Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Vihdin Haimoon osayleiskaavan val­mis­te­luai­neis­tos­ta

LAUSUNTO 28.2.2024

Vihdin kunta, elinvoimalautakunta
kunnanvirasto(a)vihti.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Vihdin Haimoon osayleiskaavan valmisteluaineistosta, Kaava 0560

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä ja lausunnon antamiseen 28.2. asti saamastaan lisäajasta (sähköposti 19.2.2024 Laura Pihlajakangas, yleiskaavasuunnittelija). Piiri toteaa lausuntonaan seuraavaa. Kaavaluonnos mahdollistaisi kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta liikaa uusia rakennuspaikkoja haja-asutusalueelle. Osa kaava-alueesta edellyttäisi tiiviin rakentamisen vuoksi asemakaavoittamista. Viheryhteyksien turvaamiseen on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota.

Yleistä

Vihdin Haimoon osayleiskaava-alue on maaseutumaista haja-asutusaluetta kaukana palveluista. Osa kaava-alueesta on kuitenkin jo nykyisellään melko tiiviisti rakennettua. Osayleiskaavaa ollaan laatimassa siten, että sen perusteella on mahdollista myöntää suoraan rakennusluvat ilman tarkempaa asemakaavoitusta.

Kaavaselostuksen mukaan Haimoon osayleiskaavassa on osoitettu 175 uutta asuinrakennuspaikkaa ja yksi uusi lomarakennuspaikka. Nykyisin kaava-alueella on 337 rakennuspaikkaa, joten lisäystä on suunniteltu noin 50 %. Lisäksi kaava mahdollistaa rantavyöhykkeen ulkopuolella 22:lla olemassa olevalla rakennuspaikalla käyttötarkoituksen muutoksen loma-asunnosta pysyvän asumisen asunnoksi. Rantavyöhykkeellä ei ole mahdollistettu käyttötarkoituksen muutoksia.

Kaavan mahdollistama uusien asukkaiden määrä on arvioitu voimakkaasti alakanttiin (3 asukasta/rakennuspaikka), koska kaavamääräykset mahdollistavat uusille rakennuspaikoille kaksiasuntoisen rakennuksen rakentamisen. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon kaavan todellisuudessa mahdollistama suurin asukasmäärä, eikä vaikutuksia voida vähätellä olettamalla toteutuminen kaavan mahdollistamaa pienemmäksi.

Yleiskaavan sisältövaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä esitetään yleiskaavan sisältövaatimukset, jotka on yleiskaavaa laadittaessa otettava huomioon. Hajarakentamisen merkittävään lisäämiseen perustuva Haimoon osayleiskaava toteuttaa huonosti ainakin seuraavia MRL 39 §:n vaatimuksia:

  • yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
  • olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
  • asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
  • mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla
  • ympäristöhaittojen vähentäminen
  • luonnonarvojen vaaliminen

Kaava-alueella pitkien etäisyyksien päässä kaukana palveluista asuminen perustuu käytännössä vain yksityisautoiluun, koska julkisen liikenteen riittävien yhteyksien järjestäminen ei ole taloudellisesti mahdollista. Vajaat 40 kaavaluonnoksessa esitetyistä uusista rakennuspaikoista sijoittuu hajalleen kauas joukkoliikennekelpoisista väylistä, loput joukkoliikennekelpoisien väylien läheisyyteen.

Suunnittelualue ei kuulu Vihdin Veden toiminta-alueeseen eikä siten viemäriverkoston piiriin,
joten jätevesienkäsittely toteutetaan ainakin lähitulevaisuudessa kiinteistökohtaisesti, mikä aiheuttaa rakentamisen lisääntyessä riskejä vesistöille. Kaava voi toteutuessaan johtaa tilanteeseen, jossa vesihuoltolain 6 §:n mukainen kunnan järjestämisvelvollisuus voi laueta. Tämä on otettava huomioon kaavan vaikutuksia arvioitaessa.

Asemakaavakynnyksen ylittyminen

Yleiskaavaa voidaan MRL 44 §:n mukaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena. Määräys ei kuitenkaan voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Merkittävä osa Haimoon osayleiskaavan kaava-alueesta on Suomen ympäristökeskuksen tuottaman virallisen taajamarajausaineiston mukaan taajamaa. Siten on todennäköistä, että näin tiiviin rakentamisen ohjaaminen edellyttää alueen asemakaavoittamista, eikä rakennuslupien myöntämien yleiskaavan perusteella ole lain mukaista.

Arvokkaiden luontokohteiden kaavamääräyksistä

Kaavassa on merkitty luontoselvityksessä todettuja arvokkaita luontokohteita luo-merkinnöillä. Nykyisen lainsäädännön mukaan maisematyölupaa ei ole mahdollista edellyttää alueella, joka on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Myös MU-alueet ovat tällaisia, eikä niiltä siten voida edellyttää maisematyölupaa edes luo-alueiden osalta. Siten kunnalla ei ole työkaluja valvoa todettujen luontoarvojen turvaamista ja kaavan toteutumista M-alkuisten kaavamerkintöjen alueella.

Luontoselvityksissä arvokkaiksi todetut luontokohteet on merkittävä kaavaan joko suojelualuevarauksina (SL) tai kaavoitettava esim. virkistysalueiksi (V), jolloin niille voidaan asettaa maisematyölupavaatimus ja varmistaa kaavassa luo-merkinnöillä osoitettujen luontoarvojen säilyminen.

Viheryhteyksien turvaaminen

Kaavassa on huomioitu maakuntakaavan mukainen maakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteys. Sen kapeimman kohdan ympäristöön on kuitenkin osoitettu runsaasti uusia rakennuspaikkoja, jotka saattavat vaarantaa yhteyden toimivuuden. Jatkosuunnittelussa on varmistettava maakunnallisesti tärkeän ekologisen yhteyden riittävä leveys ja toimivuus.

Kaavaan on lisättävä tärkeän metsäekologisen yhteyden turvaavat merkinnät alla olevissa kuvissa 1 ja 2 osoitettuun paikkaan.

Värikäs kaavakarttakuva osoittaa puuttuvan viheryhteystarpeen nuolella.
Kuva 1. Puuttuva viheryhteystarve kaavakartalla. Nuolen osoittamaan kohtaan on tarpeen lisätä metsäekologisen yhteyden turvaava merkintä.
Tarkempi kaavakarttakuva, jossa puuttuva viheryhteystarve on merkitty nuolella.
Kuva 2. Puuttuva viheryhteystarve peruskartalla. Nuolen osoittamaan kohtaan on tarpeen lisätä metsäekologisen yhteyden turvaava merkintä.

Lisätietoja: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, uusimaa(a)sll.fi

Helsingissä 28.2.2024,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija