Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Teorian mukaan perinnebiotooppien historia juontuu kauas aikaan ennen ihmistä. Ne kehittyivät aikana, jolloin megafauna, eli suuret kasvinsyöjänisäkkäät vaelsivat maapallolla ja pitivät maisemia avoimena. Vuosisatojen aikana perinnebiotoopeille tyypillinen lajisto pääsi tuona aikana kehittymään.

Perinnemaisemaa Uudellamaalla. Kuva Jaana Patrakka

Megafaunan kadottua saapui ihminen, joka jatkoi maiseman muokkausta mm. kaskeamalla ja myöhemmin niittämällä ja laiduntamalla. Maanmuokkaus perineteisillä menetelmillä niittämällä ja laiduntamalla on edesauttanut runsaslajisten eliöyhteisöjen syntyyn. Toisaalta ihminen on raivannut alkuperäisluontoa voimakkaasti ja käyttänyt luonnonvarat tarkasti myös luontoa tuhoten. Maatalousyhteiskuntaan liittynyt luonnonniittytalous, laidunnus ja heinien niitto talvirehuksi karjalle, on edesauttanut monimuotoisten niittylajistojen muodostumisen. Samalla kun ihminen laajensi luonnonlaitumia uusille alueille, kuten jokien ja järvien rannoille, hakamaille, metsälaitumille ja merenrantaniityille, uudet lajit löysivät niille ja lajisto runsastui. Monet lajit sopeutuivat säännöllisiin niittoihin ja laidunnuksiin ja muuntuivat niihin sopiviksi.

Suomen perinnebiotooppein häviäminen alkoi 1800-luvun lopulla ja kiihtyi 1900-luvun puolivälissä. Tänä päivänä ei luonnonniittyjä juurikaan ole käytössä laidunnuksessa. Ne lehmät jotka laiduntavat tekevät sitä vartavasten perustetuilla niityillä, joissa ei ajan tuomaa lajirunsautta ja siemenpankkeja ole. Karjalle tarjotaan myös lisärehua näille niityille ja se rehevöittää maaperää. Nykyään ihmisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on yleensä negatiivinen, maata muokataan liian voimaperäisesti. Maata ja metsää raivataan yksipuoliseen viljelyyn ja sitä menetetään rakentamisen alle.

Laiduntavat lampaat Kuva Amanda Ainesmaa

Luontokadon torjuminen on tärkeää, koska monimuotoinen ja lajirikas luonto on kaiken hyvinvoinnin perusta. Toimivat ekosysteemit takaavat meille puhtaan ilman, puhtaan veden, ruuantuotannon ja talouskasvun.

Ketosirkka-hankkeessa hoidamme vanhoja perinnebiotooppeja, niitä joissa on vielä löydettävissä alkuperäistä lajirunsautta, mutta minkä ne menettävät, ellei niittoa ja vieraslajien poistoa tehdä ihmisen toimesta. Hankkeessa torjumme luontokatoa ja vahvistamme luonnon monimuotoisuutta kohde ja kausi kerrallaan.

Perhonen kukassa

Ketosirkka – Uhanalaisten perinnebiotooppien hoitoa

Ketosirkka-hanke 2024

Ketosirkka-hankkeen luonnonhoitotyö 2023

Metsäkurjenpolvi ja mustatäplähiipijä

Luonnonhoitohankkeen historiaa

Perinnemaisemien hoitotyötä on luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirissä tehty pitkää. Vuonna 2023 tulee kuluneeksi 20 vuotta ensimäisestä maastokaudesta.

Lue lisää

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet

Yrityksenä voit konkreettisesti vaikuttaa lähiluontosi hyvinvointiin lahjoittamalla varoja Ketosirkka-hankkeeseen tai osana vastuullisuusohjelmaanne ryhtymällä hankkeen kumppaniksi. Teemme työtä luontokadon hillitsemiseksi ja vahvistamme luonnon monimuotoisuutta yhdessä yritysten kanssa, jotka jakavat yhteisen huolemme luonnon hyvinvoinnista.

Lue lisää

Luonnonhoito

YHTEYSTIEDOT

Ole rohkeasti yhteydessä, mikäli haluat kuulla lisää hankkeestamme tai ymmärtää paremmin perinnebiotooppien merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle. Ole myös yhteydessä, mikäli haluaisit kuulla lisää kumppanuudesta hankkeen kanssa tai jos haluat tukea toimintaamme suuremmalla rahalahjoituksella.

Lue lisää

LAHJOITA

Tue luonnonhoitohankkeen toimintaa lahjoittamalla. Kaikki hankkeelle lahjoitetut varat käytetään Uudellamaalla sijaitsevien arvokkaiden perinnemaisemien hoitoon käyttäen paikallista työvoimaa.

Lue lisää