Lausunto Sipoon yleiskaava 2050 rakennemalleista

LAUSUNTO 15.9.2023

Sipoon kunta
kirjaamo(a)sipoo.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

ASIA: G28 Sipoon yleiskaavan rakennemallit – lausunto

Suunnittelutavoitteista, luontoselvityksistä ja viheralueista

Sipoon yleiskaava 2050 – suunnittelutavoitteet sisältävät hyviä kirjauksia luontoarvojen turvaamisesta.

Yleiskaavatyön osana on erittäin tärkeää määritellä säilytettävät luontoalueet ajantasaisiin ja kattaviin luontoselvityksiin perustuen. Selkeästi määritellyt, pitkällä aikavälillä säilyvät luonto- ja virkistysalueet ovat yksi merkittävimmistä asukkaiden hyvinvointia lisäävistä vetovoimatekijöistä Sipoon kaltaisessa kasvavassa kunnassa ja arvokkaiden luontoalueiden turvaaminen voidaan nähdä investointina. Paras keino varmistaa luontoalueiden säilyminen ja tarjota siitä varmuus myös asukkaille, on perustaa kunnan maille lisää luonnonsuojelualueita. Vähimmäistaso on kuitenkin rajata tärkeät alueet ulos rakentamisesta ja kaavoittaa ne virkistyskäyttöön. Erityisesti taajamissa on varmistettava riittävä laajojen virkistysalueiden verkosto. Virkistysalueita on oltava riittävästi kunnan omistamilla mailla, jotta kunta voi päättää niiden käytöstä ja turvata virkistysalueita muun maankäytön, kuten metsätalouden, aiheuttamilta haitoilta. Tärkeää on myös tiedostaa riittävien metsien määrän tarve, kun uusia tilaa vieviä tapoja virkistyä luonnossa kehittyy, viimeisimpinä maastopyöräily ja frisbeegolf.

Arvokkaiden luontoalueiden lisäksi on tärkeää yleiskaavatyön varhaisessa vaiheessa tehdä selvitys tärkeistä viheryhteyksistä. Viheryhteydet ovat monilla alueilla Sipoossa jo heikentyneet rakentamisen, peltoaukeiden ja muun metsäalueita pirstovan maankäytön paineissa. Niiden huomioiminen suunnittelutyössä on sitä vaikeampaa, mitä pidemmälle suunnittelu ja rakentaminen etenee. Nyt rakennemalleihin on merkitty vain maakuntakaavan viheryhteydet, jotka ovat tärkeitä mutteivät riitä säilyttämään ekologisesti toimivaa luontoalueiden verkostoa Sipoossa. Kaikilta luonnon ydinalueilta on säilytettävä useita toimivia ekologisia yhteyksiä eri suuntiin toisille laajoille luontoalueille. Viheryhteyksien turvaaminen on tärkeää myös virkistyskäytön kannalta, mutta pelkkä virkistysreitti ei riitä toimivaksi viheryhteydeksi vaan myös muun lajiston liikkumistarpeet on huomioitava.

Kaavatyön pohjaksi hyväksyttyjen suunnittelutavoitteiden kohdan ”Viheralueet ja luonnonympäristö ovat Sipoon keskeinen alueiden kehittämisen pääoma” alatavoitteeksi kirjattu ”merenrannan, saariston ja virkistysalueiden saavutettavuuden ja toimintojen parantaminen” sisältää mahdollisia riskejä erityisesti herkälle saaristoluonnolle, jonka turvaaminen vaatii huolellista suunnittelua ja malttia, että haitoilta vältyttäisiin. Vapaata rantaviivaa Sipoon saaristossa, joka on Suomen tiheimmin rakennettua, ei ole varaa menettää enää yhtään.

Rakennemalleista

Yhdyskuntarakenteen hajautumista on pyrittävä ehkäisemään. Merkittävä osuus voimakkaasta kasvusta ei voi perustua hajarakentamiseen. Runsas lisärakentaminen haja-asutusalueille aiheuttaisi luontoalueiden vähenemistä ja pirstoutumista, vaarantaisi merkittäviä kulttuurimaisemia ja olisi joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestämisen kannalta kallista tai mahdotonta. Ympäristöhaittojen lisäksi se vaikeuttaisi palveluiden kehittymistä ja olisi kunnallisen infran rakentamisen ja ylläpidon kannalta epätaloudellista.

