Lausunto Vihdin Tervalammen osayleiskaavan valmisteluaineistosta
Kaava 1123
LAUSUNTO 21.11.2023
Vihdin kunta, elinvoimalautakunta
kunnanvirasto(a)vihti.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ASIA: Lausunto Vihdin Tervalammen osayleiskaavan valmisteluaineistosta, Kaava 1123
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä ja lausunnon antamiseen saamastaan lisäajasta (sähköposti 17.11.2023 Laura Pihlajakangas, yleiskaavasuunnittelija). Piiri toteaa lausuntonaan seuraavaa. Kaavaluonnos mahdollistaisi kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta liikaa uusia rakennuspaikkoja haja-asutusalueelle. Osa kaava-alueesta edellyttäisi tiiviin rakentamisen vuoksi asemakaavoittamista. Kaavan luontoselvityksiä ei ole toteutettu kaavaratkaisun edellyttämällä tarkkuudella. Yleisten huomioiden lisäksi esitämme lausunnon liitteissä useita kohdekohtaisia kommentteja.
Yleistä
Vihdin Tervalammen osayleiskaava-alue on maaseutumaista haja-asutusaluetta kaukana palveluista. Osa kaava-alueesta on kuitenkin jo nykyisellään melko tiiviisti rakennettua. Osayleiskaavaa ollaan laatimassa siten, että sen perusteella on mahdollista myöntää suoraan rakennusluvat ilman tarkempaa asemakaavoitusta.
Kaavaselostuksen mukaan Tervalammen osayleiskaava-alueella on lähtötilanteessa olemassa olevia (valmiita, rakenteilla tai luvitettuja) rakennuspaikkoja yhteensä 615 kpl. Niistä loma-asuntoja on 208 kpl ja vakituisessa asuinkäytössä on 407 kpl. Uuden kuivanmaan- ja rantamitoituksen pohjalta alueelle on osoitettu yhteensä 404 uutta rakennuspaikkaa, joista kahdeksan (8) on lomarakentamiseen ja 396 ympärivuotiseen asumiseen. Siten kaava mahdollistaisi vakituisten asuinrakennusten määrän kaksinkertaistumisen alueella.
Aikaisempi kaavaluonnos vuodelta 2016 mahdollisti vain 145 uutta vakituisen asuinrakennuksen rakennuspaikkaa ja 27 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Siten rakennuspaikkojen määrä on edelliseen luonnokseen verrattuna lähes 2,5-kertaistunut.
Kaavaratkaisu mahdollistaa kaavaselostuksen mukaan noin 1 200 uuden asukkaan sijoittumisen kaava-alueelle. Ennen kaavaa alueella asuu reilu 900 asukasta. Kaavan mahdollistama uusien asukkaiden määrä on arvioitu voimakkaasti alakanttiin, koska kaavamääräykset mahdollistavat uusille rakennuspaikoille kaksiasuntoisen rakennuksen rakentamisen. 396 kaksiasuntoista uutta vakituista asuinrakennusta voisi lisätä asukaslukua huomattavasti arvioitua enemmän. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon kaavan todellisuudessa mahdollistama suurin asukasmäärä, eikä vaikutuksia voida vähätellä olettamalla toteutuminen kaavan mahdollistamaa pienemmäksi.
Yleiskaavan sisältövaatimukset
Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä esitetään yleiskaavan sisältövaatimukset, jotka on yleiskaavaa laadittaessa otettava huomioon. Hajarakentamisen merkittävään lisäämiseen perustuva Tervalammen osayleiskaava toteuttaa huonosti ainakin seuraavia MRL 39 §:n vaatimuksia:
- yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
- olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
- asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
- mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla
- ympäristöhaittojen vähentäminen
- luonnonarvojen vaaliminen
Kaava-alueella pitkien etäisyyksien päässä kaukana palveluista asuminen perustuu käytännössä vain yksityisautoiluun, koska julkisen liikenteen riittävien yhteyksien järjestäminen ei ole taloudellisesti mahdollista. Kaavaselostuksessakin todetaan, että vyöhykeanalyysiin ei otettu mukaan palveluiden, kuten koulun ja päiväkodin etäisyyttä, koska ne ovat yli 2 km etäisyydellä kaava-alueelta. Näin ollen niillä ei voida katsoa olevan sellaista merkitystä, jolla olisi vaikutusta kaavassa osoitettavan lisärakentamisen sijoittumiseen.
