Valitus vesikäymälän rakentamisen mahdollistavasta poikkeamisluvasta Loviisassa
VALITUS 4.7.2024
Helsingin hallinto-oikeus
helsinki.hao(a)oikeus.fi
Muutoksenhakija: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Prosessiosoite:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22 b A 00210 Helsinki
uusimaa(a)sll.fi
p. 045 114 0088
Toivomme ensisijaisesti sähköistä asiointia.
ASIA: Valitus poikkeamisluvasta, joka mahdollistaa vesikäymälän rakentamisen Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaavan alueelle Loviisassa
Päätös, josta valitetaan: Loviisan kaupungin elinkeino- ja infrastruktuurilautakunnan päätös 13.6.2024 § 90 (LIITE)
Vaatimus: Loviisan kaupungin elinkeino- ja infrastruktuurilautakunnan päätös 13.6.2024 § 90 on kumottava maankäyttö- ja rakennuslain 171 § vastaisena.
Tausta
Loviisan kaupungin elinkeino- ja infrastruktuurilautakunta on kokouksessaan 13.6.2024 § 90 tehnyt päätöksen poikkeamisluvasta, joka mahdollistaa vesikäymälän rakentamisen Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaavan (8.3.2000) alueelle. Osayleiskaavassa lomarakentamiseen (RA) ja virkistykseen varatuille alueille ei saa rakentaa vesikäymälää ilman erityistä syytä.
Poikkeamislupahakemuksessa on mainittu erityisinä syinä seuraavat:
- Kiinteistön ei ole mahdollista liittyä kunnalliseen viemäriverkkoon.
- Tontille ei tule mitään jätettä wc:stä. Näin ollen rantatontti on täysin vapaa wc:n jätekuormasta.
- Vesi-wc:n kiinteät ja nestemäiset wc-jätteet tyhjennetään noin 5 m3:n kokoisesta umpisäiliöstä loka-autoon noin 1-2 kertaa vuodessa ja viedään kaupungin osoittamalle laitokselle.
- Rakennuspaikan maaperä on pääasiassa moreenia, mihin tyhjennettävä vesi-wc:n säiliö on tavanomaisin keinoin helppo sijoittaa.
- Käytössä vesi-wc on huoleton ja toimintavarma
Poikkeamisasia on ratkaistu seuraavasti [sitaatti kattaa vain osan päätöksen perusteluista, tarkemmin [ks. liite]: ”Harmaat vedet puhdistetaan kiinteistöllä ja mustat vedet johdetaan umpisäiliöön. Rakennuspaikan olosuhteet huomioiden sinne on teknisesti mahdollista toteuttaa asianmukainen umpivesisäiliöön perustuva vesihuoltojärjestelmä, eikä myöskään voida olettaa, että vuodessa 1-2 kertaa tyhjennettävän umpivesisäiliön tyhjentäminen kuormittaa erityisesti ympäristöä. Poikkeamisesta ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. Erityiset syyt poikkeamisen myöntämiselle ovat olemassa.”
Perustelut päätöksen kumoamiseksi
Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava on saanut lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 31.1.2004. Kaava kattaa pinta-alaltaan noin puolet entisen Pernajan kunnan pinta-alasta ja alueella sijaitsee toista tuhatta vapaa-ajan asuntoa. Kaavan ratkaisu vesikäymälän rakentamiskiellosta on perustunut haitallisten ympäristövaikutusten estämiseen ja rajoittamiseen. RA-alueiden kiinteistökohtaisia käsittelyjärjestelmiä (umpisäiliöitä) ei ole kaavassa esitetty vaihtoehtona vesikäymälän kieltämiselle.
Loviisan itäosassa, entisen Ruotsinpyhtään kunnan alueelle sijoittuvassa Kulla-Lappomin rantaosayleiskaavassa (Ruotsinpyhtään kunnanvaltuusto 24.2.2003 § 14) on vastaavanlainen vesikäymäläkielto kuin Pernajan rannikon- ja saariston osayleiskaavassa. Alue on maasto-olosuhteiltaan vastaavaa rannikko- ja saaristoaluetta, jossa on runsaasti vapaa-ajanasutusta. Kulla-Lappomin osayleiskaavan RA-alueiden vesikäymäläkiellosta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen (valitus hylätty) ja edellleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO on hylännyt valituksen päätöksellään 4.5.2005 (dnro 1071/1/04). Päätöstä on perusteltu haitallisten ympäristövaikutusten estämisellä ja rajoittamisella: ”Määräyksellä vähennetään ennalta talousvesien lika-ainekuormitusta ja jätevesien määrää” ja edelleen ”[…]vesikäymälävesien aiheuttama saostus- ja umpikaivojen rakentaminen ja kertyvien jätteiden kuljettaminen käsiteltäväksi aiheuttaisi puheena olevilla rakennuspaikoilla ja tieverkostoissa seurauksia, jotka olisivat vastoin maankäyttö- ja rakennuslaissa ympäristöhaittojen vähentämiselle asetettuja yleiskaavan sisältövaatimuksia. Vesikäymälöiden kieltäminen yleiskaavassa on siten ollut tarpeen, eikä kaavamääräystä ole näissä olosuhteissa pidettävä lainvastaisena.”
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Rantaosayleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen vesikäymäläkielto on ollut kaavojen keskeisenä periaatteena, millä on pyritty turvaamaan riittävän käyttöveden saanti ja varmistamaan vesien suojelu. Väestömäärästä johtuen on varsinkin Uudellamaalla tarve turvata vesistöjen tila.
Loma-asuntojen vesikäymälöiden jäteveden käsittelyyn ja umpisäiliöiden tyhjentämiseen liittyy epävarmuustekijöitä, ja loma-asuntojen laajamittainen varustaminen vesikäymälöillä vaarantaa vesiensuojelun tavoitteet. Vesikäymälän salliminen vapaa-ajan asunnoissa edellyttää sellaisia kiinteistökohtaisia jätevesiratkaisuja, joiden toiminta pitää varmistaa kaikissa olosuhteissa ja jatkuvasti. Vapaa-ajanasuntojen vedenkäytön kausittaiset vaihtelut ovat suuria.
Tiiviistä, säännöllisesti tyhjennetystä ja oikein huolletusta umpisäiliöstä ei pääse vesistöön jätevesiä. Umpisäiliötä ei kuitenkaan voida pitää tarkoituksenmukaisena ja kestävän kehityksen mukaisena ratkaisuna, koska vesikäymälän salliminen lisää syntyvän jäteveden ja muualle puhdistettavaksi kuljetettavan jätevesilietteen määrää. Tjuvöstä umpisäiliölietteet kuljetettaisiin Loviisan kaupungin jätevedenpuhdistamolle reilun 20 kilometrin päähän.
Vesikäymälän ja umpisäiliöratkaisun salliminen ranta-alueiden vapaa-ajanasutukselle lisäisi Loviisassa erittäin merkittävästi jätevesien kuljetusta ja säiliöautoliikennettä. Tällainen ratkaisu muilla vastaavilla RA-alueilla johtaisi Loviisassa vähintään kymmenien tai jopa satojen vapaa-ajankiinteistöjen jätevesien kuljetuksiin, mikä aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia, myös ilmastoon liittyviä sellaisia.
Uudellamaalla on kaikista edellä mainituista seikoista johtuen yleisesti sovellettu poikkeamispäätöksissä, ranta-asema- ja rantayleiskaavoissa vesikäymäläkieltoa, ellei kiinteistö ole liitettävissä sellaiseen toimivaan vesihuoltoverkostoon, joka on kunnan vesihuoltolain mukaisen kehittämisuunnitelman mukainen.
Loviisan kaupungin elinkeino- ja infrastruktuurilautakunta on perustellut päätöstään sillä, että rakennuspaikalle on teknisesti mahdollista toteuttaa asianmukainen umpisäiliöön perustuva vesihuoltojärjestelmä. Lautakunta myös toteaa, että ei voida olettaa, että vuodessa 1-2 kertaa tyhjennettävän umpivesisäiliön tyhjentäminen erityisesti kuormittaa ympäristöä. Poikkeamisesta ei päätöksen mukaan aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia, ja erityiset syyt poikkeamisen myöntämiselle ovat lautakunnan mukaan olemassa.
Umpisäiliöratkaisuun perustuva vesihuoltojärjestelmä lienee kuitenkin teknisesti mahdollista toteuttaa melkein mille tahansa rakennuspaikalle. Näin ollen vastaava poikkeamispäätös tulisi nyt kyseessä olevan poikkeamispäätöksen seurauksena ja yhdenvertaisuuden nimissä olla mahdollista myöntää myös lähes kaikille muille osayleiskaava-alueen vapaa-ajanasunnoille. Tämä puolestaan saattaisi johtaa hallitsemattomaan kehitykseen, joka vaarantaisi vesistön, ympäristön ja veden laadun sekä vesiensuojelulliset tavoitteet.
Vesikäymäläkieltoa koskeva kaavamääräys on ollut keskeinen osa osayleiskaavaratkaisua ja sen suunnitteluperiaatteita. Tämän vuoksi siitä poikkeaminen edellyttää yksittäistä poikkeamishakemusta laajempaa maankäytöllistä harkintaa. Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaan myös muille vastaaville hankkeille tulisi myöntää poikkeamislupa. Laajamittaisena tällainen toiminta muodostuu vaikutuksiltaan merkittäväksi. Loviisassa on merkittävä määrä lomarakentamista ja vesikäymäläkiellosta poikkeamiset lisäävät myös lomarakennusten varustelutasoa ja talousveden käyttöä sekä osaltaan paineita muuttaa lomarakennuksia ympärivuotisiksi asunnoiksi, millä on myös yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. Vesikäymälöiden määrän merkittävän kasvun vaikutuksia puhdistamokapasiteetin tarpeeseen ei pystytä arvioimaan jos lisääminen perustuu yksittäisiin poikkeamislupiin. Jätevesien puhdistaminen on parhaissakin puhdistamoissa aina epätäydellistä ja siksi laajamittaisella siirtymisellä vesikäymälöihin olisi haitallisia vesistövaikutuksia myös ilman varsinaisia ongelmia järjestelmien toimivuudessa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan ”kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.”
Edelleen saman pykälän 2 momentin mukaan ”poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1. aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2. vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3. vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4. johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.”
Osayleiskaavassa määrätty kielto rakentaa vesikäymälöitä RA-alueille perustuu ympäristön- ja vesiensuojeluun. Poikkeamista tällaisesta kaavaa laadittaessa tehdystä ympäristönsuojelua koskevasta ratkaisusta ei voida perustella yksittäistapauksena, vaan vesikäymälöiden salliminen tulee arvioida kaavoitusmenettelyssä, jolloin voidaan selvittää ja ottaa huomioon yhtä kiinteistöä laajemmalti myös muut asiaan liittyvät maankäytölliset ja vesiensuojelulliset kysymykset.
Myönnetyn poikkeusluvan hyväksyminen olisi maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin vastaista, koska se aiheuttaisi 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavan toteuttamiselle, vaikeuttaisi 2 kohdassa tarkoitettujen luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista sekä aiheuttaisi 4 kohdassa tarkoitettuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
Hallinto-oikeuden ratkaisuja vastaavista Uudenmaan alueella tehdyistä poikkeamispäätöksistä löytyy useita, esimerkiksi 30.4.2007 päätös 07/0472/5 (Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava), 12.5.2014 päätös 14/0344/5 ja 02677/13/4111 (Porvoon Långholmenin ranta-asemakaava), 15.10.2018 päätös 18/0597/5 (Porvoon Sondbyn ranta-asemakaava), 10.2.2023 päätös 737/2023 (Espoon eteläosien osayleiskaava).
Helsingissä 4.7.2024
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija
LIITE: Loviisan kaupungin elinkeino- ja infrastruktuurilautakunnan päätös 13.6.2024 § 90 – Ote pöytäkirjasta ja valitusosoitus