Monimuotoisuutta kuntien metsiin

Lue alta Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan kirjoittama teksti, joka on julkaistu Toimi metsien puolesta -lehdessä elokuussa 2024.

Suomen metsäluonnolla ei mene hyvin

Suomen metsäluonnolla ei mene hyvin. Yli 800 metsistä riippuvaista eliölajia on uhanalaisia eli vaarassa hävitä Suomesta. Metsien erilaisista luontotyypeistä kaksi kolmasosaa on koko maassa luokiteltu uhanalaisiksi. Heikoin tilanne on lehdoissa, mutta kangasmetsienkin luontotyypeistä yli puolet on uhanalaisia.

Tärkein uhanalaisuuden aiheuttaja on metsätalous, joka yksipuolistaa metsiä ja hävittää niitä puuston rakennepiirteitä ja elinympäristöjä, joihin metsälajisto on aikojen saatossa sopeutunut. Merkittävimpiin muutoksiin kuuluvat lahopuun väheneminen sekä metsien ikärakenteen ja puulajisuhteiden muutokset. Kun luonto yksipuolistuu, sen kyky toipua häiriöistä ja tuottaa ekosysteemipalveluita heikkenee. Samalla haavoittuvuus esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksille kasvaa.

Luonnonsuojelualueet, joilla hakkuut eivät ole sallittuja, kattoivat metsämaasta Etelä-Suomessa vuonna 2022 vain noin 2,9 %, ja koko maassa 6,1 %. Jäljellä olevien luonnontilaisen kaltaisten ja erityisen edustavien metsien suojelu on kriittisen tärkeää. Niitä on kuitenkin jäljellä niin vähän, ettei niiden suojeleminen riitä korjaamaan metsäluonnon tilaa.

Hakkuiden ulkopuolelle on jätettävä myös alueita, jotka palautuvat joko itsestään tai ennallistamisen kautta kohti luonnontilaa. Näin saadaan aikaan lajiston suojelun ja ekosysteemien toiminnan vaatimia riittävän laajoja ja yhtenäisiä luonnontilaisia metsiä.

Talousmetsien käsittelyä on muutettava kestävämmäksi esimerkiksi siirtymällä avohakkuista jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ja luopumalla suometsien ojittamisesta.

Suomi on sitoutunut luontokadon torjuntaan lukuisilla kansainvälisillä sopimuksilla, joiden pohjalta on laadittu kansallisia strategioita ja toimenpiteitä. Toimet ovat kuitenkin olleet ongelmien laajuuteen nähden täysin riittämättömiä. Silti nykyinen hallitus on kohdistanut luonnonsuojeluun merkittäviä leikkauksia. Valtiolta on vaadittava parempaa, mutta luontokadon torjuntaa ei voida jättää yksinomaan valtion toimien varaan, vaan kaikkia tarvitaan.

Kunnat ovat metsänomistajina erityisasemassa

Luonnonsuojelulain mukaan kunnan on edistettävä luonnon monimuotoisuuden ja maisemansuojelua alueellaan. Kuntien omistamilla metsillä on suuri merkitys luonnon lisäksi myös kuntalaisten hyvinvoinnille. Huomattava osa kuntien metsistä sijaitsee taajamissa tai niiden lähialueilla ja suuri osa niistä on kaavoitettu virkistysalueiksi. Myös monet seurakunnat ovat merkittäviä julkisia metsänomistajia, joilta voi vaatia parempaa luonnon huomiointia.

Kunnat omistivat vuonna 2023 metsätalousmaata yli 440 000 hehtaaria eli 1,7 % Suomen metsätalousmaiden kokonaispinta-alasta. Monissa kunnissa ja varsinkin kaupungeissa omistusosuus on selvästi suurempi. Kuntien välillä on suuria eroja: Helsinki omistaa lähes kaikki alueensa metsät, mutta etenkin pienillä kunnilla omistus voi olla vähäistä. Kuntametsien sijainti, käyttö ja yksityisiä talousmetsiä suuremmat yhtenäiset pinta-alat tekevät niistä kokonaispinta-alaansa merkittävämpiä niin virkistyskäytön kuin luonnon monimuotoisuudenkin näkökulmasta.

Hakkuutuloihin perustuvista tulostavoitteista on aika luopua ja ottaa kuntien metsäpolitiikan keskiöön kokonaisvaltaiset hyödyt yhteiskunnalle: luonnon-, vesistöjen- ja ilmastonsuojelu sekä virkistyskäyttö. Kuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ja päätöksentekoon, mikä koskee myös metsien käyttöä.

Toimi metsien puolesta -lehden jutuissa on monta vaikuttavaa esimerkkiä. Tartu toimeen!

Lauri Kajander
erityisasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri

Teksti on Toimi metsien puolesta -lehden artikkeli. Lehti julkaistiin elokuussa 2024 ja jaettiin Luonnonsuojelija-jäsenlehden välissä koko Suomeen. Lehteä on saatavissa luonnonsuojeluyhdistysten ja piirien tapahtumista ympäri maan tai sitä voi tilata Uudenmaan piiristä uusimaa(a)sll.fi.

Esimerkkejä hyviksi metsätavoitteiksi kunnalle:

• metsäalueiden riittävästä määrästä ja saavutettavuudesta huolehditaan
• ns. hallittu luonnontila – hoitotoimia tehdään vain perustellusta syystä
• luonnon ja virkistyskäytön kannalta arvokkaat metsät jätetään metsätalouskäytön ja rakentamisen ulkopuolelle, mieluiten suojellaan
• metsätaloudellisesta tuottotavoitteesta luovutaan vähintään taajama- ja virkistysmetsissä
• talousmetsien hoidossa suositaan jatkuvapeitteistä kasvatusta säästetään ja lisätään metsän arvokkaita rakennepiirteitä ja elinympäristöjä, myös ennallistamalla

Lue lisää: Metsäoppaan luku 2 Tavoitteet ja toimenpiteet metsissä

Metsäopas tarjoaa runsaasti työkaluja niille, jotka haluavat puolustaa metsiä. Oppaassa keskitytään erityisesti kuntien omistamiin metsiin, jotka ovat yhteistä omaisuuttamme, mutta suuri osa sisällöstä on sovellettavissa muuallakin.