Lausunto Evitskogin pellonparannushankkeen yva-ohjelmasta

Kannanotot 20.12.2023

Lukuisia istuvia ja seisovia hanhia veden ja maan äärellä kosteikon reunalla päiväsaikaan. — Hanhia levähtämässä muuttomatkallaan Johannesbergin kosteikolla/ Mossarna, Evitskog, Kirkkonummi. Tähän havitellaan maankaatopaikkaa. Kuva: Reijo Mäihäniemi

LAUSUNTO 19.12.2023

Piiri sekä Kirkkonummen ja Inkoo-Siuntion paikallisyhdistykset lausuivat Evitskogin pellonparannushankkeen YVA-ohjelmasta. Yksi lausunnon vaatimuksista on, että hanketta tulee käsitellä maankaatopaikkana eikä pellonparannuksena, koska maankaatopaikkatoiminnan tunnusmerkit täyttyvät selvästi. Tarkasteluun tulee ottaa 0+ -vaihtoehtona myös nykyisen noin 20 ha kosteikon säilyttäminen, mahdollinen laajentaminen ja parantaminen linnuston elinympäristön ja vedenlaadun parantamiseksi. Mikäli maankaatopaikkatoiminta aloitetaan, pitää luonto- ja ympäristövaikutukset selvittää paljon esitettyä tarkemmin.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry
Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys ry

Uudenmaan ELY-keskukselle
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi

ASIA: Lausunto Evitskogin pellonparannushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

VIITE: UUDELY/14587/2023

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry sekä Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys ry antavat asiassa yhteisen lausunnon. Kiitämme 19.12.2023 asti saamastamme lisäajasta lausunnon antamiseen.

Hakijan mukaan projektilla on tarkoitus muuttaa keväisin tulviva kosteikko kokonaan pelloksi. Kuitenkin erilaisilla tuilla on turvattu se, että maataloudessa lintukosteikot ovat taloudellisesti kannattavia. Arviot tuotavan maan vastaanoton arvosta osoittavat, että alueelle havitellaan maankaatopaikkatoimintaa, eikä kosteikon muuttaminen pelloksi ole ensisijainen tavoite.

Kosteikon hävittäminen uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä alapuolisen vesistön vedenlaatua eikä hanketta siksi tule toteuttaa. Runsaan kahden hehtaarin uuden kosteikon rakentaminen ei korvaa niitä haittoja, jotka tulisivat nykyisen 20 hehtaarin tulvakosteikon hävittämisestä.

YVA-ohjelman arvioimista vaikeuttavat laaja tekstimäärä, jolla ei ole mitään varsinaista yhteyttä ko. hankkeeseen, sekä suunnitellun korotusalueen ja rakennettavaksi suunnitellun kosteikon suunnitelmapiirustusten ja hakijan ELY-keskukselle YVA-tarveharkintavaiheessa toimittamien lisäselvitysten puuttuminen.

Hankkeesta ovat jo lausuneet hyvin Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta (12.12.2023) ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Tringa ry (14.12.2023). Yhdymme näiden lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin emmekä pääosin toista näissä lausunnoissa esitettyä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry ja Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys ry (jäljempänä yhdistykset) lausuvat näiden lisäksi seuraavaa.

Vaatimuksemme

YVA-arvioinnissa hanketta tulee käsitellä maankaatopaikkana eikä pellonparannuksena, koska maankaatopaikkatoiminnan tunnusmerkit täyttyvät selvästi. Luottamus YVA-arvion puolueettomuuteen kärsii vahvasti siitä, ettei hanketta kutsuta maankaatopaikaksi.
YVA-tarkasteluun tulee ottaa myös VE0+: nykyisen noin 20 ha kosteikon säilyttäminen, mahdollinen laajentaminen ja parantaminen linnuston- ja vedenlaadun parantamiseksi. Tässä tulee käsitellä käytettävissä olevat tuet ja hyödyt luontokadon, ilmastonmuutoksen ja pellon vesistöille aiheuttaman eroosiokuorman pysäyttämisessä. Tämä tarkastelu voi sisältää myös pellon kuivan yläosan viljelyolosuhteiden parantamista.
Alueen merkitys linnustolle tulee selvittää esitettyä laajemmin, tutkimuspäiviä on oltava moninkertaisesti esitettyyn nähden. On selvitettävä
- muutonaikainen arvo paikalliselle ja muuttavalle linnustolle
- arvo lähialueiden, mm. FINIBA alueisiin kuuluvien Lonoks-järvien, pesimälinnuston ruokailuun.
YVA:ssa tulee esittää luotettava ja riippumaton menetelmä alueelle mahdollisesti tuotavien maamassojen laadun ja puhtauden seurantaan.
Selvitettävä
- eroosio ja mahdollisuudet sen estämiseksi maankaatopaikalla sekä pellolla ja sen vaikutukset ilmastoon sekä alapuolisen vesistön tilaan
- valumavesien fysikaalinen ja kemiallinen laatu sekä vaikutukset vesistöihin; näissä selvityksissä tulee ottaa esitettyä paremmin huomioon jäljempänä esitetyt seikat kuten rankkasateet
- maanläjityksen stabiiliuden turvaaminen eri tilanteessa esimerkiksi pitkäkestoisessa rankkasateessa
- alapuolisten vesien pieneliöstön tila ja lisäkuormituksen mahdolliset vaikutukset siihen.

