Perinnemaisemien hoitotyötä on luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirissä tehty pitkää. Vuonna 2023 tulee kuluneeksi 20 vuotta ensimäisestä maastokaudesta.
Hankkeella on takanaan jo 20 toimintavuotta
Uudenmaan piiri perusti ensimmäisen luonnonhoitohankkeen jo vuonna 2003 ja siten vuosi 2023 on piirin luonnonhoitohankkeelle 20-vuotisen taipaleen juhlavuosi! Alusta asti hankkeissa on ollut tavoitteena vaalia ja hoitaa lajistoltaan rikkaita tai muuten erityisiä luonnonympäristöjä. Luonnonhoitotyön tilaajina ja hankkeen yhteistyökumppaneina on ollut eri tahoja, kuten Metsähallituksen Luontopalvelut ja Uudenmaan ELY-keskus sekä alueen kuntia.
Vuosien varrella tärkeitä hoitokohteita ovat olleet monet niityt ja kedot, jotka tarvitsevat säännöllistä huolenpitoa: niittoa, haravointia ja vesakon poistamista. Piirin palkkaamat luonnonhoitajat ovat työskennelleet myös merenrantakohteissa esimerkiksi rehevöittäviä kasvilajeja ja haitallisia vieraslajeja poistaen. Vieraslajeja on torjuttu myös metsäisissä kohteissa ja uusympäristöissä kuten entisellä soranottoalueella sekä teiden ja rautateiden varsilla, mistä perinneympäristöjen eliölajit ovat löytäneet uusia elinpaikkoja.
Ketosirkan toiminta-alueena on ollut Uusimaa. Hankkeen tavoitteena on paitsi suojella luonnon monimuotoisuutta myös toimia työnantajana tarjota työtä ammattitaitoisille luonnonhoitajille ja kouluttaa uusia työssäoppien.
Maastokausi 2022
Ketosirkka-hanke jatkoi luonnonhoitotöitä maastokaudella, joka käynnistyi toukokuun aikana eri puolilla Uuttamaata. Koordinaattorina toimi Kaisa Kauranen. Luonnonhoitajista muodostettiin yhteensä neljä ryhmää: yksi Hankoon, kaksi Lohjalle ja yksi Hyvinkäälle.
Hankkeessa oli kaudella 2022 mainiot ja aikaansaavat työntekijät, mistä Uudenmaan piiri iloitsee.
Maastokausi 2021
Hanke hoiti maastokaudella 2021 arvokkaita luontokohteita läntisellä Uudellamaalla. Ketosirkka-luonnonhoitohankkeessa tehtiin töitä kolmen ryhmän voimin neljän kunnan alueella: Hangossa, Raaseporissa, Lohjalla ja Inkoossa. Luonnonhoitajat poistivat vieraslajeja, erityisesti kurtturuusua, ennallistivat sammalen valtaamia rantadyynejä, niittivät ketoja ja niittyjä sekä pitivät huolta Paikkarin ja Myllymäen torppien kulttuurihistoriallisesta ympäristöstä. Kaikki kohteet ovat luonnonarvoiltaan merkittäviä, ja niiden monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto halutaan luonnonhoidon avulla säilyttää.
Kesän erikoisiin elämyksiin kuului muun muassa keltamajavankaalin, harmillisen ja hankalan vieraslajin poistaminen keskeltä metsää puroympäristöstä luonnonsuojelualueelta, jonne erikoisten kasvien ystävä keksi siirtää sen jo toistakymmentä vuotta sitten. Usean vuoden työstä huolimatta helposti leviävää ja vaikeasti poistettavaa kasvia löytyi edelleen.
Hyvällä porukalla saatiin aikaan hyvää jälkeä! Uudenmaan piiri kiittää ahkeria luonnonhoitajia kesän töistä.
Maastokausi 2020
Maastokaudella 2020 hoidettiin useita kohteita ympäri Uuttamaata. Työryhmiä oli Hangossa, Lohjalla ja Hyvinkäällä.
Hanke on toiminut useilla luonnonsuojelullisesti arvokkailla kohteilla ja monimuotoisuuden suojelu onkin yksi hankkeen toiminnan päämääristä. Alueita hoidetaan kullekin kohteelle tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Vieraslajien torjunta on yksi hankkeen toiminnan vahvuuksista.
Nykyinen hanke on jatkumoa Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin maisemanhoitohankkeille, joita on järjestetty jo vuodesta 2003 lähtien. Pitkät yhteistyösuhteet kertovat luottamuksesta hankkeen toimintaan.
Olemme tehneet yhteistyötä muun muassa Rudus Oy:n kanssa Hyvinkään Suomiehen entisellä maanottokohteella. Entistä soranottoaluetta maisemoidaan monimuotoisemmaksi mm. perustamalla niittyalueita, paahdeympäristöjä, hyönteishotelleja ja torjumalla haitallisia vieraskasveja. Työt jatkuvat tällä kohteella vielä vuonna 2020. Katso (kesto 5:12) video Suomiehestä.
Paikkarin torppa Sammatissa Lohjalla ja Myllymäen tila Nummi-Pusulassa (Lohja) ovat maakunnallisesti arvokkaita perinneympäristöjä. Kumpikin on sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti arvokas. Näiden Senaatti-kiinteistöjen ja Museoviraston hallinnoimien kohteiden luonnonhoito jatkuu yhteistyössä rakennusten hoidon suunnittelusta vastaavan Livady-arkkitehdit kanssa. Katso video Paikkarin torpalta (kesto 9:16).
Kurtturuusu on erittäin haitallinen vieraskasvi, joka työllistää hanketta erityisesti Hangossa. Kolavikenissä torjuntatyön rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus ja Furuvikissä Metsähallitus. Hienojen hiekkadyynien umpeenkasvua estetään puustoa ja taimia raivaamalla. Katso (kesto 6:38) video työstämme Hangossa (2018).
Näiden lisäksi hankkeen työntekijät hoitavat useita kohteita Natura 2000- alueilla, kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualuilla. Tästä esimerkkinä on Metsähallituksen hoidossa oleva yksityinen ls-alue Getskärin saarelta (video, kesto 5:51) Raaseporista.
Lohjan laajan kaupungin alueella on ollut vuosia hoidettavana useita perinneympäristöjä ja arvokkaita kasvikohteita. Tätä selittää mm. alueen kalkkikalliot ja vehmas luonto. Uudenmaan virkistysalueyhdistys hoidattaa omia alueitaan osin Ketosirkka-hankkeella.
Vuosi 2018 merkittävä kohde Hyvinkäällä
Soranotto tuhoaa luontoa. Vähintä mitä voimme tehdä soranoton jälkeen on pyrkiä ennallistamaan tai ainakin tukemaan luonnon omaa ennallistamisprosessia poistamalla vieraslajeja ja antamalla hyvät eväät monimuotoisen ekosysteemin muodostumiselle entiselle soranottoalueelle.
Kesän 2018 työnteosta Suomiehen kohteessa Hyvinkäällä voit lukea tiedotteestamme: Tiedote 28.11.2018 Suomiehen työkohteesta
Videot kertovat
Videot ovat kesältä 2018 ja ne on kuvanut, ohjannut ja leikannut Mia Holopainen.
