Vastaselitys Kirkkonummen kunnan vastaukseen Masalan osayleiskaavasta tehtyyn valitukseen

Kannanotot 6.10.2023

[Tämä vastaselitys liittyy 17.4.2023 jätettyyn valitukseen, joka löytyy tästä linkistä.]

VASTASELITYS

Helsingin hallinto-oikeudelle
helsinki.hao(a)oikeus.fi
Viitaten vastaselityspyyntöönne 6.9.2023
Diaarinumero: 1876/03.04.04.04.16/2023
Päätös, josta valitetaan: Masalan osayleiskaavan hyväksyminen; Kirkkonummen kunnanvaltuusto, 6.3.2023, 13
Valittajat: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry

Prosessiosoite: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22 b A 00210 Helsinki
p. 045 114 0088
sposti: uusimaa(a)sll.fi

Toivomme ensisijaisesti sähköistä asiointia.

ASIA: Vastaselitys Kirkkonummen kunnan vastaukseen Masalan osayleiskaavasta tehtyyn valitukseen (17.4.2023)

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys kiittävät vastaselityspyynnöstä ja toteavat asiasta seuraavaa:

Kirkkonummen kunnan vastaus ei anna aihetta muuttaa valitustamme. Pääosin viittaamme asiasta tekemäämme valitukseen; lisäksi kommentoimme joitakin Kirkkonummen kunnan vastauksessaan esittämiä väitteitä.

Yleistä

Toisin kuin lausunnossa annetaan ymmärtää, valituksessa on huomioitu kaavahierakia, eikä siinä puututa sellaisiin asioihin, jotka ovat ratkaistavissa asemakaavoissa. Kun tielle on vain yksi mahdollinen sijoituspaikka – ottaen huomioon maaston vaatimukset tai olettaen, ettei olemassa olevia asuinrakennuksia pureta – ja sama paikka on liito-oravan ainoa mahdollinen kulkuyhteys tai lisääntymis- ja levähdyspaikka, tulee asia tosiasiallisesti päätettyä jo yleiskaavatasolla, eikä sitä voida korjata asemakaavassa. Osayleiskaava on näiltä osin toteuttamiskelvoton, koska asemakaavoja ei voi käytännössä tehdä sen mukaan.

Suvimäki-Majvikissa on osoitettu HHAO:N päätöksen vastainen katu- ja asuinalue

Koskien tielinjaa Suvimäen ja Majvikin liito-oravien pesäpuiden sekä lisääntymis- ja levähdysalueiden päällä, kunnan lausunnossa väitetään: ”Myös ekologisen kompensaation käyttäminen voi olla mahdollista, joskaan nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki ei sisällä sitä koskevia säännöksiä. Lainsäädäntöä ollaan kuitenkin uudistamassa niin, että kompensaatio tullee yhdeksi vaihtoehdoksi edellä esitetyn problematiikan ratkaisemiseksi.” Väite on vailla todellisuuspohjaa.

Kaavan hyväksymispäätös ei voi perustua oletuksiin mahdollisista tulevista muutoksista lainsäädännössä. Lisäksi luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen eläinlajien, mm liito-oravan, suojelu tai siitä poikkeaminen ei kuulu maankäyttö- ja rakennuslain vaan luonnonsuojelulain piiriin. Uuden luonnonsuojelulain luvun 11 pykälät ekologisesta kompensaatiosta eivät muuttaneet lainsäädäntöä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen eläinlajien osalta. Tiedossa ei myöskään ole mitään tulossa olevaa lakia ekologisesta kompensaatiosta, joka muuttaisi tilannetta.

Maakuntakaavan vastaisuus: suojelualuemerkintä puuttuu Espoonlahden rantavyöhykkeeltä eli Sundbergin rannasta

Se, etteivät Uudenmaan ELY- keskus ja Uudenmaan liitto käytä resurssejaan kaavavalitukseen Espoonlahden rantavyöhykkeen osalta, ei tee kaavasta niiden hyväksymää tai laillista. Uudenmaan liitto ei ole missään vaiheessa muuttanut näkemystään siitä, mitä sen edustaja on esittänyt Masalan osayleiskaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa 7.9.2022 (kunnan lausunnon liite), jossa liitto edellytti Uusimaa-kaavan 2050 mukaisten luonnonsuojelualueiden osoittamista Kartanonrannan alueella ja Espoonlahden rantavyöhykkeellä osayleiskaavassa.

Kaavoittajakin on alunperin nähnyt suojelualueiden tarpeen ja esittänyt niitä yhdyskuntatekniikan lautakunnalle valmistellussa kaava-aineistossa 26.1.2023 (§ 16), jossa Kartanonrannan maankäyttö on osoitettu Uusimaa-kaavan 2050 mukaisena, kuten kunnan valituksestamme antamasta lausunnostakin käy ilmi.

Se, että alueella voimassa oleva asemakaava vuodelta 2011 ei osoita uuden, kymmenen vuotta myöhemmin laaditun maakuntakaavan mukaisia suojelualueita, ei ole peruste jättää voimassa olevaa maakuntakaavaa noudattamatta uudessa osayleiskaavassa. MRL:n kaavahierarkian mukainen ohjausvaikutus ei ole voimassa takautuvasti, eikä siten muuta asemakaavoitetun alueen tilannetta suoraan. Se on kuitenkin voimassa uusia kaavoja laadittaessa, ja siten maakuntakaavan merkinnät on otettava huomioon uudessa osayleiskaavassa, joka ohjaa alueen asemakaavoittamista jatkossa.

”Masalan kehätie” eli ”kehämäinen yhteys” ja siihen liittyvä rakentaminen

”Kunnan näkemys on, että pitkällä aikavälillä uusi kehämäinen yhteys tarvitaan Masalan taajaman sujuvan ajoliikenteen varmistamiseksi Sepänkyläntieltä Suvimäen ja Majvikin alueelle sekä edelleen taajaman muuhun tieverkkoon. Kehämäisen yhteyden vyöhyke edellyttää asemakaavojen laatimista. Yhteyden äärelle on kaavoitettava riittävä määrä asuntoja, jotta bussiliikenteen käyttöönotto mahdollistuu. Kirkkonummen kunnan näkemys valituksen kohtaan, jossa esitetään uuden kehämäisen yhteyden poistamista osayleiskaavasta ei perustu laadittuihin selvityksiin.”

Riippumatta siitä, mitä on selvitetty kehämäiseen yhteyteen ja siihen tukeutuvaan rakentamiseen liittyen, on kunnanvaltuusto hyväksynyt sellaisen osayleiskaavan, jonka pohjalta ei voida laatia asemakaavaa, joka täyttää osayleiskaavan määräykset ja niiden taustalla olevat tavoitteet. Osayleiskaava on siis toteuttamiskelvoton kehämäisen yhteyden ja siihen liittyvä rakentamisen osalta, koska

houkuttelevalle bussille ei ole riittävää väestömäärä saavutettavissa A- ja AP-kaavamääräysten pohjalta. Vaikka A-alueen kaavamääräyksessä lukee: ”Alueelle saa sijoittaa kerrostaloja, rivitaloja, kytkettyjä asuinrakennuksia ja erillispientaloja,” ei valtuusto muuttanut kunnanhallituksen päätöstä (13.02.2023 § 56) ”Masalan osayleiskaava-alueen A-kaavamerkinnöillä olevat alueet asemakaavoitetaan jatkossa pientalopainotteisina” (valituksen liite 1). ”Kehätien” varteen kaavan valmistelussa oletettu tiheä bussiliikenne ei HSL:n lausunnon mukaan ole realistista, joten alueet olisivat yksityisautoilun varassa. Alueet tulisivat käytännössä säilymään autovyöhykkeenä. (valituksen liite 8)
liito-oravien kulkureittejä ja lisääntymis- ja levähdyspaikkaa (mahdollisesti useita paikkoja) ei ole huomioitu riittävästi.
kiinteistönomistajat eivät ole halukkaita rakentamiseen (valituksen liite 5).

Kunta esittää kehämäisen yhteyden itäpään liito-orvavien kulkuyhteydestä: ”Toisekseen kyseisen yhteyden tarkka paikka voidaan määritellä laadittavan luontoselvityksen ja maaston puustoisuuden perusteella, kun alueen asemakaavoituksesta on tehty päätös. Osayleiskaavan liito-oravan kulkuyhteys -merkintä on muistutus käynnistyvälle asemakaavoitukselle.” Tässä kunta on yleisperiaatteena oikeassa, mutta mahdollisessa tulevassa asemakaavaprosessissa ei ole mahdollista määritellä liito-oravien kulkuyhteyttä muualle kuin samalle paikalle, johon on merkitty tie (kehämäinen yhteys), koska se on ainoa paikka, jossa on riittävän suuria puita liito-oravan kulkemiseen.

Tämän olemme kertoneet sekä lausunnoissamme että valituksessa: ”Tämä kaavamerkintä on kuitenkin sijoitettu olemassa olevan tiiviin rivitaloalueen ja avoimen pellon/niityn yli. Nämä ovat liito-oravalle kulkukelvottomia ja niiden tosiasiallisesti käyttämä reitti ja mahdollisesti jopa lisääntymis- ja/tai levähdyspaikka jää ”kehätien” alle (valituksen liitteet 6 ja 7).” Tämän selventämiseksi kuvaliitteenä (vastaselityksen liite 1) vielä valokuvia ko. alueelta. Lisäksi on huomioitava, että kyseisellä alueella on havaittu liito-oravan aktiivisuutta (valituksen liite 7) ja kesällä 2023 myös kolopuu (havainto Laura Räsänen), vaikka pesintää ei toistaiseksi olekaan tiedossa.

Se, ettei ELY-keskus tunne paikallisia olosuhteita jokaisen puun tarkkuudella, on ymmärrettävää. Varsinkin, kun ELY-keskukselle on ilmeisesti esitetty vain yhteenveto lausunnosta eikä esim. sen liitteitä, joista liito-oravan todelliset kulkuyhteysmahdollisuudet selviävät (kunnan lausunto valituksesta, kohta 4). Mutta se, ettei kunta ja kaavoittaja ole huomioinut pitkäaikaisen paikallistuntemuksen perustella tehtyjä lausuntoja kaavan valmistelussa, on välinpitämättömyyttä.

Liitteenä 2 lausuntomme Masalan OYK ehdotuksesta; sen kuva 2 on valituksen liite 6. Karttoja katsoessa pitää huomata, että ”kehämäisen yhteyden” paikka ei enää ole kaavaehdotuksen mukaisesti Ulkoilupolun metsän kävelytien alamutkan päällä, mikä on askel parempaan, mutta koko ongelma ei ole poistunut tällä korjauksella.

Itäpäässä “kehämäistä yhteyttä” on tunnettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka yli tie on piirretty kulkemaan. Tämän toteuttaminen ei ole lain mukaan mahdollista. Kulkuyhteyden tältä paikalta kunta toivoo turvaavansa ”vihersormilla”. Mutta kunnalla on tutkimusten vastainen käsitys siitä, mikä on riittävä viheralueen leveys, kun se esittelee ratkaisuna vihersormia, jotka ovat paikoin vain 50 metrin levyisiä, josta siitäkin on 10 metriä ulkoilureittiä ojineen. Näin kapeat vihersormet ovat kokonaan reunavaikutuksen alaisia, joka johtaa tuulenkaatojen lisääntymiseen ja lisäksi tonttien ja ulkoilureitin turvallisuusvaatimukset aiheuttavat tarpeen jatkuville turvallisuushakkuille. Tällöin “vihersormet” harvenevat ja riski liito-oravalle kulkukelvottomista kohdista kasvaa. Vähintään ne tulevat vaarallisiksi liito-oraville, joita alueella yleiset lehtopöllöt saalistavat.

Osayleiskaavan ei voida katsoa täyttävän MRL § 39 mukaisia sisältövaatimuksia kehämäisen yhteyden ja siihen tukeutuvan rakentamisen alueella 1) ekologisesta kestävyydestä, 4) joukkoliikenteen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; ja 9) virkistysalueiden riittävyydestä, myös useat maanomistajat pitävät haittaa kohtuuttomana.

Kyseinen alue soveltuu parhaiten palvelemaan tiivistyvän Masalan keskustan asukkaiden virkistystä, luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tähän, myös mahdollisiin ulkoilureitteihin, kiinteistöjen omistajat ovat ilmaisseet suhtautuvansa myönteisesti (valituksen liite 5). Alue on Jolkbyjoen latvoja, joka soveltuu alempana saukolle ja kunnostuksia vesistössä on tehty ja meritaimen nouseekin jo jokeen, ei toki latvoille asti.

Osayleiskaavan osittaisesta voimaantulosta

Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Masalan osayleiskaavan osittaisesta voimaantulosta. Koska päätöksessä ei huomioida kokonaan valitukseemme kuuluvaa ”uusi tieyhteys ”Masalan kehätie” ja uudet asuinalueet, joita varten tieyhteyttä suunnitellaan” -aluetta, olemme joutuneet tekemään tästä oikaisupyynnön (liite 3) ja valmistautuneet valittamaan päätöksestä, mikäli päätöstä ei oikaista.

Vantaalla, Kirkkonummella ja Sipoossa 6.10.2023

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Jouni Lamminmäki
varapuheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry

Merja Talvela-Hyde
varapuheenjohtaja

Riitta Hukkanen
sihteeri

Lisätietoja:
Laura Räsänen,
puheenjohtaja Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
p. 050 4389795
sposti: laura.rasanen(a)sll.fi