveänä. Sijainti on ohjeellinen.”. Tämä kaavamerkintä on kuitenkin sijoitettu olemassa olevan tiiviin rivitaloalueen ja avoimen pellon/niityn yli. Nämä ovat liito-oravalle kulkukelvottomia ja niiden tosiasiallisesti käyttämä reitti ja mahdollisesti jopa lisääntymis- ja/tai levähdyspaikka jää ”kehätien” alle (liitteet 6 ja 7).

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisen mahdollistaville poikkeusluville ei ole perusteita, koska

”Masalan kehätie” johtaa sivuun asemanseudusta ja Masalan palveluista, jolloin bussi sillä ei voisi tarjota sellaista houkuttelevaa liityntä- ja asiointiliikennettä, jollaista kaavan perusteluissa esitetään.
Kaavan valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa HSL toteaa: ”HSL:n näkemyksen mukaan kehätietä pitkin suunniteltu linja-autoliikenne ei voine olla kovin tiheävuoroista, koska kehätien varteen kaavoitettu asutus tulee olemaan pientalovaltaista.” (liite 8, kohta 5.2). Kaavan ehdotusvaiheessa rakennustehokkuutta nostettiin, kuten kunnan vastineessa HSL:n lausuntoon on todettu. Luottamushenkilöpäätöksillä pientalorakentaminen on kuitenkin tämän jälkeen palautettu ”kehätien” A-alueelle. Tästä syystä HSL:n valmisteluaineistosta antama lausunto on kunnanvaltuuston hyväksymän kaavan kannalta edelleen relevantti eikä vastineessa kuvattuja toimenpiteitä ole tehty. ”Kehätien” varteen kaavan valmistelussa oletettu tiheä bussiliikenne ei HSL:n lausunnon mukaan ole realistista, joten alueet olisivat yksityisautoilun varassa. Alueet tulisivat käytännössä säilymään autovyöhykkeenä. Siten tie ja sitä ympäröivät uudet alueet hajauttaisivat yhdyskuntarakennetta ja lisäisivät kasvihuonekaasupäästöjä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisesti.
Suuri osa kiinteistöjen omistajista vastustaa asemakaavoitusta ja ”kehätien” rakentamista: ”Me Tinanpellontien loppupään asukkaat emme halua maillemme pientalomattoa emmekä kehätietä. Olemme asettuneet tänne ja tyytyväisiä nykyiseen ympäristöömme…Kehätie ja pientalomatto eivät tukisi Masalan keskustan palveluiden käyttöä eivätkä julkisen liikenteen käyttämistä matkoilla Masalan ulkopuolelle. Onhan Masalan kehän alueelta kulkeminen suunnattu valmisteluaineiston kartassa selvästi kehä kolmoselle ja sitä kautta pois Masalasta.” (liite 5), joten tielle ei ole osoitettavissa poikkeusluvan edellyttämää tarvetta.

Yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään MRL 39 §:ssä. Niistä ”Masalan kehätie” ja siihen liittyvä rakentaminen ovat ristiriidassa ainakin seuraavien kanssa:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

ELY-keskus voisi myöntää poikkeuksen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiskiellosta, mikäli luontodirektiivin 16(1) artiklan mukaiset ehdot täyttyisivät. Poikkeus edellyttäisi, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole ja että kyseessä olisi erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy. Tässä tapauksessa ei voida katsoa, että nämä edellytykset täyttyisivät siten, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiselle voitaisiin tulevaisuudessa antaa poikkeuslupaa, jonka ”kehätien” rakentaminen vaatisi.

4. Ilmastonmuutos

Sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että siihen sopeutumisen tulisi olla merkittävässä osassa kaavan vaikutuksia arvioitaessa ja kaavaa laadittaessa (MRL 9 §). Ilmastovaikutusten arviointi (liite 9) on valmistunut vasta osayleiskaavaehdotuksen oltua nähtävillä, vaikka ilmastovaikutusten arvioijien kanssa olisi pitänyt käydä vuoropuhelua kaavavalmistelun edetessä ja ilmastovaikutusten olisi pitänyt osaltaan ohjata kaavan valmistelua. Nyt ilmastovaikutusten arvioinnissa vain todetaan tilanne ja annetaan ohjeita jatkosuunniteluun. Lisäksi ilmastovaikutusten arvioinnissa ei ole tunnistettu autovyöhykkeelle tulevaa merkittävää lisärakentamista, koska on uskottu kaavoittajan esittämää epärealistista oletusta houkuttelevasta bussiliikenteestä (ks. kohta 3).

Kaavaa ei ole asetettu uudelleen nähtäville ilmastovaikutusten arvioinnin jälkeen. Kaavan perusteita tulee tarkastella uudestaan ilmastovaikutusten näkökulmasta ja asettaa kaava uudelleen nähtäville ilmastovaikutustenarvoinnin kanssa. Valmistelu ja vuorovaikutus on ollut tältä osin MRL 62 §:n vuorovaikutusvaatimusten vastaista.

Kirkkonummella ja Helsingissä 17.4.2023,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Jouni Lamminmäki
varapuheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry

Merja Talvela-Hyde
varapuheenjohtaja

Riitta Hukkanen
sihteeri

Liitteet

Liite 1 – Pöytäkirjanote §13, Kirkkonummen kunnanvaltuusto 6.3.2023. Päätös, josta valitetaan ja valitusosoitus

Liite 2.1 – Kaavakartta, pienennetty

Liite 2.2 – Kaavamääräykset

Liite 3 – HHO päätös 22.2.2021 02777/19/5402 koskien Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) 4.4.2019 UUDELY/2125/2019 Majvikin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämistä.Lataa