Maankaatopaikka – ei pellonparannus

YVA-selvityksessä ei ole esitetty perusteluita sille, miksi mittavassa hankkeessa olisi kyse pellon parannuksesta eikä maankaatopaikkatoiminnasta. Korkeimman hallinto-oikeuden 1.7.2021 antama vuosikirjapäätös (KHO:2021:95) koskien pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntämistä peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamisessa Vantaalla sisältää varsin selvää ja Evitskogin hankkeeseen sovellettavaa tekstiä, [hakasulkeissa lisäyksemme]:

“Kysymyksessä olevan kaltaisten maa-ainesten käyttö välttämättömään pellon kasvualustan vahvistamiseen ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, mikäli käytetty määrä on vähäinen ja käyttöaika suhteellisen lyhyt. Tällöin kysymys ei olisi luvanvaraisesta jätteen käsittelystä. Lupahakemuksessa tarkoitetut maa-ainesten määrät [20 000 tonnia maa-aineksia], toimintaan käytettävä aika [5 vuotta], pellon korkeussuhteiden muuttaminen sekä toiminnan laajuus [12 hehtaaria ja enintään 3 metriä] peltoviljelyn olosuhteiden parantamisen käyttötarkoitus huomioon ottaen kysymyksessä olevaa toimintaa on kuitenkin pidettävä laitosmaisena toimintana. Kun lisäksi otetaan huomioon, että luvan hakijana oleva yhtiön harjoittaa laajamittaista maarakennustoimintaa [kuten Evitskogin hankkeen toteuttaja GRK tekee] ja hakee siinä toiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ympäristölupaa, kyse on myös ympäristönsuojelulain tarkoittamasta ammattimaisesta jätteen käsittelystä.

Koska kysymyksessä olevat maa-ainekset ovat edellä esitetyin perustein hallinto-oikeuden käsityksen mukaan jätettä ja koska toiminnassa on lisäksi kysymys jätteen laitos- tai ammattimaisesta käsittelystä, toiminnalle on haettava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f nojalla.”

Evitskogin hankkeessa maa-ainesten määrä, toimintaan käytettävä aika ja pinta-ala ovat vielä KHO:n päätöksen kohdetta merkittävästi suurempia.

Tarkastelemalla hankkeen oletettavia tuloja päädytään siihen, että taloudellisesti vastaanottomaksut ylijäämämaista ovat moninkertaiset verrattuna maan läjityksen jälkeisen peltoviljelyn parantuneeseen tuottoon. Siten on perusteltua olettaa, ettei peltoviljelyn parantunut tuotto ole hankkeen ensisijainen tavoite. Ympäristöministeriön muistion (2015) mukaisesti korvauksen saamista voidaan yleensä pitää vahvana osoituksena siitä, että maa-aineksen tarve on toissijaista maa-aineksen vastaanotosta saatavaan taloudelliseen hyötyyn nähden ja kyse on maankatopaikkatoiminnasta. Hakijan tulisi luotettavasti osoittaa, että maa-aineksilla korvataan aidosti neitseellisiä maa-aineksia hakemuksessa esitetty määrä ja että maa-aines hankittaisiin muualta, jos hakemuksessa kyseessä olevia maa-aineksia ei olisi tarjolla. Tätä ei ole osoitettu. Hankkeen suunnitelmissa on esitetty läjitettävän maa-aineksen määräksi 623 000 m³rtr (arviolta n. 800 000 t). Kun lisäksi kuorittua peltomaata siirreltäisiin hankkeessa runsaasti, tarvittavat maansiirrot lienevät miljoonan tonnin suuruusluokassa.

