Lausunto vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta Kymijoen-Suomenlahden ve­sien­hoi­toa­lu­eel­la 2028-2033

Lausunto 17.6.2024

Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 2028-2033

Lausuntopyynnön diaarinumero: UUDELY/16986/2023

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa, että valmisteluaineiston perusteella suunnittelutyö on oikean suuntaista ja sisältää paljon hyvää. Haluamme kuitenkin nostaa laajasta kokonaisuudesta esiin muutamia huomioita.

On valitettavasti selvää, että suuri osa Suomen ja Uudenmaan vesimuodostumista ei tule saavuttamaan tavoitteiden mukaista hyvää tilaa vuoteen 2027 mennessä. Siksi on keskeinen kysymys, mitä näille vesistöille tehdään tämän jälkeen. Ei ole tietoa tuleeko EU:sta tavoiteaikoihin jälleen pidennystä vai luovutetaanko ja hyväksytään heikompi tila. Tärkeää on panostaa näiden vesimuodostumien tilaan kunnolla huolimatta siitä, että tavoite ei ole saavutettavissa määräaikaan mennessä.

Kaikki nykyisellä ja sitä edeltävällä vesienhoitokaudella tunnistetut ja toimenpideohjelmissa nimetyt vesistöjen kunnostustoimet pitää nostaa myös seuraavalla ohjelmakaudella keskeisiksi kysymyksiksi, jos niitä ei toistaiseksi vielä ole toteutettu.

Rakennetut vesistöt

Kaikkien Uudenmaan ihmistoiminnan seurauksena muuttuneiden virtavesimuodostumien saaminen hyvään tilaan edellyttää esteettömyyden lisäämistä patoja purkamalla tai luonnonmukaisia ohitusuomia rakentamalla. Pieniä ”tippavoimalaitoksia”, joiden haitat ylittävät selkeästi niistä saatavat hyödyt, pitää purkaa ja korvata oikeasti uusiutuvalla energiantuotannolla, joka ei aiheuta merkittäviä haittoja. Rakennettujen jokivesistöjen kunnostustarvetta ei pidä hämärtää luokittelemalla niitä tyydyttävän sijasta hyvään tilaan, vaan tilaluokituksen paranemisen edellytyksenä on oltava tilan todellinen paraneminen. On tehtävä vaikuttavia toimia etenkin kalankulun turvaamiseksi ja kunnostus- ja ohitusuomatöihin panostamalla.

Metsätalous

Metsätalouden aiheuttamista vesistöpäästöistä on saatu viime vuosina merkittävää uutta tutkimustietoa ja haitat ovat osoittautuneet paljon aiemmin luultua pahemmiksi. Metsätalouden aiheuttamaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen on puututtava merkittävästi aiempaa tehokkaammin. Vesistöpäästöjen hillitseminen pitää ottaa keskeiseksi osaksi metsätalouden tukipolitiikkaa, avohakkuut turvemailla on kiellettävä, suojavyöhykekäytännöt on päivitettävä nykytiedon edellyttämälle tasolle. Kaikki metsätaloudelliset soiden ojitukset on muutettava luvanvaraisiksi. Lisäksi soiden ennallistamisen resursseja on kasvatettava nykyisestä merkittävästi.

Kaavoitus ja taajamat

Myös kaavoituksessa vesiensuojelu on otettava aiempaa vakavammin. Hulevesien luonnonmukaista hallintaa on parannettava mm. säilyttämällä kosteikko-, metsä- ja muita luonnontilaisia viheralueita ja vähentämällä läpäisemättömien pintojen osuutta rakennetuilla alueilla.

Jäljellä olevien rakentamattomien rantojen rakentamista on syytä rajoittaa paitsi suorien vesistö-, luonto- ja maisemahaittojen vuoksi, myös välillisten vaikutusten vähentämiseksi (kuten lisääntyvät ruoppaukset, puustoisten rantavyöhykkeiden raivaaminen, vesiliikenne).

On tarpeen lisätä toimenpiteitä jätevedenpuhdistamoiden ylivuotojen estämiseksi. Ongelma on erityisen merkittävä Uudellamaalla, jossa useiden merkittävien taajamien puhdistamattomia jätevesiä valuu säännöllisesti vesistöihin suuria määriä. Ylivuodoista voi olla vaikeaa päästä kokonaan eroon vielä seuraavankaan kauden aikana, mutta asiaan pitäisi puuttua aikaisempaa pontevammin.

Lopuksi

Poikkeukset tavoitteisiin ja vaatimuksiin eivät ole hyväksyttävä tapa ratkoa ongelmia, vaan vesien tilan parantaminen edellyttää riittäviä ja tehokkaita toimenpiteitä. Vesien tilan parantaminen ei onnistu ilman riittävää rahoitusta. Useimmat toimenpiteet tulevat tukemaan myös EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoa.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, p. 045 114 0088, uusimaa(a)sll.fi

Helsingissä 17.6.2024,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry,
Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija