Helmi-ohjelman rahoittama Länsi-Uudenmaan luontohelmet 2024 -hanke päättyy

Uutiset

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin koordinoimassa Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hankkeessa tapahtui kaudella paljon uutta. Ensimmäistä kertaa rekrytoitiin kolme harjoittelijaa, joista muodostettiin vieraslajien torjuntaryhmä. Uutta oli myös paluu vanhaan: ensimmäistä kertaa pitkään aikaan lohjalaisen Kokkilan kedon historiassa niitetty heinä nostettiin seipäille.
Helmi-hankkeen luonnonhoitajat laittavat heinää seipäille Kokkilan kedolla Lohjalla heinäkuussa 2024. Kuva: Valtteri Tervakangas.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin koordinoima Länsi-Uudenmaan luontohelmet 2024 päätetään marraskuussa. Hanke toimi suorana jatkona kaksivuotiselle Ketosirkka – luonnon monimuotoisuushankkeelle.

Molemmat hankkeet ovat osa ympäristöministeriön alaista Helmi-elinympäristöohjelmaa, josta saivat pääosan rahoituksestaan. Helmi-ohjelman tarkoituksena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa. Saman päämäärän hyväksi toimittiin hankkeessa.

Luontohelmet-hankkeessa tapahtui kaudella paljon uutta. Ensimmäistä kertaa rekrytoitiin kolme harjoittelijaa, joista muodostettiin vieraslajien torjuntaryhmä. Keskiasteen ympäristönhoidon opiskelijat saivat ikimuistoisen kesän työskennellessään kauniissa mutta märässä ja mutaisessa tervaleppäkorvessa, jossa torjuttiin vieraslajeja. Huumorintajuinen ja aikaansaava ryhmä antoi tärkeän työpanoksen hankkeeseen. Yhdessä 16 luonnonhoitajan kanssa arvokkaan luonnonsuojelualueen ennallistaminen edistyi isoin harppauksin.

Flyetin tervaleppäkorvessa on runsaasti rehevää kasvillisuutta. Kuva: Kaisa Kauranen.
Flyetin tervaleppäkorpi Tammisaaressa on kaunis, mutta vaikeakulkuinen luonnonsuojelualue. Kuva Kaisa Kauranen.

Uutta oli myös paluu vanhaan: ensimmäistä kertaa pitkään aikaan lohjalaisen Kokkilan kedon historiassa niitetty heinä nostettiin seipäille. Vanhan ajan heinäntekoon osallistuivat myös talkoolaiset. Lampaat ehkä parhaillaan rouskuttavat Kokkilan kedon heinää, sillä paikallinen lampaiden omistaja haki heinän talviruuaksi eläimilleen. On kaikin puolin järkevää saada heinä hyötykäyttöön, joten jatkossa sitä toivottavasti laitetaan seipäille hankkeen muillakin perinnemaisemakohteilla.

Luonnonhoidon lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä luontotietoutta. Karjaalla Tryckeriteaternissa ja Hangossa kaupungintalon juhlasalissa järjestettiin syksyllä kaksi yleisötilaisuutta. Ensimmäisessä aiheena oli luonnon monimuotoisuus ja toisessa rannikkoluonnon tila. Karjaan kaksikielinen tilaisuus on kuunneltavissa Radio Fiskarsin kautta, https://www.radiofiskars.fi/wordpress/?s=luonnon+

Luonnonhoitotöitä tehtiin kauden aikana kaikkiaan 34 kohteella. Hankehenkilöstöä oli maastokaudella enimmillään 24, ja henkilötyöpäiviä maastossa kertyi 1435. Yhteistyökumppaneina ja osarahoittajina hankkeessa toimivat Hangon, Lohjan ja Raaseporin kaupungit, Uudenmaan virkistysalueyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.

Helmi-rahoitteinen Länsi-Uudenmaan luontohelmet 2025 jatkaa työtä luonnon monimuotoisuuden puolesta ensi vuonna. Jatkorahoitus hankkeelle on jo myönnetty.

Luontohelmet 2024 -hanke kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita!

Lisätiedot:

Jari Kurjonen, hankevastaava, 050 543 6578, jari.kurjonen@sll.fi

Kaisa Kauranen, hankekoordinaattori, 050 556 8819, kaisa.kauranen@sll.fi

facebook: https://www.facebook.com/people/Ketosirkka-luonnon-monimuotoisuushanke/100083230814088/

Valokuvassa on 15 Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hankkeen luonnonhoitajaa ja muuta henkilöstöä. Kuva: Tero Malinen.
Luonnonhoitajat ja muu hankehenkilöstö kokoontuivat yhteiseen päätöspäivään lokakuussa Lohjalle. Kuva: Tero Malinen.

Ajankohtaista