Vesi- ja viemäriverkoston kattavuus on osalla kaava-aluetta heikko, mikä aiheuttaa rakentamisen lisääntyessä riskejä vesistöille. Kaava voi toteutuessaan johtaa tilanteeseen, jossa vesihuoltolain 6 §:n mukainen kunnan järjestämisvelvollisuus voi laueta. Tämä on otettava huomioon kaavan vaikutuksia arvioitaessa.
Osa rakennuspaikoista sijaitsee kaukana jopa nykyisestä tieverkosta ja edellyttäisi uusien teiden rakentamista.
Luonnonarvojen vaalimisen osalta viittaamme lausunnon liitteissä esitettyihin kohdekohtaisiin kommentteihin.
Asemakaavakynnyksen ylittyminen
Yleiskaavaa voidaan MRL 44 §:n mukaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena. Määräys ei kuitenkaan voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Tervalammen osayleiskaavassa suunnitellaan tiivistä taajamamaista rakentamista mm. Tervalammen kartanon lähistölle ja kaava-alueen eteläosiin, missä rakentaminen on jo nyt tiivistä. Näin tiiviin rakentamisen ohjaaminen edellyttää alueen asemakaavoittamista, eikä rakennuslupien myöntämien yleiskaavan perusteella ole lain mukaista.
Luontoselvitysten riittävyydestä
Luontoselvitys on yleiskaavatasoinen. Sen tarkkuus ei ole riittävä rakennuslupien myöntämiseen suoraan yleiskaavan perusteella. Luontoarvot on selvitettävä jokaisen uuden rakennuspaikan kohdalta, jotta voidaan varmistua ettei kaava uhkaa arvokkaita luontokohteita.
Arvokkaiden luontokohteiden kaavamääräyksistä
Kaavamääräysten mukaan: ”MU-alueilla sekä sr-1-, sk-, luo-1-, luo-2-, luo 3-, luo-4- ja luo-5-alueilla maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 §:n mukaista maisematyölupaa. Kuitenkin, mikäli luo-1-, luo-2-, luo 3-, luo-4- tai luo-5-merkintä koskee maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, maisematyölupaa ei tarvita puiden kaatamiseen. Maisematyölupaa ei tarvita myrsky- ja hyönteistuhojen korjaamiseen.”
Kaavamääräys on ristiriitainen. Nykyisen lainsäädännön mukaan maisematyölupaa ei ole mahdollista edellyttää alueella, joka on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Myös MU-alueet ovat tällaisia, eikä niiltä siten voida edellyttää maisematyölupaa edes luo-alueiden osalta. Siten kunnalla ei ole työkaluja valvoa todettujen luontoarvojen turvaamista ja kaavan toteutumista M-alkuisten kaavamerkintöjen alueella.
Luontoselvityksissä arvokkaiksi todetut luontokohteet on merkittävä kaavaan joko suojelualuevarauksina (SL) tai kaavoitettava esim. virkistysalueiksi (V), jolloin niille voidaan asettaa maisematyölupavaatimus ja varmistaa kaavassa luo-merkinnöillä osoitettujen luontoarvojen säilyminen.
Kohdekohtaisia huomioita
Lausunnon liitteissä 1a-1d on esitetty kohdekohtaisia luontoarvoihin liittyviä huomioita ja lueteltu kaavaluonnoksessa esitettyjä rakennuspaikkoja, jotka eivät sovellu rakentamiseen. Kohteiden (1-35) sijainnit on esitetty erillisillä kartoilla, jotka on ladattavissa tästä linkistä.
Lisätietoja:
Lauri Kajander
erityisasiantuntija
p. 045 114 0088
uusimaa(a)sll.fi
Helsingissä 21.11.2023
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija
Liitteet 1a-1d. Kohdekohtaiset huomiot:
Kohdekartat ladattavissa tästä osoitteesta.