Lausunto YVA-selostuksesta – Blastr Green Steel Oy, Joddböle, Inkoo

Lausunto 17.2.2025

Ingå-Sjundeå Miljöförening rf – Inkoon Siuntion Ympäristöyhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Kirkkonummen Ympäristöyhdistys – Kyrkslätts Miljöförening ry

Asia: Lausunto YVA-selostuksesta – Blastr Green Steel oy, vihreän teräksen tehtaan ja uuden laiturin rakentaminen, Joddböle, Inkoo

VIITE: UUDELY/6927/2023

Ingå-Sjundeå Miljöförening rf – Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Kirkkonummen Ympäristöyhdistys – Kyrkslätts Miljöförening ry kiittävät lausuntoa varten saamastaan lisäajasta 17.2.2025 asti. Yhdistykset ovat tutustuneet ympäristövaikutusten arviointiselostukseen, joka koskee Blast Green Steel Oy:n vihreän teräksen tehtaan ja uuden laiturin rakentamista Joddböleen, Inkooseen ja lausuvat siitä seuraavaa.

Lausunnon sisältö:

1. Yleistä
   1.1 Ylisukupolvinen hanke
   1.2 Vihreä siirtymä
   1.3 Arviointimenettely
   1.4 Pysyvät ja ohimenevät vaikutukset
   1.5 Arvioidut vaihtoehdot
2. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
   2.1 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin
3. Meluvaikutukset
4. Vaikutukset liikenteeseen
5. Vaikutukset ilmanlaatuun
6. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen
7. Vaikutukset maa- ja kallioperään
8. Vaikutukset pohjavesiin
9. Vaikutukset vedenlaatuun
   9.1 Hulevedet
   9.2 Vedenkäyttö ja jätevedet
10. Vaikutukset vesialueisiin ja vedenalaiseen luontoon
    10.1 YVA-selostuksen Liite 9 Lämpöpäästön mallinnus
    10.2 YVA-selostuksen Liite 10 Vedenlaadun mallinnus
    10.3 Vesistövaikutuksista
    10.4 Uuden sataman ja laiturien rakentaminen
11. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
12. Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja Natura 2000 alueisiin
13. Vaikutukset ilmastoon – Energiankulutus ja ilmastopäästöt
14. Luonnonvarojen hyödyntäminen
15. Jätteiden ja sivutuotteiden käsittelyn sekä loppusijoituksen vaikutukset – Kaatopaikka
16. Häiriö- ja onnettomuustilanteiden vaikutukset ja niihin varautuminen
    16.1 Tulviin varautuminen
17. Lopuksi

1. Yleistä

Ympäristövaikutusten arviointi sisältää monia niin merkittäviä puutteita, että sitä on tarpeen täydentää ennen hyväksymistä. Puutteita on esitetty tässä lausunnossa sekä sen liitteenä toimitettavassa ympäristöbiokemisti FT Jari Natusen asiantuntijalausunnossa (LIITE A), johon allekirjoittaneet yhdistykset yhtyvät. Tässä lausunnossa on myös hyödynnetty Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon luonnosta (27.1.2025, kokous 1/2025). Jotta tässä YVA-raportissa kuvailtu hanke olisi hyväksyttävissä ja luettavissa vihreäksi siirtymäksi, sen tulisi pienentää ilmastopäästöjä eli korvata olemassa olevaa terästuotantoa. Koska näin ei ole, hanke tulisi vain lisäämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä ilmakehään ja nopeuttamaan ilmastonmuutosta Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden vastaisesti. Lisäksi tehdaskokonaisuudesta aiheutuisi myös muita merkittäviä päästöjä mereen ja ilmaan. Hanketta ei tulisi sen aiheuttamien haittojen vuoksi YVA:ssa esitetyssä muodossa toteuttaa.

YVA-selostus on raskasta luettavaa jatkuvien toistojen ja sirpaloituneen rakenteen vuoksi. Teksti on usein kirjoitusasultaan huonoa puutteellisen oikoluvun vuoksi. Ohjelmallinen oikoluku hyväksyy sanan minkä tahansa taivutusmuodon asiayhteydestä huolimatta. Väärinymmärrysten vaara on suuri. YVA-selostus sisältää paljon epämääräistä kielenkäyttöä, kuten ”toivotaan, etteivät vaikutukset…” ”Alueella on toisaalta jo aiemmin toiminut satama…” ”… muutokset voivat jossain määrin muuttaa pohjaeläinten yhteisörakennetta…” ”…lisäksi hetkelliset maksimilämpötilat voivat nousta enemmän.

YVA-selostus on julkaistu pdf-tiedostona, jossa on estetty tekstin kopiointitoiminnon käyttö. Tämä hankaloittaa tarpeettomasti osallisten työtä lausunnon antamisessa, kun YVA-selostusta ei voi lausunnossa siteerata kirjoittamatta itse koko siteerattua tekstiä uudelleen.

1.1 Ylisukupolvinen hanke

Reippaasti, turhia kyseenalaistamatta ilmoittavat konsultit kohta kohdalta, ettei tällä ylisukupolvisella hankkeella, jonka toiminta-aika olisi 30 – 60 – jopa 100 vuotta, olisi ympäristöönsä kuin vähäisiä tai kohtalaisia vaikutuksia. Vaikutusarvioita ei ole tehty riittävästä aikaperspektiivistä: viiden, kymmenen, kahdenkymmenen, kolmenkymmenen vuoden päähän. Miten päästöt olisivat tuolloin, hetkellisesti eri ajankohtina ja kumulatiivisesti koko hankkeen keston vaikuttaneet.

Vaikutusten arvioinnissa kerrotaan, että ”Maiseman ja kulttuuriympäristön sekä kulttuuriperintökohteiden vaikutusten arviointi perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluun, hankkeen suunnittelutietoihin, laitoksen havainnekuviin, selvitys- ja inventointitietoihin, rekisteritietoihin (mm. Museoviraston muinaisjäännerekisteri). Maisemavaikutuksia on näiden dokumenttien avulla tarkasteltu 2-4- km:n etäisyydellä hankealueesta.”

Mitä siellä 2-4 km päässä on? Missä kohteissa on käyty? Onko missään käyty?

Hankkeen suunnittelussa on myös paljon keskeneräisyyttä ja monessa kohdassa arvioijat antavatkin ohjeita, mihin kannattaa kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa. Monen asian kerrotaan tarkentuvan prosessin tai toiminnon suunnittelun edetessä tai ympäristö- tai muuta lupaa haettaessa. Keskeiset vaikutukset on kuitenkin oltava selvillä jo YVA:n hyväksymisvaiheessa.

YVA-selostuksessa rajataan ikävästi jo valmiiksi pois yhteisvaikutusten arviointi mm. vuodelle 2026 suunnitellun väyläruoppauksen, Gasgridin vetyputkisuunnitelman, VR:n raideyhteyssuunnitelman, Fingridin voimalinjahankkeen ja aurinkopaneelikentän rakentamisen kanssa.

1.2 Vihreä siirtymä

Lähtökohdaksi arvioinnille on avattava vihreän siirtymän (tai puhtaan siirtymän) käsite. “Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.” (https://www.ely-keskus.fi/vihrea-siirtyma)

EU:n kestävien sijoitusten periaatteen mukaisesti vihreän siirtymän hankkeiden pitäisi noudattaa niin sanottua Ei merkittävää haittaa -periaatetta (DNSH, Do no significant harm). Yhtä ympäristötavoitetta edistettäessä ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa muillekaan ympäristötavoitteille.

Terästehdashanketta sanotaan yleisesti vihreäksi, mutta sen prosessien tai menetelmien kuvauksissa mm. tässä YVA-selostuksessa ei esitellä yhtäkään ympäristöä ja luontoa säästävää tai suojelevaa toimintatapaa tms. Vaikka tehtaan tuotantoprosessi perustuisi sähköön ja vetyyn ja tuottaisi siksi vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin tavanomainen terästehdas, se on suurimmaksi osaksi ympäristövaikutuksiltaan kuitenkin normaali suuri teollisuuslaitos monine haittoineen.

1.3 Arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arvioinnissa sovelletaan EU:n Life ja Imperia -hankkeessa kehitettyä monitavoitearviointitaulukkoa. Vaihtoehtojen vertailussa käytetään sekä erittelevää että yhdistelevää menetelmää samanaikaisesti ja arvioidaan vaikutuksia ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon.

Menettelyn tarkoituksena on ensin arvioida vaikutuksille altistuvan kohteen nykytila, jota kuvataan käsitteellä ”vaikutuskohteen herkkyys”, minkä kriteereinä ovat lainsäädännöllinen ohjaus, yhteiskunnallinen merkitys ja kohteen alttius muutoksille. Sitten arvioidaan hankkeen aiheuttaman ”muutoksen suuruutta” ja kriteereinä käytetään muutoksen voimakkuutta ja suuntaa (positiivinen + tai negatiivinen -), muutoksen alueellista laajuutta ja muutoksen kestoa. Muutoksen suuruus ilmaistaan +- tai – -merkkien määrällä yhdestä neljään ja merkkien määrien perustelut taas on kuvailtu sanallisesti.

Huomattavaa on, että vaihtoehtojen merkittävyyden arvioinnin kriteereissä vain merkittävyydeltään suurissa ja erittäin suurissa vaikutuksissa (3 tai 4 plussaa tai miinusta) on määritelmän mukaan kyse pitkäaikaisista ja alueellisista muutoksista (YVA-selostus, taulukko 3, s. 48). Rakennettavan tehdaskompleksin ja sataman ympäristövaikutukset olisivat pitkäaikaisia, 30 vuodesta 100 vuoteen tai jopa pysyviä, puhumattakaan meressä ja ilmassa laajalle leviävistä päästöistä. Näin ollen on hämmästyttävää, että YVA-selostuksen vaikutusten vertailutaulukossa (YVA-selostuksen Liite 4) vain hyvin harvoja hankkeen vaikutuksia on arvioitu suuriksi tai erittäin suuriksi.

Lisäksi on huomattava, että vaikutukset voivat valitun arviointimenetelmän mukaan olla paikallisia tai alueellisia. Globaaleja, koko maailmaan vaikuttavia kriteerejä ei ole määritelty.

Vaikuttaa siis arviointimenetelmän huolimattomalta soveltamiselta, että lähes läpi linjan vaikutukset on kirjattu vähäisiksi tai kohtalaisiksi, vaikka kyseessä olisi pitkäaikainen ja alueellinen muutos ja vaikutus.

1.4 Pysyvät ja ohimenevät vaikutukset

Terästehdashankkeen totuttaminen Joddböleen aiheuttaisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia muulle ympäristölle laajalla alueella – YVA-ohjelmassakin osoitetut kehät alueen ympärillä aina kymmeneen kilometriin saakka. Näistä osa muuttaisi Inkoon ympäristöä pysyvästi (mm. kallioperä, luonto ja eläimistö, kulttuuriperintö, muinaismuistot, maisema), kun taas osa on erittäin merkittäviä ja kielteisiä mutta terästehtaan alasajon jälkeen ohimeneviä (mm. ilmanlaatu, melu, liikenne). Pysyvien ja ohimenevien seurausten väliset erot pitää tuoda paremmin esille.

Rakentamisen ja toiminnan välisen vertailun erottaminen toisistaan näkyy selostuksessa huolestuttavasti niin, että pysyviä vaikutuksia, kuten elinympäristöjen katoamista, arvioidaan vain rakentamisen aikana, mutta ei toiminnan aikana, vaikka muutos on pysyvä. Myös toiminnan aikaiset ohimenevät ja pysyvät muutokset tulee huomioida.

1.5 Arvioidut vaihtoehdot

YVA:ssa arvioidut vaihtoehdot ovat:

• VE0: hanketta ei toteuteta
• VE1: Inkoon Joddböleen rakennetaan suunnitellun mukainen terästehdas, vedyntuotantolaitos ja uusi laituri niihin liittyvine toimintoineen

Hankevaihtoehto VE1 sisältää neljä alavaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan mereen johdettavan lämpökuorman osalta ja toisaalta ilmajäähdytystorneissa käytetyn jäähdytysveden määrän ja sen mukana mereen päästettävien raskasmetallien ja haitta-aineiden pitoisuuksien ja määrän osalta. Muilta haittavaikutuksiltaan tarkastellut vaihtoehdot vastaavat toisiaan. Vaihtoehdossa VE1a mereen purettava lämpökuorma on suurin ja vaihtoehdossa VE1h kaikki jäähdytys tapahtuisi ilmajäähdytyksellä ja jäähdytystorneilla.

YVA-selostuksessa päädytään suosittelemaan suunnittelun jatkamista vaihtoehdon VE1b tai VE1g pohjalta, joissa jäähdytystä tehtäisiin sekä mereen purettavana lämpökuormana, että ilmajäähdytyksenä, jonka edellyttämissä jäähdytystorneissa puolestaan syntyy raskasmetalleja ja muita haitta-aineita sisältäviä jätevesiä purettavaksi satama-altaaseen.

Kuitenkin YVA-selostuksessa todetaan s. 441: “Arvioidaan, että erityisesti VE1a- ja VE1b-vaihtoehdot ovat rakkohaurulle haitallisia hankkeen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa yhdessä. Muissa vaihtoehdoissa lämpötilan nousu rajoittuu lähelle veden purkupistettä. Tehtaan lämpöpäästöillä ja ilmastonmuutoksella on myös yhteisvaikutuksia Fagervikenin rehevöitymisen lisääntymiseen erityisesti VE1a- ja VE1b-vaihtoehdoissa. […] Vaikka hankkeen aiheuttama ravinnekuormitus ei ole kovin suurta voi se yhdessä valuma-alueelta tulevan kuormituksen ja veden lämpenemisen kanssa lisätä Fagervikenin rehevöitymistä ja pohjien heikkoa happitilannetta.” On siis hyvin kyseenalaista onko YVA-selostuksessa suositeltu vaihtoehto VE1b lainkaan toteutuskelpoinen.

Vaihtoehto VE1h, jossa lämpökuormaa mereen ei syntyisi vaan koko jäähdytys toteutettaisiin ilmajäähdytyksellä ja jäähdytystorneilla, ei YVA:ssa suositella jäähdytysvesiin sisältyvien epäpuhtauksien ja haitta-aineiden korkeampien pitoisuuksien vuoksi. YVA:ssa ei kuitenkaan ole arvioitu näiden jäähdytysvesien paremman puhdistamisen mahdollisuuksia. Koska mereen purettavalla lämpökuormalla on merkittäviä haittavaikutuksia, kuten rehevöitymisen kiihtyminen, pitäisi ilmajäähdytykseen ja jäähdytystorneihin perustuvan VE1h:n toteutusmahdollisuuksia tarkastella tarkemmin jäähdytysvesien puhdistusmahdollisuuksien osalta. Vaihtoehtoisesti pitäisi tarkastella haittojen lieventämistä tehtaan tuotantomäärää pienentämällä tai toimintaa muuten säätämällä.

2. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Toisin kuin YVA-selostuksessa sanotaan, hankealueen läheisyydessä sijaitsee sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja kulttuurimaisemia. Selostuksessa mainitun Fagervikin – Snappertunan kulttuurimaiseman lisäksi Inkoon saariston kulttuurimaisema vain noin 500 metrin päästä etelässä alkaen, Barölandet – Barösund – Orslandet – Stor Ramsjö. Lisäksi lähellä sijaitsevista valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY) on unohtunut mainita lähin, Fagervikin lahden päässä sijaitseva Fagervikin ruukin alue.

Taukoamaton teollisuusmelu häiritsisi alueella asuvia ja vierailevia sekä alentaisi vanhojen kulttuurimaisemien arvoa ja vähentäisi matkailijoiden käyntejä alueilla. Juuri tuohon mainittuun Fagervikin – Snappertunan kulttuurimaisemaan on suunniteltu yli 20 metriä korkea ja vajaan 10 ha:n laajuinen kaatopaikkavuori jätteiden käsittelylaitoksineen.

Lisäksi sanotaan, että metsät estävät näkymän tehdashankkeen yli 200 ha:n laajuiselle teräs- ja vetytuotantoalueelle, jota kuvaillaan maisemassa vain pistemäisenä kohteena.

Jotta YVA-selostuksessa voitaisiin vedota siihen, että metsä peittäisi näkymän, tulisi metsän sijaita hankealueella ja vastuun metsän säilymisestä näköesteenä tulisi olla hanketoimijalla. Nyt näin ei ole, vaan vallitsevien metsätalouskäytäntöjen perusteella on hyvin todennäköistä, että näköesteeksi ajateltua metsää avohakataan ennemmin tai myöhemmin ja siksi maisemavaikutukset tulisi arvioida myös ilman metsää.

Näkymiä hankealueelle on teoreettisesti havainnoitu kartoilta ja julkisista verkkoaineistoista. Selostuksessa sanotaan: ”Maiseman ja kulttuuriympäristön sekä kulttuuriperintökohteiden vaikutusten arviointi perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluun, hankkeen suunnittelutietoihin, laitoksen havainnekuviin, selvitys- ja inventointitietoihin, rekisteritietoihin (mm. Museoviraston muinaisjäännerekisteri). Maisemavaikutuksia on näiden dokumenttien avulla tarkasteltu 2-4- km:n etäisyydellä hankealueesta.” Ilmeisesti paikanpäällä ei ole käyty.

Etätarkastelu kuvan 9 – 1 osoittamalla tavalla on tuottanut myös ns. kriittistä arviointia, mm seuraavasti: ”Metsähakkuun myötä pohjoisemman peltoaukean itäosasta saattaa avautua suoria näkymiä hankealueelle.”

”Hankealueen pohjoispuolelle Fagervikin tielle, joka on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, hankealue ei hahmotu juuri lainkaan metsävyöhykkeen takaa. Etäisyyttä on noin kilometri. Tilanteessa, jossa metsä uudistetaan avohakkuin, hankealueen rakennukset näkyvät Fagervikintielle, mutta tällöinkin vaikutusta voidaan pitää lyhytaikaisena kasvillisuuden nopeasti peittäessä näkymän hankealueen suuntaan.”

Metsän uudistaminen avohakkuilla ei ole lyhytaikainen muutos, vaan voi kestää vuosikymmeniä ennen kuin metsä alkaa peittää näkymiä. Lisäksi hyvin merkittävä osa kaavoitettavan tehdasalueen ja Fagervikintien välisestä alueesta on puutonta entistä turvesuota, ei metsää.

Maisemaa ei ole lainkaan tarkasteltu Porkkalanselän suunnalta, merelle avoimelta laivaväylältä eikä Marsjö-järven suunnasta eikä avoimilta sähkölinjoilta. Miksi?

Havainnekuvat tulee laatia myös näistä suunnista.

Hankealuetta kuvaillaan maisemallisesti mm. näin: ”Aluetta ympäröivät, pienipiirteisesti kumpuilevat kallioselänteet kohoavat korkeimmillaan noin 50-55 metriä merenpinnasta. Rannan ja Stormossenin väliset kalliot ovat noin 40-45 metriä merenpinnan yläpuolella.” Näin onkin aiemmin ollut, mutta Joddbölen teollisuusalueen kalliot ovat jo pääosin Ruduksen pois räjäyttämiä ja murskaamia. Ja nuo teollisuusaluetta suojaavat Stormossenin eteläpuolella olevat kalliot ovat Ruduksen omistuksessa ja louhitaan seuraavaksi. Mitään melu- tai näkösuojaa Fagervikintieltä eli Suurelta Rantatieltä hankealueelle ei jää.

Hankkeen arvioiduista vaikutuksista maisemaan ja kulttuuriympäristöön jää kokonaan puuttumaan tehdaslaitoksen valaistuksen vaikutukset. Jatkuva, ympärivuorokautinen valaistus muuttaisi maiseman joka suunnasta katsottaessa.

Tehdasmaisemaa esittävistä kuvista ja arvioinnista puuttuvat jäähdytystornit ja DRI-tornin jatkuvasti palava soihtu. Havainnekuvista tulee laatia myös hämärän ja pimeän ajan kuvat.

YVA-selostuksessa luonto- ja kulttuurimaisemien herkkyys on arvioitu vain kohtalaiseksi. Maisemavaikutusten arvioinnin pohjaksi tulee ottaa Euroopan maisemasopimus ja sen määritelmät. Sen mukaan mm. pitää turvata ihmisille hyvä arkimaisema ja ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa tähän maisemaan.

Arviointi on tehtävä uudelleen, sillä kohteena olevat kulttuurimaisemat ja luontomaisemat ovat aina luonteeltaan herkkiä, maisemavaikutukset laajakantoisia ja pitkäaikaisia.

2.1 Vaikutukset muinaismuistoihin

Kärrängen-Nyängenin muinaismuistoalue tuhoutuisi, jos sataman nykyiset varastohallit ja niihin liittyvät toiminnot joutuisivat siirtymään pois hankealueelta. Alueen kartoista ja muinaismuistoluetteloista puuttuu Kärrängenin kohde 149010059, joka on tutkittu ja sittemmin kunnostettu. Se tulee sisällyttää asiakirjoihin ja ottaa huomioon arvioinnissa. Vaikka sen suojelustatus on kumottu, se on edelleen arvokas kulttuuriperintö- ja maisemakohde.

Stor-Olarsin vanha tilakokonaisuus, jonka tiedetään olleen asuinpaikka jo aivan muinaisina aikoina, tuhoutuisi suojeltuine luontokohteineen täysin. Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

Muinaismuistolain 1§:n mukaan ”Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta.”

Maankäytön suunnittelun avulla on haettava ja esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja nyt käsillä olevan terästehdashankkeen eri kompleksinosien sijoittamiseen siten, että arvokkaat kulttuurihistorialliset kokonaisuudet ja muinaismuistot voidaan säilyttää. Nyt tällaisia vaihtoehtoisia ja suojelevia ratkaisuja ei ole esitetty.

3. Meluvaikutukset

Kovasta, häiritsevästä melusta on jo paljon kokemusta Joddbölessä, kuin myös siitä, että melun simulointi ja sen mittaaminen on haastavaa. Melu leviää tehokkaasti merellä ja matalia maastokäytäviä pitkin. Melusimuloinneissa olisi otettava huomioon myös kivikappaleiden rikotus, koska se aiheuttaa erityisen häiritsevää melua.

Alueella ei vielä ole melun yhteistarkkailua, mutta sen kehittäminen on erittäin tärkeää. Erilaisia meluntorjuntamenetelmiä ja niiden soveltuvuutta käytettäväksi tällä alueella on arvioitava yksityiskohtaisemmin. Mitkä menetelmät ovat tehokkaimpia paikallisesti käytettäviksi?

Tilapäisiä meluhaittoja ja niiden seurauksia on kuvattava ja arvioitava paremmin. Näitä ovat muun muassa erityisen voimakas soihdutus, prosessien ylös- ja alasajot sekä paineentasauksen ulospuhallukset. On selvitettävä näiden tapahtumien voimakkuus, toistuvuus, kesto ja ne alueet, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

Romuteräksen purku laivasta on impulsiivista, kovaa melua aiheuttavaa toimintaa, mikä on tässä tapauksessa jatkuvaa. Panamax-kokoluokan alukset purkavat lastiaan useita päiviä eli meluvaikutus on pitkäkestoista ja jatkuvaa. Rahtauksessa lastinpurkausehdolla on iso merkitys rahdin hintaan, joten terästehtaalla on suuri intressi purkaa romulasteja myös viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, millä on oleellinen vaikutus melun tasoon ja kestoon. Haittojen lieventämiseksi romuteräksen purkua on rajoitettava yöaikana (klo 22-07) sekä viikonloppuina ja pyhäpäivinä. Laivojen lastaus- ja purkausehdoksi on vaadittava “SSHEX” (Saturdays, Sundays, Holidays Excluded) ja purkausehdon “SSHINC” (Saturdays, Sundays, Holidays Included) käyttö pitää kieltää.