Koska ohjelman tiedoista puuttuvat maa-aineksen vastaanotosta saatava läjityskompensaatio tai muu taloudellinen hyöty, käytämme laskelmissa esimerkkinä maa-aineksia koko pääkaupunkiseudulta vastaanottavan Rudus Kulmakorpi/Espoon hinnastoa, sekä huomioimme pidemmän kuljetusmatkan. Ruduksen 2023 hinnaston mukaan puhtaan maa-aineksen vastaanotosta peritään savimaasta (savi-, siltti- ja pintamaa) 7,75 €/t ja kitkamaasta (kantava maa-aines: hiekka/sora) 4,75 €/t (Rudus.fi kierrätyshinnasto 2023). Tällöin varovaiseksi arvioksi vastaanottomaksun suuruudesta voidaan arvioida 3,5 €/tn.

Johannesbergin tulvivan alueen koko korotettavaksi aiotulla alueella on noin 20 ha. Mikäli ko. alue saataisiin peltoviljelyyn suunnitellun hankkeen avulla, olisi viljelystä saatava kate tuet huomioiden suuruusluokkaa 800-1000 €/ha/v (lähde Vilja-alan työryhmä). 20 ha x 1000 €/ha/v = 20 000 €/v. uutta tuloa, mikäli alue ei ole jo tällä hetkellä tukien piirissä. Lisäksi 10 hehtaarilla ennestään viljelyssä olevaa aluetta viljelyn tuotto saattaa parantua, mutta tukien määrä ei muuttune. Ylijäämämaan vastaanottomaksun suuruusluokka olisi VE2 mukaan arvioituna (800 000 tn/14 v) x 3,5 €/tn = noin 200 000 €/v.

Vaikka huomioidaan maankaatopaikkatoiminnan kulut, on maanläjitystoiminnan kate suuruusluokaltaan kymmenkertainen verrattuna peltoviljelyn odotettavissa olevaan katteeseen. Paljonko se voi lisääntyä riippuu siitä paljonko tukia on tähän asti maksettu ja paljonko niitä voitaisiin maksaa täytön jälkeen. Mutta suhde ei ainakaan kutistu, vaan pikemminkin kasvaa, mikäli tulvaniityt ovat jo olleet tuen piirissä.

Nykyiset kosteikosta maksettavat tuet on kerrottava ja mahdollisuus maatalouden ympäristötukiin on selvitettävä

On huomattava, että tieto vesien pumppaamisesta pellolta ja väite: “Tällä hetkellä myös pellon vettyneet alueet ovat viljelykäytössä kuivatuspumppauksen ollessa käynnissä,”
ovat hankkeessa mukana olevan maanomistajan edustajan ilmoituksen varassa. Lähiseudun asukkailta olemme saaneet tiedon, että alavimman osan tulvakosteikko on ollut viljelemättä ainakin 20 vuotta, eivätkä he ole havainneet pumppausta.

YVA-ohjelmassa pitääkin selvittää mistä alueista maksetaan jo nyt maataloustukea ja maatalouden ympäristötukia ja miten näitä olisi mahdollista saada koko nykyiseltä tulvakosteikolta (noin 20 ha), tai laajennettavalta tai parannettavalta lintukosteikolta ja miten nämä vertautuvat pellon tuottoon. Siis olisivatko tulot viljelyn laajentumisesta nykyiselle kosteikolle merkittävästi suuremmat verrattuna siihen, mitä kosteikon säilyttämisestä ja kehittämisestä on saatavissa. Mikäli näin ei ole, kertoo tämä selkeästi maankaatopaikkatoiminnan motiviista hankkeessa.

Tämän tyyppisille alueille suunnattuja erilaisia maatalouden ympäristötukia esimerkiksi:

Uusi vesiensuojelua edistävä tietoaineisto suojavyöhykkeistä käyttöön tukihaussa 2024

Hankkeen edellyttämät luvat

On vaikeaa nähdä perusteita, miksi tämän suuruusluokan maankäsittely ja moninkertaiset tulot verrattuna peltoviljelyyn ei olisi jätteiden ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä ja siten ympäristölupavelvollista toimintaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) (maankaatopaikka) mukaan. Mikäli perusteet sille, ettei kyseessä ole maankaatopaikkatoiminta ovat olemassa, tulee ne esittää luotettavasti YVA-selostuksessa. Sillä ei ole merkitystä tulevatko tulot maanomistajalle kuormien vastaanotosta vai alueen vuokrasta maankaatopaikkatoimintaan ja miten tulot jakautuvat maanomistajan ja GRK:n kesken. GRK:n tuloina on pidettävä myös välttymistä maksuista muualla, silloin kun sillä on tarve päästä eroon maa-aineksesta.

Kohta 5.2. ja sen taulukko 4 antavat asiantuntemattoman kuvan YVA-ohjelman laatijoista, sillä onhan selvää, että kyse on maankaatopaikkatoiminnasta ja sen mukaisesti tarvittavista luvista. Mahdolliset tulokset, ettei kyse olisi maankaatopaikkatoiminnasta eikä luville olisi tarvetta, olisivat lopputulemia YVA-selvityksestä ja viranomaispäätöksistä, eivätkä YVA-arvioinnin lähtötietoja. Tällaista linjausta varten ohjelmassa olisi luotettavasti osoitettava, että käytettävällä ylijäämämaalla korvataan aidosti pellonkorottamiseen muutoin käytettävää neitseellistä maa-ainesta ja samoin se, ettei maa-ainesten vastaanoton motiivi ole raha.

Johtopäätös ympäristöluvan tarpeettomuudesta on virheellinen, vaikka hankkeessa olisi kyse muusta kuin maankaatopaikkatoiminnasta. Hanke edellyttää ympäristölupaa myös ainakin ympäristönsuojelulain (527/2014) 27.2 §:n kohdan 1 perusteella (toiminta, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta) ja kohdan 3 perusteella (toiminta, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta).

VE0+: 20 hehtaarin tulvakosteikon säilyttäminen ja kehittäminen linnuston ja vedenlaadun parantamiseksi

YVA-tarkasteluun tulee ottaa myös VE0+: nykyisen noin 20 ha kosteikon säilyttäminen, mahdollinen laajentaminen ja parantaminen linnuston olosuhteiden ja vedenlaadun parantamiseksi. Tässä tulee arvioida käytettävissä olevat tuet ja hyödyt luontokadon, ilmastonmuutoksen ja pellon vesistöille aiheuttaman eroosiokuorman pysäyttämisessä. Tämä tarkastelu voi sisältää myös pellon kuivan yläosan viljelyolosuhteiden parantamista. Tringa ry on tarjonnut asiantuntemustaan pellon kehittämisessä lintukosteikkona. Tätä asiantuntemusta tulee hyödyntää VE0+ työstämisessä.

Mossarna/Johannesberg on avoin ja laaja kosteikko, joka mahdollistaa rauhallisen levähdys- ja ruokailuympäristön muuttolinnuille. Tringan tietojen mukaan alueella on huomattavaa merkitystä muutonaikaisena levähtämisalueena monille kahlaaja- ja vesilintulajeille.

Tringa toteaa lausunnossaan Kirkkonummen kunnalle 25.2.2019: ”Suomen tärkeät lintualueet (Finnish Important Bird Areas – FINIBA) kartoitettiin ja rajattiin 2000-luvun alussa. FINIBA-alueet ovat kansallisesti merkittäviä uhanalaisten, silmälläpidettävien ja kansainvälisen erityisvastuun lintulajien pesimis- tai kerääntymisalueita (Leivo ym. 2002). FINIBA-alue ”Pohjois- Kirkkonummen lintujärvet” sijaitsee kahden järven, Lilla Lonoksin ja Stora Lonoksin, osalta Mossarnan välittömässä läheisyydessä eivätkä muutkaan alueen järvet sijaitse linnuntietä kaukana. Mossarnan tulvapelto muodostaa keskeisen tukialueen lintujen pesimäjärville – osa siellä levähtävistä ja ruokailevista linnuista pesii luultavasti läheisille lintujärvillä. Evitskogin lähiseuduilla ei ole toista vastaavankokoista kosteikkoa kahlaajille ja sorsalinnuille. Kosteikon hävittämisellä olisi siis todennäköisesti vaikutusta myös Pohjois-Kirkkonummen kansallisesti arvokkaiden lintujärvien linnustoarvoihin. Kosteikkolinnuston tilanne Suomessa ja Euroopassa on huonontunut viime aikoina huolestuttavasti (esimerkiksi Lehikoinen ym. 2013, Ellermaa & Lindén 2012). Siksi yhdenkään kosteikon menettämiseen ei ole varaa vaan niiden määrää pitäisi pikemminkin pyrkiä lisäämään.”

Hakijan mukaan projektilla on tarkoitus muuttaa keväisin tulviva kosteikko kokonaan pelloksi. Kosteikon hävittäminen uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja eikä hanketta siksi tule toteuttaa. Reilun 2 hehtaarin uuden kosteikon rakentaminen ei korvaa niitä haittoja, jotka tulisivat nykyisen 20 hehtaarin tulvakosteikon hävittämisestä.

Hankealueelle tuotavien maa-ainesten puhtauden- ja laadunvalvontaa

Nyt esitetyssä (kohta 4.2.2) menettelyssä, jossa GRK Suomi Oy vastaa maamassojen laadusta ja puhtaudesta sekä niiden lähettäjänä että vastaanottajana ilman riippumatonta seurantaa, ei tuotavien massojen laadun ja pilaantumattomuuden kontrollia voida pitää riskeihin nähden riittävänä. Maamassojen laadulla on merkittävä vaikutus hankealueen ilman laatuun (pöly) ja alapuolisten vesistöjen veden laatuun. Uskomatonta on, että arviointiohjelmassa esitetään: ”Mikäli [!] laadun selvittämistä tehdään, tapahtuu se ennen massojen kuljetusta hankealueelle.” On yleisesti tiedossa, että Uudellamaalla esiintyy erittäin happamia sulfaattimaita ja eri tavoin kemikaaleilla ja jätteillä pilaantuneita maita. Vaadimme, että YVA-arvioinnissa esitetään luotettava ja riippumaton menetelmä, jolla alueelle tuotavien maamassojen laatua ja puhtautta valvotaan.

YVA-vaiheeseen vaadittavat selvitykset

Linnustokartoitus

Pesimälinnuston selvityksen pitää kattaa myös FINIBA alueeseen kuuluvat Lilla Lonoks ja Stora Lonoks -järvet, joilla pesivät linnut käyttävät aluetta ruokailuun pesimäaikana. Koska hankealue on tärkeä muuttolintujen lepäily- ja ruokailualue muuttoaikana, on linnustoselvitysten katettava hankealueen linnusto sekä kevätmuuton (tulva-aika 1.4. – 20.5., kevään etenemisestä riippuen) että syysmuuton (1.9. – 31.10) ajalta. Alueella lepäileviä lintudirektiivin lajeja ovat esim. liro ja suokukko. Lisäksi alue on tärkeä siellä lepäävälle merkittävälle määrälle punaisen kirjan lintulajeja, mm. tundrametsähanhia.

YVA-ohjelmassa esitetyt 3 linnuston kartoituskertaa eivät riitä mitenkään kattamaan hankealueen muutonaikaista kartoitusta sekä hankealueen ja Lonoks-järvien pesimälinnustoa. Kartoituskertojen määrä on moninkertaistettava ja lisäksi YVA-aikataulua on muutettava siten, että se mahdollistaa syysmuuton aikaisen lajiston kartoituksen. Lisäksi yhdistykset edellyttävät, että lintukartoituksessa ja alueen merkityksen arvoinnissa käytetään hyväksi jo olemassa olevia laji.fi ja Tiira -havaintoaineistoja. Johtopäätökset eivät kuitenkaan voi perustua vain laji.fi ja Tiira -havaintoaineistoihin ja kolmeen käyntiin.

Hankealueella ja Lonoks-järvillä esiintyy pesivinä lukuisia EU:n lintudirektiivin lajeja, mm. harmaapäätikka, kehrääjä, kaulushaikara, luhtahuitti, palokärki, ruisrääkkä ja ruskosuohaukka. Levähdyspaikkana se on erittäin tärkeä vielä useammalle EU:n lintudirektiivin lajille.

Selvitys vesien pieneliöstöstä

Alapuolisten vesien pieneliöstön tila ja lisäkuormituksen mahdolliset vaikutukset siihen on selvitettävä.

Selvitys valumavesien fysikaalisesta ja kemiallisesta laadusta sekä vaikutuksista vesistöihin

Kohdassa 10.2.1 on väite ”Haitta-aineiden osalta hankealueelle läjitettävien maiden arvioidaan olevan puhtaita ylijäämämaita, joiden laatua tarkkaillaan työmailla ennen ainesten kuljettamista hankealueelle. Täyttömaista ei aiheudu haitta-ainekuormitusta vesistöön.” Väite kertoo ammattitaidottomuudesta YVA-arviointiohjelmaa tehtäessä – siinä ikään kuin tiedetään ennakolta, että kuormitusta ei tule vaikka maa-ainesten alkuperä tai valvontamenettely eivät ole tiedossa, eikä valvontaa edes esitetä puolueettoman tahon tehtäväksi. Tällöin riski haitta-aineista tuotavissa maamassoissa ja niiden pääsemisessä vesistöihin on todellisuudessa merkittävä.

Kohdassa 10.2.1. todetaan : ”Maanrakennustöiden aikaisten vaikutusten arvioidaan näkyvän alapuolisessa vesistössä lievänä samentumisena ja näkösyvyyden laskuna, kohonneina ravinneainepitoisuuksina, hapenkulutuksen ja sähkönjohtavuuden kasvuna. Rakentamisen vaikutusten arvioidaan rajoittuvan pääasiassa hankealueelta laskevaan ojaan ja ojan purkualueelle Storträskiin.” Kuitenkin maanrakennusvaiheet kestäisivät kauan (7 tai 14 vuotta) ja alueen purkuoja Storträskiin sijaitsee n. 300 m päässä laskujoesta (Bysån), joka johtaa Stora Lonoksiin. Näin ollen vaikutukset alapuolisiin vesistöihin olisivat todennäköisesti esitettyä laajempia ja pitkäkestoisempia.

Maankaatopaikoista, vaikka maa-aines olisi pilaantumatontakin, tulee ravinteita, raskasmetalleja ja muita haitta-aineita. Riskejä vesistöille lisää se, että suunnitellussa hankkeessa käsitellään ja läjitetään erittäin suuri määrä maa-aineksia vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Näitä päästöjen määriä tulee arvioida YVA:ssa. Tässä pro gradu -työ /esimerkkiselvitys Vantaanjoelta Maanläjitysalueiden vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vantaanjoen valuma-alueella. YVA-ohjelmassa todetaan, että Storträskin tila on hyvä ja tavoitteen mukainen. Mutta hyvääkään tilaa ei saa vaarantaa saati huonontaa. YVA-vaiheessa on selvitettävä millaisen kuorman järvi kestää, jotta hyvä tila ei vaarannu. Lisäksi on selvitettävä yhteisvaikutus muiden järven tilaan mahdollisesti vaikuttavien hankkeiden ja toimintojen, mm. valuma-alueella tapahtuvien hakkuiden, kanssa. YVA:ssa on tehtävä arvio ja seurantasuunnitelma Bysån kautta kulkeutuvan veden haitta-ainepitoisuuksista ja veden laadun vaikutuksista linnustollisesti arvokkaisiin Lonoks-järviin.

Erityisesti läjitysvaiheessa maamassat altistuvat voimakkaalle eroosiolle sateiden aikana. Arviointiohjelman mukaan ”Sääilmiöiden vaikutuksia arvioidaan sateisen ja vähäsateisen vuoden kuukausikohtaisella sadannalla” – Tämä on riittämätöntä, koska tasaisesti ja hiljakseen tuleva sade aiheuttaa paljon vähemmän eroosiota kuin saman määrän sataminen rankkoina kuuroina, jotka näkyvät vuorokauden tai muutaman tasolla kuormituspiikkeinä. Käyttämällä kuukausikohtaista keskiarvoa sademäärälle hävitetään eroosion kannalta merkittävät sadepiikit aineistosta ja tarkastelusta. Vastaavan laskennan voi tehdä Vemala-mallin lähtötietoja käyttäen. Parhaaseen tulokseen päästään, kun kuormitus lasketaan Vemala-mallilla. Tarkasteluun ei riitä 10 vuoden aikasarja, vaan sen tulee kuvata ilmaston määrittelyssä käytettyä 30 vuoden jaksoa. Muuten sään ääri-ilmiöt jäävät liian vähälle tarkastelulle.

WSFS-Vemala-mallissa lähin hydrologinen havainto on vedenkorkeushavainto Tjusträskin alapuolella olevasta joesta. Tarkastelualue on niin pieni suhteessa havaintoverkon tiheyteen, että mallinnus ei välttämättä kuvaa alueen virtaamia riittävän hyvin. Varmuutta tähän voi saada tekemällä virtaamamittauksia sekä suurilla virtaamilla että aliveden aikaan.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vuorokausisateiden on arvioitu kasvavan 20-25%, muutaman tunnin mittaisten sateiden jopa 40%. Tämä tulee huomioida laskelmissa. Vesimääristä ja aineiden kulkeutumisesta täytyy tehdä arvio ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tilanne muuttuu huonompaan suuntaan rankkasateiden ja talvisten vesisateiden yleistyessä. Näitä tietoja ei ole suoraan saatavilla, vaan ne vaativat erillisen laskennan.

Koska alueelle läjitettävät maat sisältävät väistämättä haitta-aineita, tulee näiden kulkeutuminen vesistöön mallintaa sekä vaikutukset vesieliöstöön selvittää. Maaperä ja sen muoto muuttuu pysyvästi, joten on syytä myös mallintaa ilmastonmuutoksen vaikutus haitta-aineiden kulkeutumiseen vesistöön. Ilmastonmuutos voimistaa rankkasateita ja lisää talvitulvia. Molemmat ilmiöt lisäävät haitta-aineiden kulkeutumista. Kosteikkokaan ei toimi talvella yhtä hyvin kuin kasvukaudella.

Selvitys maanläjityksen stabiilisuudesta

YVA-vaiheessa on luotettavasti selvitettävä suunnitellun läjityksen alla olevat paksut savi/liejukerrokset, jotka voivat aiheuttaa merkittävän kokoisia täyttömaan liukumia Storträskin suuntaan aiheuttaen merkittävän kertaluontoisen vesien pilaantumisriskin. Lisäksi on arvioitava, syntyykö suunnitellun täytön aikana vastaavaa riskiä sekä miten suuri riski on esimerkiksi erilaisissa sään äkillisissä muutoksissa ja pitkäkestoisissa sateissa ja miten riski poistetaan.

Hankeselostuksesta puuttuvat dokumentit

YVA-aineistossa esitetyt kuvat hankealueen täytöstä, salaojituksesta, korkeussuhteista, rakennettavasta kosteikosta ja alueen yleisistä piirteistä ovat laadultaan puutteellisia ja vaikealukuisia tai puuttuvat kokonaan. Esim. havainnekuvat, leikkaukset ja layout-kuvat eri vaiheista puuttuvat. Ottaen huomioon projektin laajuus, olisi kohtuullista esittää selkeät ja helposti tulkittavat kuvat mittoineen ja laskelmineen arviointia varten.

YVA-ohjelman 2.2 kohdassa on esitetty että ”hankkeella parannettaisiin alueen vesien- ja linnustonsuojelua kosteikkorakentamisen myötä”. Suunnitellusta kosteikosta ei ole kuitenkaan esitetty kuvaa tai piirustusta eikä suunnitelmia kosteikkoa edeltävistä ja suojaavista laskeutusaltaista, josta voitaisiin arvioida sen toimivuutta näissä tarkoituksissa. Myöskään ei ole esitetty sitä miten runsaan 2 hehtaarin lintukosteikko korvaa nykyisen 20 hehtaarin tulvakosteikon toiminnan ravinteiden pysäyttäjänä saati muutonaikaisena lintualueena.

Rakentamisen aikaisten toimenpiteiden selostuksista (10.2.1) puuttuvat ainakin seuraavat työvaiheet: ajoramppien rakentaminen eri täyttöalueille, nykyisen pintamaan poisto ja läjitys, pintamaan uudelleen levitys täyttövaiheen jälkeen ja läjityksen jälkeinen täytön tasoitus ja mahdollinen tiivistäminen.

Yhteystiedot:
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry
laura.rasanen(a)kotikone.fi
p. 050-4389795

Helsingissä, Kirkkonummella, Inkoossa ja Siuntiossa 19.12.2023,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja

Merja Talvela
sihteeri

Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys ry
Vappu Heikkinen
puheenjohtaja

Teemu Viljasalo
sihteeri

Liitteet ja viittaukset

Lausunto Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta (12.12.2023)

Lausunto Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Tringa ry (14.12.2023)

Korkeimman hallinto-oikeuden 1.7.2021 antama vuosikirjapäätös (KHO:2021:95)

Ympäristöministeriön muistio ”Kaivetut maa-ainekset – jäteluonne ja käsittely” 3.7.2015