Valitus koskien Raaseporin kaupungille myönnettyä lupaa rakentaa Mustionkoskeen tekninen kalatie

VALITUS 13.5.2024

Vaasan hallinto-oikeus
vaasa.hao(a)oikeus.fi

ASIA: Valitus koskien Raaseporin kaupungille myönnettyä lupaa rakentaa Mustionkosken voimalaitoksen yhteyteen tekninen kalatie

Muutoksenhakijat: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Lohjan seudun ympäristöyhdistys ry

Päätös, jota muutoksenhaku koskee: Kalatien rakentaminen Mustionkosken voimalaitoksen ohi, Raasepori – ESAVI 3799/2023 4.4.2024 (Liite 1)

Prosessiosoite:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22 bA 00210 Helsinki
p. 045 114 0088
Sähköposti: uusimaa(a)sll.fi

Toivomme ensisijaisesti sähköistä asiointia.

Vaatimukset:

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Lohjan seudun ympäristöyhdistys ry valittavat Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä (ESAVI 3799/2023, tämän valituskirjelmän Liite 1), jolla myönnettäisiin lupa rakentaa Mustionkosken patoon tekninen kalatie, ja vaativat lupapäätöksen kumoamista.

Valituksen perustelut:

Mustionjoen kalateiden tarpeellisuutta on perusteltu paitsi tarpeella avata Mustionjoen lohikaloille vaellusreitti Lohjanjärveen asti, myös ennen kaikkea raakun eli jokihelmisimpukan sukupuuton partaalla olevan kannan pelastamisella. Raakku oli avainlaji, kun haettiin rahoitusta EU:n rahoittamalle Freshabit-hankkeelle. Teknisten kalateiden rakentaminen ei kuitenkaan ole sellainen ennallistamistoimi, joka palvelisi jokihelmisimpukan elvytystä. Raakun elvyttäminen vaatii habitaatteja, joissa sen isäntälajit lohi ja taimen voivat onnistuneesti tuottaa poikasia, joiden kiduksiin raakun ensiasteen toukat, glokidiot, voivat kiinnittyä ja joissa ne voivat kehittyä nuoriksi jokihelmisimpukoiksi. Tällaisia olosuhteita ei patoaltaiden alle jääneessä Mustionjoessa ole. Lohen palauttamiseksi Mustionjokeen ja raakun pelastamiseksi on vaellusyhteyden lisäksi palautettava tai luotava lohikaloille ja raakulle sopivat lisääntymis- ja elinolosuhteet. Kalateiden rakentamisen avulla luotu vaellusyhteys ei siis luo edellytyksiä lohen eikä raakun palauttamiselle Mustionjokeen.

Hakemuksessaan Raaseporin kaupunki perustelee teknisen kalatien pelastavan Mustionjoen raakun, koska se mahdollistaisi lohen nousun Lohjanjärven yläpuolisille alueille. Siellä ei kuitenkaan nykyisin ole säilynyt lohen lisääntymiseen sopivia ympäristöjä, eikä sieltä ole löytynyt jokihelmisimpukkaa tai sen kuoria raakkututkija Panu Oulasvirran tutkimuksissa (Liite 2). On siis ilmeistä, että raakkua on esiintynyt ennen patoamista vain itse Mustionjoessa Lohjanjärven alapuolisissa koski- ja virtapaikoissa.

Mustionkosken tekninen kalatie ei mahdollista vesipuitedirektiivin mukaista ympäristövirtaamaa voimalan ohitukseen. Ympäristövirtaama tarkoittaa jatkuvaa ja riittävää virtaamaa uomassa siten, että se riittää virtavesiekosysteemin ylläpitoon ympäri vuoden. Lupapäätöksen mukaiseen tekniseen kalatiehen juoksutettaisiin riittämätön määrä vettä (max. 1 m3/s) ja vain 1.5–30.11. välisenä aikana (Liite 3). Talvisin tekninen kalatie olisi kuiva.

Kiinnitämme huomiota myös siihen, että kalatieratkaisuun on suunniteltu pintavirtauskynnys smolttien alasvaellusta varten. Sen sijaan on unohdettu kokonaan ankerias, jonka kutuvaellukselle lähtevät isokokoiset ja uhanalaisen lajin kannalta erittäin arvokkaat yksilöt ovat vuosikymmenien ajan silpoutuneet Mustionkosken voimalaitosturbiineissa. Myös tämän ongelman ratkaisu on otettava huomioon lupapäätöksessä.

Viitaten edelliseen vaadimme, että tekniselle kalatielle myönnetty lupa kumotaan ja että teknisen kalatien sijaan paikalle on rakennettava luonnonmukainen ohitusuoma, jollaista myös Koskienergia Oy on tiettävästi esittänyt. Hyvin rakennettuun ohitusuomaan on mahdollista luoda myös lisääntymishabitaattia lohikaloille ja raakulle. Tämän takia paras ratkaisu olisi mahdollisimman pitkä, sekä Peltokosken että Mustionkosken ohittava luonnonmukainen ohitusuomakalatie.

Luonnonmukainen kalatie toteuttaa jossain määrin EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita palauttaa ihmisen heikentämää luontoa kohti luonnontilaa. Kuitenkin todelliseen ennallistamistavoitteiseen voitaisiin Mustionjoella päästä vain purkamalla voimalaitospadot, kuten on onnistuneesti tehty Hiitolanjoella.

Lohjalla ja Helsingissä 13.5.2024,

Lohjan seudun ympäristöyhdistys ry

Esa Lehtinen
puheenjohtaja

Jenna Kotilehto
sihteeri

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

Liitteet

LIITE 1: Päätöskopio 81/2024; ESAVI/3799/2023 [linkki päätösasiakirjoihin]
LIITE 2: Jokihelmisimpukka Karjaanjoen vesistössä, Alleco 2010
LIITE 3: Mustionkosken kalatien lupahakemussuunnitelma, Maveplan 2022