Muistutus Rudus Oy:n maa-aines- ja ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­ses­ta Porvoon Kråkössa

MUISTUTUS 26.4.2024

Porvoon kaupungin lupa ja valvontalautakunta
Piispankatu 38, PL23, 06101 Porvoo
ymparistonsuojelu(a)porvoo.fi

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Muistutus Rudus Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta Porvoon Kråkössa

Dnro: 3066/11.01.00/2022

Olemme käyneet läpi Ruduksen maa-aines- ja ympäristölupahakemukseen liittyviä suunnitelmia ja asiakirjoja ja toteamme seuraavaa.

Taustaa

Rudus Oy hakee maa-ainesten ottolupaa ja ympäristölupaa soran murskaukselle Porvoossa Kråkön saarella. Soranottoalue on laajuudeltaan noin 16 hehtaaria. Hankealue sijaitsee Kråköntien ja Stensbölefjärdenin välisellä harjualueella noin 10 kilometrin päässä Porvoon keskustasta. Hankkeen kestoksi on arvioitu 11 vuotta ja lupaa haetaan 15 vuodeksi. Ottosuunnitelman mukaan pääosa soranotosta, noin 1 065 000 kiintokuutiometriä (m3ktr), tapahtuu pohjavedenpinnan alapuolella. Pohjavedenpinnan yläpuolista soranottoa tehdään noin 485 000 m3ktr. Maa-aineksia otetaan siten yhteensä noin 1 550 000 m3ktr . Pohjaveden alapuolista ottoa on tarkoitus lisätä siten, että aiemmasta soranotosta syntyneet pohjavesialtaat laajenevat, eteläisempi allas 4,4 hehtaarista noin 10,3 hehtaariin ja pohjoisempi 0,9 hehtaarista noin 3,7 hehtaariin.

Alueen nykytila:

Soranoton seurauksena alueelle on muodostunut kaksi pohjavesiallasta, joista pienempi on pinta-alaltaan noin 0,9 hehtaaria ja isompi 4,4 hehtaaria. Aluetta on ottotoiminnan jälkeen käytetty epävirallisena virkistysalueena ja uimapaikkana. Aluetta kiertää kattava polkuverkosto. Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa (2050) alue on merkitty virkistyskäyttöön.

Soranottotoiminnan loputtua 1960-luvun lopussa maisemointitoimenpiteitä ei tehty. Alueella on läjitettynä useita vanhoja ylijäämäkasoja, jotka ovat laajalti kasvuston peitossa ja niiden päällä kasvaa jo kymmeniä vuosia vanhaa puustoa. Alue on paikoin muodostunut luonnonolosuhteiltaan arvokkaaksi, sillä sinne on levittäytynyt joitakin arvokkaita kasvi- ja eläinlajeja soranoton jälkeen.

Merialueen (Stensbölefjärden) ja ottamisalueen välissä oleva maasto on osittain vanhaa lehtipuuvaltaista metsää. Ottamisalueen ja merialueen välinen vyöhyke on melko kapea, noin 20‒120 metriä. Ottamisalueen viereinen vesialue kuuluu Porvoonjoen suiston‒Stensbölen Natura-alueeseen. Stensbölefjärdenillä on Natura-alueen lisäksi yksityismaiden suojelualueita. Alue kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, sekä myös kansainvälisesti (IBA) tärkeään lintualueeseen. Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) on BirdLife Internationalin maailmanlaajuinen hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. IBA-alueet muodostavat maailmanlaajuisen tärkeiden lintualueiden verkoston, joka tarjoaa lajeille turvan niiden pesimä-, muutto- ja talvehtimisaikana. IBA-alueiden huomioon ottaminen ja suojeleminen on tärkeää, koska alueilla on huomattava merkitys koko maailman linnustolle.

Alueen monimuotoisuus näkyy runsaana eläin- ja kasvilajistona, jossa on useita uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Vuosina 2006-2007 tehdyn YVA-menettelyn jälkeen ilmeni, että alueella elää viitasammakko, joka on luontodirektiivin liitteen IV luetteloon kuuluva suojeltava laji. Vuosittaisen seurannan perusteella viitasammakko lisääntyy useissa alueen lammikoissa.

Lupaa ei tule myöntää

Seuraavista syistä maa-ainesten ottolupaa ja ympäristölupaa ei tule myöntää:

• Hankealue on merkitty Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa virkistysalueeksi. Maa-ainesten ottotoiminta ei sovi virkistysalueelle.
• Hankealue rajoittuu suoraan Porvoonjoen suiston‒Stensbölen Natura-alueeseen ja kansainvälisesti tärkeään lintualueeseen (IBA).
• Alueella esiintyy viitasammakko, idänkirsikorento, lummelampikorento ja täplälampikorento. Em. eläinlajit ovat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain mukaisesti automaattisesti suojeltuja.
• Alueella on tarkoitus kaivaa maa-aineksia pohjaveden pinnan alapuolella, meren välittömässä läheisyydessä. Tällöin on mahdollista, että suolaista merivettä sekoittuu pohjaveteen.
• Alue on saanut aiemman toiminnan jälkeen luonnontilaistua ja kehittyä rauhassa pitkään. Aiempi soranotto päättyi alueella jo n. 60 vuotta sitten.
• Hankkeen suunniteltu kesto on hyvin pitkä, 15 vuotta, mikä korostaa yllä mainittuja riskejä ja hankkeen maakuntakaavan vastaisuutta (suojelualueeseen rajautuva virkistysalue).

Pohjavesi ja lammet

Muistutamme, että pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton (ympäristönsuojelulaki 17 §). Soranottoa suunnitellaan huomattavassa laajuudessa pohjaveden pinnan alapuolelle merenrannan välittömässä läheisyydessä ja on ilmeistä, että riski pohjaveden laadun heikentymiseen on merkittävä.

Myös harvoin toistuvat meriveden tulvahuiput on otettava huomioon. Viitasammakoiden lammet ovat nykyäänkin lähellä merenpintaa. Mereltä tulevien tulvavesien sekoittuminen tulisi estää. Nykyinen maavallin korkeus ei ole riittävä pienemmän altaan kohdalla. Myrskyjen aikaan vesi on yltänyt sammakkoaltaisiin saakka. Meriveden pinta tulvien aikaan voi nousta tulevaisuudessa vedenpinnan noustessa ja myrskyjen lisääntyessä.

Mikäli lupa päädytään myöntämään, on varmistettava ettei pohjaveden pilaantumista tapahdu ja seurantasuunnitelma tämän varmistamiseksi on riittävä. Maavallia merensuuntaan on korotettava niin paljon, että merivesi ei pääse tulevaisuudessa altaisiin.

Melu

Ottotoiminnasta aiheutuvaa melua syntyy soran seulonnasta ja murskauksesta, kuormauksesta ja
raskaasta liikenteestä. Melu kuormaajista on ajoittain voimakasta, kun soraa lastataan autoihin ja siirretään alueella. Murskauksesta aiheutuu vielä merkittävämpi meluhaitta. Laaditun Natura-arvioinnin mukaan hankkeesta johtuva melutaso ylittää merkittävästi lähimmillä ranta- ja vesialueilla sen tason, jota ranta- ja kosteikkolajit tutkimusten mukaan voivat häiriintymättä sietää. 15 vuotta kestävä kovaa melua aiheuttava hanke ei kuulu luonnonsuojelualueen viereen maakuntakaavan virkistysalueelle.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §: ”Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.” Nämä raja-arvot ylittyvät hankkeen melumallinnuksen mukaan selvästi.

Osa luonnollisista meluvalleista meren suuntaan poistuu kun pintamaa ja rinteiden sora kaivetaan. Meren suuntaan ei ole suunnitteilla maavalleja soranoton aikana. Melu pääsee vapaasti lähirannoille ja Natura-alueelle. Hankkeen meluselvityksessä kommentoidaan vain melun ohjearvoja asunnoille ja loma-asunnoille eikä huomioida sitä, että hanke rajautuu suoraan arvokkaaseen luonnonsuojelualueeseen, jolloin myös luonnonsuojelualueita koskevat raja-arvot tulee huomioida. Kyse on kansainvälisesti arvokkaasta linnustokohteesta, jossa on runsaasti aktiivista lintuharrastusta ja lintujen havainnointia keväisin ja kesällä varhaisista aamuyön tunneista alkaen.

Mikäli lupa päädytään myöntämään, vähintään murkaus ja muu kovaa melua aiheuttava toiminta on kiellettävä lintujen pesimäajaksi. Melusuojaus on oltava riittävä siten, että valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melun ohjearvot viereisellä luonnonsuojelualueella eivät ylity.

Liikenne

Soranotto tulee lisäämään liikennettä Kråköntiellä ja tiellä kaupungin suuntaan. Kråköntie ei sovellu raskaalle liikenteelle. Rekat eivät mahdu ohittamaan tiellä turvallisesti. Reitillä on mäkiä, joihin rekkojen on kiihdytettävä, päiväkoti ja mutkassa sijaitseva vaarallinen T-risteys Sondbyhyn menevään Vessööntiehen ja Bjurbölentiehen nähden. Hankkeen vaatimaan liikenteen turvallinen järjestäminen vaatisi tien leventämistä ja sillan kunnostamista. Näistä ei hakemuksessa mainita mitään.

Hankkeen kestäessä soranotto ja myöhemmin suunniteltu maauimala lisäisivät liikennettä Stensbölen arvokkaiden suojeltujen metsien läpi. Turvallinen liikenne vaatisi pyörätien ja tien leventämisen tulevaisuudessa, mikä hävittäisi Stensbölen arvokkaita metsiä ja vaatisi poikkeuslupaa luonnonsuojelualueen heikentämiseen.

Hankealueella työmaaliikenne aiheuttaa haittaa suoraan ja pölyn muodossa linnuille, viitasammakoille, rantakäärmeille ja pistiäisille. Viitasammakoiden lampien ja kaivuualueiden välinen alue on kapea (n. 5-10 m). Nykyinen tieura menee näiden välistä. Pöly samentaa vettä ja
tärinä karkoittaa sammakoita ja muita eläimiä. Liikenne pitäisi hankkeen toteutuessa hoitaa toista kautta ja suurentaa ottoalueiden ja lampien väliin jäävää aluetta. Väliin ei saa myöskään kasata soraa kuivumaan. Hiekkakasojen valumavedet eivät saa päästä viitasammakkoaltaisiin.

Mikäli lupa päädytään myöntämään, toiminnalle on asetettava rajoituksia viitasammakoiden kutuaikaan lähellä lammikoita. Lisäksi olisi säilytettävä rantakäärmeiden talvehtimispaikoiksi rakennetut kivikasat.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, p. 045 114 0088, uusimaa(a)sll.fi

Porvoossa ja Helsingissä 26.4.2024,

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys ry

Jyrki Ikonen
puheenjohtaja

Jari Tolin
rahastonhoitaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija