Kalliit luontokatoa kiihdyttävät ratahankkeet kannattaa haudata
SLL ja viisi piiriä lähettivät tämän kannanoton 24.5.2023 neuvottelijoille, jotka osallistuvat hallitusneuvotteluihin pöydässä 5. Kasvun kaava tai sen alajaostossa 5.1. Rakennettu ympäristö (asuminen ja liikenne).
Suomen luonnonsuojeluliitto sekä liiton Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Hämeen, Pirkanmaan ja Kymenlaakson piirit esittävät säästökohteeksi metsien ja maalaismaisemien läpi suunniteltavien uusien junaratojen valmistelun lopettamista. Pisimmällä niistä on Espoo–Salo-oikorata. Lisäksi suunnitellaan Suomirataa Helsingistä Tampereelle ja Itärataa Keravalta Porvoon kautta Kouvolaan.
Uusien ratojen rakentamisen haitat korostuvat Etelä-Suomessa, missä alkuperäistä luontoa on jäljellä vähän. Radat hävittäisivät tieltään suuren määrän arvokkaita luontokohteita ja uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Ne aiheuttaisivat metsäkatoa ja pirstoisivat kulttuurimaisemia. Kymmeniä asuin- ja lomarakennuksia jäisi ratojen alle ja satoja melualueille. Radat muodostavat esteitä sekä ihmisten että eläinten liikkumiselle.
Liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvityshankkeessa (24.1.2023) on arvioitu, että ratahankkeiden ilmastovaikutusten ”takaisinmaksuaika” olisi hankkeesta riippuen noin 140-330 vuotta. Näin kauan kestäisi, että rakentamisesta aiheutuvat valtavat hiilipäästöt olisi kompensoitu saavutetulla muun liikenteen päästöjen vähenemisellä. Jo yksin tämän tiedon perusteella hankkeista pitäisi luopua, sillä Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali jo vuonna 2035, ja tämä tavoite on kirjattu myös ilmastolakiin.
Valtiovarainministeriön julkaisemassa Julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa (6.3.2023) todettiin, että ratahankkeet keskeyttämällä voitaisiin välttyä suoraan noin 230 miljoonan euron tulevilta suunnittelukustannuksilta sekä aikanaan arviolta 12 miljardin euron rakentamisen ja ylläpidon kustannuksilta.
Espoo–Salo-rata ohittaisi nykyiset taajamat Vihdissä ja Lohjalla kilometrien päästä ja suuntaisi rakentamista uusille metsäalueille. Tampereen Suomirata puolestaan ohittaisi kokonaan nykyisen pääradan kaupungit, kuten Hämeenlinnan. Se hyödyttäisi näin vain pientä osaa alueen asukkaista. Yhdyskuntarakennetta ei tule hajauttaa vaan pikemminkin tiivistää hyödyntäen ja parantaen jo olemassa olevia liikenneyhteyksiä.
Luonnonsuojeluliitto piireineen esittää, että resurssit käytetään nykyisen raideverkon parantamiseen. Rakentamisen tukeutuminen nykyiseen infrastruktuuriin on välttämätöntä luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen sekä talouden kestävyyden kannalta.
Annamme mielellämme lisätietoja:
- Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, uusimaa(a)sll.fi, p. 045 114 0088
- Sari Hämäläinen, järjestösihteeri, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry, pirkanmaa(a)sll.fi, p. 040 930 4118
- Saija Porramo, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry, saija.porramo(a)gmail.com, p. 0400 765 442
- Riku Rinnekangas, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry, kymenlaakso(a)sll.fi, p. 045 1049 388
- Ina Rosberg, aluesihteeri, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry, ina.rosberg(a)sll.fi, p. 050 5768 953
- Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, tapani.veistola(a)sll.fi, p. 0400 615 530
Lisätietoa:
- Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin tiedote 1.2.2023: Metsärata herättää laajaa vastustusta
- Kannanotto metsärataa vastaan -vetoomus