Meluvaikutuksia ympäristöön voitaisiin vähentää jo heti, ennen rakentamisen aloittamista, rakentamalla riittävän korkeat meluesteet hankealueen ja Satamatien laidoille – erityisesti suojelualueiden suojaksi.

Toisin kuin selostuksessa esitetään, luonnonsuojelualueiden ja Natura-alueiden melurajoitukset on määritelty itse luontoaluetta eläimineen, kasveineen tarkoittaen.

4. Vaikutukset liikenteeseen

Suunniteltua junayhteyttä käyttäviä vaihtoehtoja ei ole tutkittu, vaikka ne vähentäisivät raskaiden maantiekuljetusten tarvetta.

5. Vaikutukset ilmanlaatuun

Ilmapäästöjen osalta viittaamme tässä lausutun lisäksi tämän lausunnon liitteenä toimitettuun FT Jari Natusen asiantuntijalausuntoon ja siinä asiasta sanottuun (LIITE A).

YVA-selostuksen Liitteen 5 “Ilmapäästöjen leviämismallinnus” kuvissa ja taulukoissa esitetään kolmelta vuodelta 2020, 2021 ja 2022 vuosikeskiarvoja, vuorokausikeskiarvoja ja tuntiraja-arvoja NO2, SO2, Pb, Hg ja hengitettävät hiukkaset PM10 (mutta ei ihan pieniä, 2,5 -hiukkasia) eri mittauspisteissä eli paikoissa kylällä.

Selvityksestä jäävät puuttumaan riskit eli mitkä ovat tai olisivat myrkyllisten ja haitallisten ilmapäästöjen vaikutukset ihmisille, eläimille ja kasvillisuudelle.

Mallinnuksissa oli arvioitu kolmen vuoden keskimääräisten päästöjen leviäminen sekä rakennus- että toiminnan aikana. Mutta missä ovat kertymät? Olisi välttämätöntä tietää, paljonko näitä eri haitallisia ja vaarallisia aineita kertyy vuoden, 10, 20 tai 30 vuoden aikana.

Missään ei kerrota vuosittaisia kertymiä. Miten eri päästöt kertyvät maaperään, kasvillisuuteen, eläimistöön ml. kalat ja ihmisiin? Jos terästehdaslaitos toimisi 30 vuotta, mitkä olisivat kertymät? Blastr on ilmoittanut tehtaan mahdolliseksi toiminta-ajaksi 60 tai jopa 100 vuotta. Tällöin se vaikuttaisi päästöillään ympäristöön kahden – kolmen sukupolven ajan. Siinä ajassa ehtisivät vaikutukset jo näkyä.

Päästöjen kertymien pitkäaikaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Mitä tämä vaikuttaisi esimerkiksi viljelyyn ja sen kannattavuuteen? Miten eri päästöt reagoivat kosteassa ilmassa? Mikä on esimerkiksi happamien sateiden riski?

Miten raaka-aineena käytettäväksi suunnitellun romuteräksen sisältämien erilaisten kemikaalien ajatellaan vaikuttavan ilmapäästöihin? Mitä aineita romun tiedetään sisältävän?

Ilmanlaatumallinnuksessa oletetaan, että päästöt jakautuvat normaalijakauman mukaisesti sekä pysty- että vaakasuunnassa. Valintaa ei perustella mitenkään. Tällä on aivan olennainen merkitys siihen miten laajalle alueelle päästöt kertyvät. Mallinnuksessa ei tarkastella lainkaan inversiotilanteita, vaikka sellaiset ovat kaikkein haitallisimpia päästöjen kannalta niiden jäädessä maanpinnan läheisyyteen. Mallinnuksessa tulisi olla mukana myös muut päästölähteet, kuten liikenne ja puun pienpoltto, jotta voitaisiin arvioida kokonaisvaikutus. Nyt voidaan saada selville ainoastaan tehtaan tuoma lisäpäästö ja tämän vaikutus.

Vaikutuksia ilmanlaatuun on selvitettävä paremmin myös muista päästölähteistä kuin vain kahdesta mallinnetusta savupiipusta aiheutuvista merkittävimmistä päästöistä.

Mitkä ovat VOC-päästöt, erilaiset raskasmetallit sekä erittäin pitkäikäiset ja erittäin haitalliset ympäristömyrkyt, kuten PCB-yhdisteet, dioksiinit ja furaanit (PCDD/F)?

Olemassa olevien terästehtaiden dokumentaatiosta tiedetään, että hajapölypäästöjen kautta leviävät hiukkas- ja haitta-ainepäästöt voivat olla merkittäviä. Pölylähteet ja -päästöt on kuvattava tarkemmin. On selvitettävä, miten ne voidaan minimoida eri olosuhteissa.

PM2.5-kokoiset pölyhiukkaset on mallinnettava erillään muista PM10 -hiukkasten jakeista, koska ne leviävät laajemmalle alueelle ja niiden haitalliset terveysvaikutukset ovat hyvin tiedossa.

Liikennemäärien voimakkaan kasvun vuoksi myös liikenteen ilmapäästöjä on mallinnettava. Ilmaan päätyvien erilaisten päästöjen mallinnettuja pitoisuuksia on verrattu nykyiseen lainsäädäntöön. Niitä tulisi kuitenkin verrata uuden ilmanlaatudirektiivin (EU) 2024/2881 raja-arvoihin, koska niitä olisi noudatettava terästehtaan valmistuttua.

Sellaisia ilmapäästöjä, joita voi esiintyä normaaliolojen ulkopuolella esimerkiksi erilaisissa häiriötilanteissa, tulisi selvittää paremmin. Normaaliolosuhteiksi ei myöskään lueta prosessien ylös- ja alasajoa, vaikka ne ovatkin melko yleisiä tämäntyyppisessä teollisuudessa.

Osa ilmapäästöistä näyttää olevan havaittavissa lähiympäristössä, mutta vaikuttaa siltä, että suurinta osaa päästöistä ei voida havaita, koska ne leviävät laajemmille alueille. Läheisille maa- ja vesialueille tapahtuvan hajalaskeuman osuutta ei ole arvioitu.

Hankkeen ei ole arvioitu aiheuttavan merkittäviä terveysvaikutuksia, mutta WHO:n mukaan esimerkiksi hiukkaspitoisuuksille ja raskasmetalleille ei ole kynnysarvoa, jonka alapuolella ei esiinny haittavaikutuksia terveydelle.

6. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen

Vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja terveyteen on käsitelty kovin niukasti. Hankkeen toteuttamisella tulisi kuitenkin olemaan paljon ja monipuolisia vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään.

Eniten ihmisiä huolestuttavat haitalliset ja vaaralliset ilmapäästöt, sillä ne ovat lähes näkymättömiä ja kertyvät eri tavoin elimistöön pitkän ajan kuluessa.

Sinileviä ja niiden leviämistä saaristoon ei käsitellä lainkaan, vaikka mainitaan meren lämpenemisen yleisesti aiheuttavan levien lisäkasvua. Sinilevien kukinnot ovat myrkyllisiä ja aiheuttavat iho-oireita. Sinilevien lisääntymisen ja leviämisen mahdollisuus on selvitettävä ja arvioitava.

Valaistustasojen muutoksia ja valosaasteen muodostumista ei selitetä yksityiskohtaisesti. Analyysi jää liian suppeaksi. Valaistusta ja valosaastetta olisi tutkittava tarkemmin. Miten se vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin?

On todettu, että hajut eivät ole merkittävä ongelma, mutta ne askarruttavat monia vakituisia ja kesäasukkaita. Myös hajuhaittoja tulee kuvata yksityiskohtaisemmin.

Paikallisten kalojen haitta-ainepitoisuuksien on todettu nousevan, mutta on myös arvioitavaihmisiä lopulta altistavien ympäristömyrkkyjen pitkäaikaista kertymistä.

Kokonaisvaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja elinolosuhteisiin ei ole arvioitu riittävästi mm. edellä mainittujen seikkojen vuoksi.

Lue loput lausunnosta TÄÄLTÄ (lausunto kokonaisuudessaan)

Liitteet: LIITE A , LIITE B , LIITE C