Miksi luonnonhoitoa tehdään perinnebiotoopeilla?
Perinnebiotoopit ovat ainutlaatuisia, perinteisen maatalouden muovaamia elinympäristöjä, kuten niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Nämä alueet ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana karjan laidunnuksen, niiton ja muun perinteisen maankäytön tuloksena. Perinnebiotoopit ovat erityisen tärkeitä monimuotoisuuden kannalta, sillä ne tarjoavat elinympäristön lukuisille kasvi- ja eläinlajeille, jotka eivät selviydy muualla.
Hoidettavia luontotyyppejä
Hankkeessamme hoidamme monenlaisia perinnebiotooppeja:
- Niityt: Avoimet, niittämällä tai laiduntamalla hoidetut niityt, jotka ovat tärkeitä kasvilajiston monimuotoisuudelle.
- Hakamaat: Laidunnuksen avulla avoimina pidetyt puistomaiset alueet, joissa kasvaa harvassa puita ja pensaita.
- Metsälaitumet: Harvapuustoiset metsät, joissa karja on ennen laiduntanut ja ylläpitänyt monimuotoisuutta.
- Paahderinteet ovat auringon paahteelle altistuvia, jyrkkiä tai loivia rinteitä, jotka tarjoavat erityisen kuumia ja kuivia elinolosuhteita. Paahderinteillä kasvaa usein kuivuutta ja kuumuutta kestäviä kasveja, kuten kuivakkaita niittykasveja, harvinaisia kukkia ja matalakasvuisia pensaita. Monet uhanalaiset hyönteiset, matelijat ja kasvit ovat erikoistuneet elämään näissä olosuhteissa.
- Uuselinympäristöt ovat ihmisen toiminnan tuloksena syntyneitä uusia elinympäristöjä, jotka voivat tarjota korvaavia tai uusia elinpaikkoja monille lajeille. Nämä ympäristöt voivat muodostua esimerkiksi entisille soranottoalueille. Vaikka ne ovat synteettisiä, uuselinympäristöt voivat tietyissä olosuhteissa tukea suurta lajikirjoa, mukaan lukien harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Lisäksi nämä ympäristöt voivat muuttua nopeasti ja tarjota väliaikaisia elinpaikkoja lajistolle, joka on sopeutunut häiriöihin ja nopeisiin muutoksiin.
Uhanalaisuus ja Luontokato
Perinnebiotoopit ovat nykyään erittäin uhanalaisia. Maatalouden tehostuminen, laidunnuksen väheneminen ja maankäytön muutokset ovat johtaneet näiden arvokkaiden elinympäristöjen katoamiseen. Tämä on vakava uhka monille lajeille, jotka ovat erikoistuneet elämään juuri näissä ympäristöissä.
Miten luonnonhoitoa tehdään?
Luonnonhoito perinnebiotoopeilla perustuu perinteisiin menetelmiin, joita ovat:
- Niitto ja raivaus: Avoimien niittyjen ja hakamaiden pitäminen niittämällä ja raivaamalla puita sekä pensaita sekä haitallisia vieraslajeja.
- Laidunnus: Karjan laidunnus, joka estää alueiden umpeenkasvua ja edistää monimuotoisen kasvillisuuden säilymistä. Huom. Ketosirkka-hankkeessa emme organisoi laidunnusta.
- Ennallistaminen: Umpeen kasvaneiden alueiden raivaaminen aiempaan muotoon. Edellyttää tarpeeksi siemenpankkia ja jatkuvaa hoitoa, jotta alkuperäiset lajit pääsevät jälleen kukoistamaan.
Rahoittajien merkitys
Luonnonhoitohankkeemme menestys on pitkälti riippuvainen rahoittajiemme tuesta. Heidän avullaan pystymme toteuttamaan laajamittaisia hoitotoimia ja turvaamaan uhanalaisten lajien elinympäristöt. Kiitämme erityisesti OP Uusimaata, joka on merkittävä tukijamme ja mahdollistanut hankkeen laajentamisen ja kehittämisen vuosina 2023-2024.
Uhanalaiset lajit ja luontokadon torjunta
Hankkeemme keskittyy myös uhanalaisten lajien suojeluun. Esimerkiksi luhtaorvokki, keltamatara ja masmalokirva ovat lajeja, joiden elinympäristöjä hoidamme. Viime vuonna raivasimme erittäin uhanalaisen vuorilaulukaskaan elinpiiriä Inkoossa. Luontokadon torjunta on elintärkeää, sillä monimuotoisuus on luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin ja talouden perusta. Ylläpitämällä perinnebiotooppeja edistämme luonnon monimuotoisuutta ja torjumme lajikatoa.
Luonnon monimuotoisuuden tärkeys
Luonnon monimuotoisuus on tärkeää monista syistä:
- Ekologinen tasapaino: Monimuotoiset ekosysteemit ovat vakaampia ja kestävämpiä.
- Ekosysteemipalvelut: Monimuotoinen luonto tarjoaa meille puhdasta vettä, ilmaa ja ravintoa.
- Kulttuuriperintö: Perinnemaisemat ovat osa kulttuurihistoriaamme ja inspiroivat taiteilijoita sekä luonnonystäviä.
Yhdessä voimme tehdä suuren eron. Liity mukaan tukemaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja perinnebiotooppien hoitoa!
