Lausunto Loviisan Valkon osayleiskaavaehdotuksesta
[Piirin aikaisempi lausunto luonnosvaiheesta 23.8.2021 löytyy tästä linkistä.]
[Kaava-aineistot Loviisan kaupungin sivuilla täällä.]
—
LAUSUNTO 8.9.2023
Loviisan kaupunki, kaupunkisuunnitteluosasto
kaavoitus(a)loviisa.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys ry
ASIA: Lausunto Loviisan Valkon osayleiskaavaehdotuksesta
Dnro: 565/10.02.02/2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys ry kiittävät lausuntopyynnöstä ja toteavat Valkon osayleiskaavaehdotuksesta seuraavaa.
Luonnosvaiheeseen verrattuna seuraavat muutokset kaavaehdotuksessa ansaitsevat kiitosta:
- AT-alueiden poistaminen Rågholmenin alueella
- VL-alueen laajentaminen Brasvikenin ympäristössä
- Siksala-saaren merkinnän vaihtaminen MY:stä VR:ksi
Luo-merkintöjen poistaminen
Valkon yleiskaavasta on luonnosvaiheen jälkeen poistettu suuri määrä luontoselvityksissä arvokkaiksi todettuja luontokohteita turvaavia luo-merkintöjä. Kaavaselostuksen mukaan: ”Kaavakartalta poistettiin Luo-3 sekä Luo-4 kohteet kartan selkeyden vuoksi. Kaava-alueen kaikki huomionarvoiset luontokohteet löytyvät kaavaselostuksesta sivulta 55 (Kuva 4.14).” Kaava-asiakirjoista oikeudellisesti sitovia ovat vain kaavakartta merkintöineen ja siihen liittyvät kaavamääräykset. Kaavaselostuksessa luetelluilla luontokohteilla, joita ei ole merkitty kaavakartalle ja huomioitu kaavamääräyksissä, ei ole kaavassa suojaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. MRL 39 §:n yleiskaavan sisältövaatimusten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon luontoarvojen vaaliminen. Luontoselvityksissä arvokkaiksi todetut luontokohteet on palautettava luo-alueina luonnosvaiheen mukaisesti kaavakartalle.
Luonnosvaiheessa näitä ehdotuksesta poistettuja luo-3 -kohteita koskeva kaavamääräys kuului: ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitsee arvokkaita tai uhanalaisia luontotyyppejä, jotka suojataan seudun monimuotoisuuden vuoksi. Alueen luontoarvoja on suojeltava mahdollisuuksien mukaan.”
Sanamuoto ”mahdollisuuksien mukaan” tekee koko kaavamääräyksen mitättömäksi, eikä sellaista pidä käyttää. Arvokkaat luontokohteet on turvattava kaavassa yksiselitteisesti kieltämällä niiden heikentäminen. Arvokkaiden luontokohteiden merkitseminen suojelumerkinnöillä olisi perusteltua. Jotta kunnan on mahdollista valvoa kaavan toteutumista, on arvokkailla luontokohteilla suojelualueiden ulkoupolella edellytettävä maisematyölupaa. Siksi ne pitäisi kaavoittaa muilla kuin M-alkuisilla metsätalousalueiden merkinnöillä, joilta maisematyölupaa ei voida edellyttää. Luo-alueiden osalta M-alueet on syytä muuttaaa V-alueiksi ja asettaa niille MRL 128 §:n mukainen maisematyölupavaatimus, jotta kunta voi valvoa kaavan tarkoituksen toteutumista ja luontoarvojen turvaamista.
Tavistholmen ja Korsholmen
Osayleiskaava-alueen merkittävimpiin luontoalueisiin sekä luontoarvojen että virkistyskäytön kannalta kuuluu Tavistholmenin ja Korsholmenin muodostama kokonaisuus. Sen luontoarvojen ja vapaan yleisen virkistyskäytön turvaamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Alue on varattu virkistyskäyttöön myös voimassaolevassa Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa.
Valkon osayleiskaavaehdotuksessa noin puolet Tavistholmenin alueesta on rajattu matkailualueeksi (RM), joka mahdollistaa jopa 8000 kerrosneliömetriä (vastaa pyöreästi 40 omakotitaloa) rakennusoikeutta maakuntakaavan virkistysalueelle. RM-alueelle sijoittuu myös yksi luonnosvaiheen jälkeen kaavasta poistetuista arvokkaan luontokohteen luo-3-merkinnöistä.
Pesimälinnustoselvityksen mukaan (Sweco 2022): ”Kohde 3b [sis. mm. koko Tavistholmen] suositellaan jätettävän uuden rakentamisen ulkopuolelle ja jättämään muutenkin vesi- ja rantakasvillisuus mahdollisimman suurelta alueelta raivaamatta.”
Maakuntakaavan virkistysalueen arvo perustuu rakentamattomaan saaristoluontoon, eikä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia pidä heikentää rakentamalla. Mahdollinen lisärakentaminen on syytä pitää pienimuotoisena ja ohjata vain nykyisten rakennuspaikkojen yhteyteen. Osayleiskaavaehdotuksessa Tavistholmeniin esitetty rakentamisen määrä ja laajuus ovat pahasti ylimitoitettuja.
Korsholmen on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Tämä on alueen merkittävien luontoarvojen vuoksi hyvin perusteltua.
Kaksi peruttavaa muutosta kaavaluonnosvaiheen jälkeen
Fantsnäsin pohjoisosaan on osoitettu yksi RA-alue M-1 alueen tilalle. Kyseinen alue sijaitsee luontoselvityksessä arvokkaaksi todetulla ja kaavaluonnoksessa luo-3 -alueeksi rajatulla alueella. Alueelle on palautettava luo-3 -merkintä ja rakennuspaikka on poistettava.
Toisin kuin kaavaluonnoksessa, Bredvikenin rantojen RA-alueille sallitaan ehdotuksessa myös vakituinen asutus. Kyseiset RA-alueet sijaitsevat osittain arvokkaiden luontokohteiden luo-merkintöjen päällä. Rakentamisvaraukset on poistettava luo-alueilta, koska luo-alueiden turvaaminen ja niiden kaavamääräykset estävät alueiden käyttämisen rakentamiskäyttöön
Vedenalaiset luontoselvitykset
Kaavaluonnoksista antamassamme lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että kaavassa on useita venesataman (LV) aluevarauksia. Kaava-aineistosta puuttuvat kuitenkin vedenalaiset luontoselvitykset. Nämä on syytä teettää vähintään suunniteltujen uusien venesatamien alueilta.
Kaavaehdotuksen vastineraportin mukaan venesatama-alueiden luontoarvot selvitetään lupavaiheessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan pitää kuitenkin perustua riittäviin selvityksiin (9 §). Kaavoittaminen venesatamaksi edellyttää tietoa siitä soveltuuko alue venesatamaksi vai ei.
Soiden luontoarvojen kartoitus
Osayleiskaavan kokoomaluontoselvityksessä (Salminen, J.) todetaan seuraavasti:
”5.2.2 Suot
Kaava-alueen soita ei ole inventoitu yhtä tarkasti kuin metsiä. Tarkkoja suotyyppejä ei ole juuri selvitetty […]”
Ilmeisesti tästä syystä kaavaluonnoksessakaan ei oltu esitetty luo-alueina lainkaan soita, vaikka Salmisen selvityksen perusteella niillä saattaa esiintyä esim. uhanalaisia luontotyyppejä. Kaavan pitää perustua riittäviin selvityksiin (MRL 9 §) eikä systemaattista uhanalaisten suoluontotyyppien sivuuttamista voida pitää lain vaatimustason täyttävänä menettelynä. Kaava-alueen suoluontotyypit on edelleen tarpeen selvittää ja turvata arvokkaat kohteet asianmukaisin kaavamerkinnöin.
Yhteystiedot: erityisasiantuntija Lauri Kajander, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, sposti: uusimaa(a)sll.fi, p. 045 114 0088
Helsingissä ja Porvoossa 8.9.2023,
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija
Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys ry
Jyrki Ikonen
puheenjohtaja
Jari Tolin
metsävastaava