Uusi yh­teis­työ­kump­pa­ni mahdollistaa luon­non­hoi­to­hank­keen laajentamisen

Tiedote 11.5.2023

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja OP Uusimaa aloittavat yhteistyön, jossa OP Uusimaa lähtee tukemaan omistaja-asiakkaidensa toiveiden mukaisestiluonnon monimuotoisuuden vahvistamista. Merkittävän tuen avulla Ketosirkka-hanketta laajennetaan useille uusille kohteille ja alueille. Hankkeen tarkoituksena on luontokadon ehkäisy hoitamalla arvokkaita elinympäristöjä.

”Olemme todella iloisia valinnasta OP Uusimaan uudeksi yhteistyökumppaniksi ja siitä, että OP Uusimaa lähtee näin merkittävällä panostuksella tukemaan luonnon monimuotoisuutta Uudellamaalla”, kehuu piirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen. ”Tällä panostuksella saadaan Ketosirkka-hankkeen toimintaan muun muassa lisää kaivattua työntekijäresurssia, jotta hanketta voidaan laajentaa. Etsimme jo kiivaasti uusia hoitokohteita ja toivomme löytävämme esimerkiksi yksityisten maanomistajien perinnemaisemakohteita, jotka eivät muutoin pääse hoidon piiriin”, vinkkaa Immonen.

”Uhanalaistuneita perinnebiotooppeja ja muita arvokkaita kohteita etsitään eri puolilta OP Uusimaan toiminta-aluetta. Luonnonhoidossa ei saa pikavoittoja, vaan hoitotyötä on tehtävä pitkäjänteisesti. Olisi luonnon kannalta tärkeää, että yhteistyö jatkuisi ensimmäisen kaksivuotiskauden jälkeenkin”, jatkaa Immonen.

”OP Uusimaan alkavissa yhteistyöhankkeissa näkyy vahvasti omistaja-asiakkaamme ääni. Sekä syksyllä 2021 että 2022 toteutetuissa kyselyissä asiakkaat nostivat tärkeimmiksi vastuullisuustekojen kohteiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja luonnon monimuotoisuuden tukemisen sekä lapsiin ja nuoriin liittyvät teemat. OP Uusimaan tuki uusille hankkeille odotetaan olevan yhteensä yli puoli miljoonaa euroa ensimmäisen vuoden aikana”, kertoo OP Uusimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Hanna Korhonen.

”Toinen partneri on Lastenklinikoiden Kummit ry, jonka hankkeen myötä tehostetaan lasten ja nuorten sairauksien tutkimusta ja hoitoa, etenkin lääke- ja laitetutkimusta Uudessa lastensairaalassa”, jatkaa Korhonen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin luonnonhoitohankkeita on ollut käynnissä jo 20 vuotta. Hankkeissa tehdään konkreettista työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Luonnon monimuotoisuus auttaa myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien haasteiden voittamisessa. Mitä monimuotoisempi luonnon kirjo on, sitä paremmin se kestää erilaiset stressitekijät, kuten lämpötilan nousun.

Ketosirkka ja sen edeltäjät ovat hoitaneet kymmeniä ellei jopa satoja kohteita lähinnä läntisellä Uudellamaalla. Työ alkoi perinnemaisemista. Vuonna 2001 oli ilmestynyt ensimmäinen valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi (Suomen perinnebiotoopit. Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti). Uudenmaan piiri alkoi siis nopeasti uuden hankkeen avulla toteuttamaan tarpeellista hoitotyötä häviämässä olevien perinnemaisemien pelastamiseksi.

Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaistuneet maatalouden muutoksien myötä. Tehostamisen myötä lehmät ja muut kotieläimet eivät enää laidunna niityillä tai metsälaitumilla. Avo-ojat ja niiden reunukset kukkivine kasvustoineen ovat hävinneet sala-ojien tieltä. Kun maisemat ovat muuttuneet, on paljon lajeja, niin kasveja kuin eläimistöäkin, päätynyt uhanalaisiksi. Perinnemaisemien uhanalaistumiskehitys on jatkunut, mistä kertoo myös vuoden 2018 järjestyksessään toinen luontotyyppien uhanalaisuuden kokonaisarviointi.

”Työtä on paljon, jotta kehityksen suunta saadaan käännettyä. Ketosirkka-hanke pyrkii osaltaan auttamaan uhanalaisia kasveja ja eliöitä pärjäämään paremmin. Työ on pitkälti käsityötä: niityillä niitetään useimmiten perinteisesti viikatteella ja niittojäte haravoidaan pois. Joissain paikoissa voi olla harmia vieraslajeista, jotka valtaavat alaa perinteisiltä lajeilta. Ne on syytä saada pois. On aivan upeaa nähdä, kun pusikoituneesta tai vieras- tai muiden kasvien valtaamasta paikasta sukeutuu kaunis kukkiva niitty!” iloitsee Immonen.

Ketosirkka-hankkeen verkkosivuille tästä.

LISÄTIEDOT:

OP Uusimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Hanna Korhonen, hanna.korhonen@op.fi, tai puh. 040 746 0184.

Tästä OP Uusimaan tiedotteeseen

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen, ursula.immonen@sll.fi, puh. 044 258 0598.

Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli, anu@kummit.fi tai puh. 040 149 0032.

OP Uusimaa on asiakkaidensa omistama, aidosti paikallinen ja asiakasta lähellä oleva täyden palvelun pankki, jossa työskentelee yli 1 100 finanssialan osaajaa.

Yhdessä kehitämme, rahoitamme ja turvaamme elämän tärkeimpiä asioita. Tarjoamme henkilöasiakkaille sekä pk-yritysasiakkaille pankki-, vakuutus- ja kiinteistövälityspalveluiden kokonaisuudet helposti saman katon alta. Uudenmaan Osuuspankilla on yli 350 000 omistaja-asiakasta ja yli 600 000 asiakasta.

Kummit tukee työllään lasten terveyttä Suomessa. Tukikohteina ovat viisi yliopistollista lastensairaalaa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa; joissa hoidon piiriin voi kuulua tarpeen niin vaatiessa kuka tahansa lapsi tai nuori Suomessa.

Kummituen osa-alueina ovat yliopistollisten lastensairaaloiden laitehankinnat & innovaatiohankkeet, pienten potilaiden ja heidän perheidensä viihtyvyys sairaala-aikana, yliopistosairaaloiden kanssa toteutettavat valtakunnalliset mielenterveyshankkeet lasten hyväksi sekä laajamittainen lastentautien tutkimustyö. Koko toimiaikanaan Kummit ry on tehnyt lahjoituksia n. 44 miljoonan euron edestä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on maakunnallinen, puolueeton luonto- ja ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on monimuotoisen luonnon, elinkelpoisen ympäristön, kulttuuri- ja rakennusperinteen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojeleminen ja hoitaminen. Piiri on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen. Uudenmaan piirin 21 paikallisessa jäsenjärjestössä on yli 10 000 henkilöjäsentä. Yhdessä suojelemme suomalaisen luonnon.

Lisätietoa perinnemaisemista:

• Suomen perinnebiotoopit. Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti, 2001

verkkojulkaisu

• Luontotyyppien uhanalaisuus: Ympäristöhallinnon sivun linkki

Tiedotetta päivitetty 15.5.2023