Helsingin itäisen raideyhteyden toteutuminen ja etenkin sen aikataulu on niin epävarma, ettei Sipoon kehitystä vielä lähivuosikymmenien yleiskaavassa kannata sitoa siihen. Siksi Rakennemalli 2 Eteläinen kehityskäytävä ei ole toimiva.

Henkilöliikenteen aloittaminen olemassaolevalla radalla on ympäristön ja yhdyskuntatalouden kannalta hyvä tavoite ja radan palvelualueelle kannattaa suunnata merkittävin osa kunnan kasvusta. Samalla on kuitenkin huolehdittava tärkeiden luontoalueiden turvaamisesta ja lähiviheralueiden riittävyydestä. Raideliikenteen lisäksi yleiskaavatyössä on kehitettävä kevyen liikenteen verkostoa, tärkeimpänä kahden keskustaajaman välinen kevyen liikenteen väylä, jotta entistä suurempi osa kuntalaisista voisi liikkua kestävästi ja turvallisesti.

Hajarakentamisen ohjaaminen

Sipoon kehityksessä eräs polttava ongelma on hajarakentamisen ohjaaminen. SLL:n Uudenmaan piiri valitti yhteensä seitsemästä rakennus- ja ympäristövaliokunnan myöntämästä viranhaltijoiden lainvastaisena pitämästä suunnittelutarveratkaisusta ja poikkeamisluvasta Helsingin hallinto-oikeuteen, joka totesi niistä jokaisen lainvastaiseksi (https://www.sll.fi/uusimaa/2023/05/16/seitseman-sipoon-rakentamiseen-liittyvaa-lupapaatosta-kaatui-oikeudessa/). Yleiskaavatyössä on tärkeää selkeyttää hajarakentamisen ohjaamista siten, että lupakäytäntö saadaan palautettua lailliselle tolalle.

Matkailun ja virkistyksen painopistealueet

”Matkailun ja virkistyksen painopistealueet” -merkintöjen erot eri rakennemalleissa ovat epäloogisia eivätkä juuri liity esitettyihin kunnan muun kehityksen vaihtoehtoihin.

Lisääntyvän asutuksen myötä lisääntyvä lähivirkistysalueiden tarve on huomioitava. Arvokkaille luontoalueille ei voi ohjata merkittävää virkistyskäyttöä, joten siihen sopivien luontoalueiden on oltava niin suuria ja niitä on oltava niin paljon että käyttöpaine pysyy kohtuullisena.

Matkailun ja virkistyskäytön suhde ei ole kovin yksiselitteinen. Mikäli matkailun painopistealueita aiotaan kaavaan merkitä, on tärkeää huolehtia siitä, että arvokkaat luontoalueet turvataan liialta käytöltä ja varsinkin rakentamiselta (myös matkailuun ja virkistyskäyttöön liittyvältä). Matkailun edistäminen voi tarkoittaa merkittävää lisärakentamista, joka aiheuttaa haittaa sekä luonnolle että alueiden muulle virkistyskäytölle. Matkailuun liittyvä kehittäminen on ohjattava kaavoituksella siten, että haittoja vältetään. Erityisen tärkeää on huolehtia herkän saaristoluonnon turvaamisesta. Sipoon saaristo on jo nyt Suomen tiheimmin rakennettua eikä sinne voida ohjata merkittävää määrää lisää rakentamista.

Yksityiskohta

– Rakennemallin 2. kartasta puuttuu maakuntakaavan itä-länsisuuntainen viheryhteystarvemerkintä Talman pohjoispuolelta. Viheryhteys on merkittävä jatkossa karttoihin ja turvattava riippumatta siitä mihin rakennemallien yhdistelmään jatkosuunnittelu perustuu.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, sposti: uusimaa(a)sll.fi

Helsingissä 15.9.2023,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija