Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Kommentti Uudenmaan suur­riis­ta­foo­ru­miin

Nuori kissailves syyspuvussa, 1829, Magnus von Wright (Kansallisgallerian tekijänoikeusvapaata aineistoa)

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n kommentti Uudenmaan suurriistafoorumiin 19.3.2024

Hirvieläinten ja suurpetojen kannanhoidon suunnittelussa tarvitaan lajien väliset vuorovaikutussuhteet huomioivaa kokonaisarviointia ja monilajisuunnittelua. Ilves ja susi pystyvät osaltaan säätelemään haitallisten vieraslajien (supikoira ja valkohäntäkauris) sekä paikoitellen ongelmaksi tulleiden villisika- ja metsäkauriskantojen kokoja. Myös muiden ryhmien kuin metsästäjien näkemykset on otettava suunnittelussa huomioon. Alueelliset riistaneuvostot tulisi avata luontojärjestöille ja myös luontojärjestöiltä pyytää lausunnot alueellisista suunnitelmista ja luvista.

Ilves

  • Ilves ei juurikaan aiheuta vahinkoja. Se on täysin rauhoitettava poronhoitoalueen eteläpuolella.
  • Viimeaikaiset oikeuden päätökset, joilla ilveksen metsästystä koskevia poikkeuslupia on kumottu, osoittavat ettei ilveksen kannanhoidollinen metsästys ole ollut lainsäädännön mukaista.
  • Jos ilveskanta kehittyisi niin suureksi että kannan kokoa pitäisi alkaa supistamaan, metsästystä ei pidä sallia alueilla, joilla tiheitä pienten hirvieläinten kantoja on tarvetta rajoittaa.

Susi

  • Luonnonvarakeskus julkaisi syksyllä 2022 raportin Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvoista. Tutkimustulosten mukaan susikanta ei nykyisellään ole suotuisalla suojelutasolla etenkään geneettisesti, johtuen kannan jakautumisesta itäiseen ja läntiseen osapopulaatioon, joiden välillä ei tapahdu geenivirtaa.
  • Suden osalta hyväksyttäviä ovat ennen suotuisan suojelun tason saavuttamista vain vahinkoperusteiset tappoluvat ja nekin vain silloin kun ei ole muuta vaihtoehtoa.
  • Päätösten on perustuttava lakiin ja tieteelliseen tutkimustietoon.
  • SusiLIFE -hanke on suuri panostus asiapohjaiseen eri tahojen yhteiseen viestintään. Hankkeessa lisääntyy tutkimustieto sudesta ja mm. vahinkojen ehkäisymenetelmiä kehitetään.

Valkohäntäkauris

  • On hyvä että valkohäntäkauriin voimakas kannankasvu näyttää taittuneen.
  • Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa valkohäntäkauriin lisäämistä Suomen kansallisen vieraslajiasetuksen haitalliseksi vieraslajiksi.
  • Valkohäntäkauriin metsästystä tehostaisi sen poistaminen luvanvaraisen pyyntiluvan eli kiintiömetsästyksen piiristä. Tämä vähentäisi pyyntilupien myöntämiseen ja seurantaan vaadittavaa hallinnollista taakkaa ja lisäisi valkohäntäkauriin metsästystä. Näin tapahtui metsäkauriin kohdalla pyyntiluvan poistumisen jälkeen vuonna 2005, kun metsästysmahdollisuudet avautuivat suuremmalle metsästäjäryhmälle. Samalla valkohäntäkauriin metsästys tulisi vapauttaa metsästysalueen 500 hehtaarin pinta-alavaatimuksesta, kuten metsäkauriskin. Silloin jokainen metsästyskortin omaava maanomistaja saisi metsästää niitä omilla maillaan ja vuokrata myös vieraslupia.
  • Tehokkaan talviruokinnan, petojen vähyyden ja valikoivan metsästyksen seurauksena valkohäntäkauriskanta on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti. Sen vaikutusta Suomen luonnon monimuotoisuuteen ei ole tutkittu, mutta muualla tehtyjen tutkimusten ja Suomessa tehtyjen havaintojen perusteella liian suureksi kasvatettu kanta köyhdyttää voimakkaasti luontoa.
  • Metsästyskauden jälkeen jatkuva talviruokinta on kiellettävä.
  • Luken v. 2020 julkaistun raportin mukaan ruokintaa harrastaa vuosittain n. 30 000 metsästäjää, joista jokainen ruokkii talven aikana hirvieläimiä keskimäärin 600 kg:lla viljaa ja juureksia (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546622). Ruokakasat lisäävät mm. supikoiria, rusakoita ja rottia, jotka voivat aiheuttaa haittaa viljelyksille, puutarhoille ja muille lajeille. Myös ruokahävikin vähentämiseksi ruokintaa on perusteltua rajoittaa.
  • Hirvieläimet ruokailevat viljapelloilla, pihoissa, puutarhoissa ja metsissä. Hirvieläinten aiheuttamat vuosittaiset kustannukset maanomistajille ovat arviolta n. 60 miljoonaa euroa vuodessa (läheskään kaikkea ei ole voitu arvioida) ja hirvieläinonnettomuuksien vuosittaiset kustannukset ovat 100 milj. euron suuruusluokassa. Hyötyihin verrattuna aiheutuneet nettokustannukset ovat n. 100 milj. euroa vuodessa (SORKKA-hankkeen raportti, Tapio oy 2023). Vakavimmat onnettomuudet ja kuolemat aiheuttaa hirvi, mutta lukumääräisesti kolareista selvä enemmistö on kauriskolareita. Kauriiden levittämien punkkitautien hintalappua kukaan ei ole vielä edes yrittänyt laskea. Punkkien lisääntyminen on paikoitellen alkanut estämään luonnon virkistyskäyttöä. Vieraslaji valkohäntäkauriin kannan rajoittaminen on perusteltua myös näiden haittojen ehkäisemiseksi.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, p. 045 114 0088, lauri.kajander(a)sll.fi