Lausunto Loviisan Röjsjön ja lähialueiden sekä Pohjois-Sarvilahden au­rin­ko­voi­mao­say­leis­kaa­van osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta

Lausunto 9.9.2024

Loviisan kaupungille
kaavoitus(a)loviisa.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Loviisan Röjsjön ja lähialueiden sekä Pohjois-Sarvilahden aurinkovoimaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Dnro 68/10.02.02/2024

Loviisan Röjsjön alueelle suunnitellun aurinkovoimahankkeen osayleiskaavaa on laajennettu lisäämällä siihen toinen aurinkovoimahanke läheiselle Sarvilahden alueelle. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu päivitetystä osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) seuraavaa.

1. YVA:n tarpeesta

Aikaisemmin vireillä olleesta pelkkää Röjsjön osa-aluetta koskeneesta hankkeesta on tehty ELY-keskuksen päätös, jonka perusteella hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -menettelyä. Nyt vastaava harkinta on OAS-materiaalin mukaan käynnissä erikseen Sarvilahden osa-alueen osalta. YVA:n tarve on kuitenkin arvioitava näistä lähekkäisistä hankkeista yhtenä kokonaisuutena, jonka yhteispinta-ala on peräti 457 hehtaaria.

2. Virheellinen kuvaus kaava-alueen nykytilasta

Kaavan tavoitteeksi ilmoitetaan: ”Osayleiskaavan tavoitteena on uusiutuvan energian tuotannon edistäminen ja uudiskäytön mahdollistaminen osittain entisillä turvetuotantoalueilla.” Röjsjön nykytilaa kuvataan: ”Röjsjön alue koostuu entisistä turvesuoalueista.”

Väitteet antavat hankkeesta virheellisen kuvan. Röjsjöllä on noin 100 vuotta sitten harjoitettu jonkin verran turvetuontantoa (on epäselvää minkä verran näitä alueita osuu kaava-alueelle). Vuoden 2010 tienoilla Röjsjölle on suunniteltu uutta turvetuotantohanketta ja hankkeelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointi. YVA-prosessi osoitti hankkeen haitalliset ympäristövaikutukset liian merkittäviksi ja hankkeen maakuntakaavan vastaiseksi, hankkeesta luovuttiin. Alueella ei siis ole harjoitettu turpeenottotoimintaa ilmeisesti 100 vuoteen, eikä kaava-aluetta voi kuvata merkitävältä osin ”entisiksi turvetuotantoalueiksi”.

Hankealue on Röjsjön osalta pääosin metsätalouskäyttöön ojitettua suota (tai turvekangasta) ja Sarvilahden osa-alueen osalta enimmäkseen peltoa ja jonkin verran metsää. Röjsjö on seutukunnan merkittävin laaja suomuodostuma (yli 300 ha). Se on myös osa maakunnallisesti merkittävää laajaa yhtenäistä metsäaluetta ja tärkeitä viheryhteyksiä.

3. Maakuntakaavan vastaisuus

Kaavahanke on voimassa olevan Uusimaa 2050 -maakuntakaavan vastainen.

Uusimaa 2050 -maakuntakaavan Yleismääräyksistä:

”Laajojen, yhtenäisten rakentamattomien alueiden pirstomista ja pinta-alan pienentämistä on vältettävä erityisesti taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla.”

”Suunniteltaessa laajoja aurinkoenergian tuotantoalueita tulee alueet ensisijaisesti sijoittaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja sähköverkon liityntäpisteiden läheisyyteen ottaen huomioon ympäristön arvot ja reunaehdot.”

3.1 Röjsjön osa-alue maakuntakaavassa

Uusimaa 2050 -maakuntakaavan kuvaus em. kaavamerkinnälle kuuluu: ”Aluevarausmerkinnällä osoitetaan pääasiassa metsätalouskäytössä olevia, pinta-alaltaan laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita, jotka ovat maakunnan ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Alueita käytetään pääasiallisen käyttötarkoituksen lisäksi myös muihin tarkoituksiin, kuten maanviljelyyn ja hajaasutusluonteiseen rakentamiseen.”

Ja saman kaavamerkinnän suunnittelumääräys: ”Alueen suunnittelussa on turvattava metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset. Alueen säilyminen yhtenäisenä on turvattava välttämällä alueen pirstomista muulla maankäytöllä siten, että syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laajaalaisia, pysyviä tai pitkäkestoisia liikkumisesteitä. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vaikutusten arvioinnin perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä ja yhdyskuntateknisen huollon laitteita ja rakenteita. Välttämättömien väylien suunnittelussa on turvattava ekologisten yhteyksien mahdollisimman esteetön ja turvallinen jatkuminen.”

Uudenmaan ELY-keskus on 21.12.2010 lausunnossaan Röjsjön turvetuotantohankkeen YVA:sta todennut: ”Voimassa olevan maakuntakaavan perusteella Röjsjön ottaminen turvetuotantoon ei ole mahdollista. Turvetuotantohankkeen toteutumisen edellytyksenä on, että alueen merkintää on muutettu turvetuotannon mahdollistavaksi laadittavassa maakuntakaavassa.”

Turvetuotantohankkeen YVA:ssa selvitetystä hankevaihtoehdoista riippuen turvetuotantokäyttöön olisi tuolloin otettu 99-213 hehtaaria. Nyt aurinkovoimahankkeen osayleiskaavassa Röjsjön osa-alueen suunnittelualueen koko on yhteensä noin 187 hehtaaria, joista 135 hehtaaria sijoittuu Röjsjön alueelle ja 52 hehtaaria Brännankärretin alueelle. Maankäytön muutos metsästä teollisuusalueeksi koskisi siis kutakuinkin yhtä suurta aluetta kuin toteuttamatta jääneessä turvetuontantohankkeessa. Maakuntakaava on turvetuotanto-YVA:n ja sitä koskevan ELY-keskuksen lausunnon jälkeen päivitetty, mutta nykyisin voimassa oleva Uusimaa 2050 -maakuntakaavakaan ei mahdollista alueelle suunniteltuja laajoja maankäyttömuotoa muuttavia hankkeita ja nykyinen aurinkovoimahanke on aikaisemman turvetuotantohankkeen tavoin maakuntakaavan vastainen.

3.2 Sarvilahden osa-alue maakuntakaavassa

Suunnittelualueen moottoritien eteläpuolinen osa kuuluu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY -kohteen ”Sarvilahden kartano ympäristöineen” -rajaukseen ja sen perusteella myös maakuntakaavan ”Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue” -rajaukseen.

Maakuntakaavan suunnittelumääräys em. kaavamerkinnälle kuuluu: ”Yksityiskohtaisemmassa alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot. Maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot on otettava huomioon alueita kehitettäessä. Alueen suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä alueen maisema- ja kulttuuriympäristöarvot.” Aurinkovoimahanke on siten myös Sarvilahden osa-alueen eteläosan kohdalla maakuntakaavan vastainen.

4. Luontoselvityksistä

Koko kaava-alueelta on teetettävä ajantasaiset luonto- ja lajistoselvitykset. Myös hankkeisiin liittyvien mahdollisten uusien sähkölinja- ja tieyhteyksien vaikutukset on selvitettävä koko vaikutusalueelta.

Sarvilahden osa-alue sijoittuu suurimmalta osalta pelloille. Kaavaa varten on tärkeää teettää asianmukaiset luontoselvitykset maatalousympäristöjen ja mahdollisten perinnebiotooppien luontotyypeistä ja lajistosta. Erityisesti mikäli alueella on osia, jotka ovat säilyneet niittyinä tai muina perinteisen maatalouden ylläpitäminä elinympäristöinä, potentiaali uhanalaisen lajiston esiintymiseen on merkittävä.

5. Lopuksi

Mikäli kaavahanke etenee, on jo kaavassa syytä varmistaa, että laajat aurinkovoimalakentät säilytetään kasvipeitteisinä ja toteutetaan (ml. rakennusvaihe ja paneelien perustukset) siten, ettei haitallisia vesistövaikutuksia pääse syntymään.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, uusimaa(a)sll.fi, p. 045 114 0088

Helsingissä 9.9.2024,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija