Luontohelmikohteet Raasepori
Raaseporissa luontohelmet-hankkeessa on kolme kohdetta: Raaseporin kaupungin omistamat Flyetin tervaleppäkorpi ja Hagen-Ramsholmenin lehtoalue Tammisaaressa sekä yksityisomistuksessa oleva Brobackan keto- ja niittyalue Karjaalla. Kuvassa Raaseporin kaupungin nykyistä ja entistä henkilöstöä kävelee hankekoordinaattorin johdolla palsamitalkooalueelle tervaleppäkorvessa.
Flyetin tervaleppäkorpi
Tervaleppäkorpi on harvinainen luontotyyppi, joita on Suomessa jäljellä korkeintaan pari sataa hehtaaria. Ajan myötä pinta-alaa ovat pienentäneet muun muassa hakkuut ja ojitukset. Tervaleppäkorpi on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi.
Flyetin tervaleppäkorpi sijaitsee merenrannan lähellä noin kolme kilometriä Tammisaaren keskustasta Tammiharjun suuntaan. Alue on suojeltu kahdessa osassa, vuosina 1989 ja 2002. Tervaleppäkorven luonto on upea ja runsas mutta maaston kosteuden ja vetisyyden vuoksi vaikeakulkuinen.
Rehevässä kohteessa elää rikas kasvi-, hyönteis- ja lintulajisto. Valitettavasti alueelle on levinnyt myös vieraslajeja. Huomattavimpia alueen valloittajia ovat olleet Aasiasta peräisin olevat haitalliset vieraslajit jättipalsami (Impatiens glundulifera, kuvassa) ja rikkapalsami (Impatiens parviflora). Vuonna 2021 luonnonsuojelualueella ja sen reunamilla oli laajoja yhden – tai kahden – lajin kasvustoja. Lisäksi palsamit olivat leviämässä yhä syvemmälle alueen sisäosiin. Kohteessa järjestettiin tuolloin ensimmäisiä palsamien torjuntatalkoita.
Torjuntaan ryhdyttiin suuressa mittakaavassa Luontohelmet-hankkeessa vuonna 2022. Kolmen vuoden aikana 2022–2024 hankkeen luonnonhoitajat ja vieraslajiharjoittelijat ovat työskennelleet kohteessa yli 700 henkilötyöpäivää, enemmän kuin missään muussa kohteessa. Hoitoalue on luonnonsuojelualuerajausta laajempi, noin 14 hehtaaria, koska tavoitteena on estää, etteivät palsamit leviä reunoilta käsin uudelleen.
2024 laaja kohde pystyttiin ensimmäisen kerran käymään läpi kokonaisuudessaan ja tekemään useita torjuntakierroksia. Palsamien määrä väheni loppukesää kohden jyrkästi. Työskentelyn tukena oli alkukaudella tehty kartoitus ja sen pohjalta laadittu aiempaa tarkempi kartta.
Tervaleppäkorven kartoittaja valmiina päivän työtehtäviin. Kuva: Frank Lagerroos.
Kohteessa on kitketty samoja osa-alueita jopa kymmenen kertaa kauden aikana. Yksivuotiset palsamit tuottavat paljon siemeniä ja muodostavat maaperään valtavan siemenpankin. Siemenet säilyvät itämiskykyisinä korkeintaan muutamia vuosia, joten kasvi on torjuttavissa, mikäli siemenpankki ei saa täydennystä. Tämä on hankkeen tavoite.
Hagen-Ramsholmenin lehtoalue
Hagen-Ramsholmen-Högholmenin alue on yksi merkittävimmistä lehtokasvillisuuden keskittymistä Uudellamaalla. Se sijaitsee kävelymatkan päässä Tammisaaren keskustasta. Kohde rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi 1990 ja liitettiin 1997 Natura 2000 -verkostoon. Hagen-Ramsholmen-Högholmen on raaseporilaisille ja kauempaakin tuleville suosittu ja tärkeä ulkoilukohde.
Luonnonhoitajien tärkeimpiä työtehtäviä Hagen-Ramsholmenilla on vesakon raivaaminen. Erityisesti vaahteranvesoja kasvaa alueella tiheästi. Ne haittaavat muiden jalojen lehtipuulajien, lehtopensaiden ja valoa vaativien kasvien kasvua. Tiheikköjä jätetään kuitenkin jäljelle, jotta yleisilme säilyy vaihtelevana ja monipuolisena.
Hagen-Ramsholmen on tunnettu vuokkojen ja muiden kevätkukkien runsaasta kukinnasta. Kuva: Juha Laiho.
Toinen keskeinen työ hankkeen luonnonhoitajille on haitallisten vieraslajien torjunta. Esimerkiksi rikkapalsami, terttuselja ja viitapihlaja-angervo yksipuolistavat lehtoekosysteemiä. Hankkeessa on tehty poistettavien lajien tärkeysjärjestyksestä suunnitelma, jota tarkennetaan kauden aikana.
Alueelle on vuonna 2021 laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, jota Luontohelmet-hankkeen hoitotoimissa seurataan. Työ aloitetaan kaudella 2025. Hoitosuunnitelma antaa erinomaiset lähtökohdat alueen kestävälle hoidolle. Högholmen on hankkeen hoitotoimien ulkopuolella, koska se on muuta aluetta luonnontilaisempi eikä siellä juuri kasva vieraslajeja. Gåsörenin saari on kunnostettu ranta- ja metsälaitumeksi toisessa hankkeessa.
Brobackan keto- ja niittyalue
Karjaalla, Lepinjärven länsipuolen metsäisellä mäellä ja sen ympäristössä on upea luonto- ja muinaisjäännösalue, johon kuuluu pähkinäpensaslehto, ketoja ja niittyjä. Varhaisimmat merkit asutuksesta ovat kaivausten perusteella jopa parin tuhannen vuoden takaa. Myöhemmiltä ajoilta on säilynyt edelleen näkyvissä olevia asutuksen jäänteitä kuten kaksi kivistä rakennettua hautaa (400–600-luvuilta), kiviröykkiöitä, peltopalstoja ja uunin rauniot.
Luontohelmet-hankkeen hoitokohteet, kolme niittyä ja kaksi ketoa, ovat olleet viljelyksessä tai laitumina kauan. Laajimmalta ketoalueelta löytyy rikas kasvilajisto, jonka joukossa on monia muinaistulokkaita eli kauan sitten ihmisen mukana levinneitä kasvilajeja. Näitä ovat esimerkiksi mäkikaura, pölkkyruoho ja jänönapila. Lajit ovat sopeutuneet osaksi suomalaista luontoa lisäten avoimien ympäristöjen kasvilajistoa. Mäkitervakko (kuvassa) on Etelä-Suomessa alkuperäislaji .
Kohde on ollut luonnonhoidon piirissä 1990-luvulta lähtien. Luontohelmet-hankkeen hoitokohteeksi se tuli 2024. Niiton ja haravoinnin lisäksi luonnonhoitajat torjuvat sananjalkoja, poistavat vesakkoa, leviämään lähteneitä puutarhakasveja ja vadelmapensaita sekä ja avaavat umpeen kasvavia alueita reunoilta käsin. Niittypinta-alaa on näin saatu lisää.
Vaihtelevat maastot ja kauniit maisemat tekevät alueesta hienon retkikohteen. Niityt ja kedot ovat Lepinjärven ympäristö- ja kulttuuripolun varrella. Brobacka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi.
Alkukesän niitto ja haravointi meneillään Brobackan kedolla. Taustalla näkyy arvokasta lintujärveä Lepinjärveä.
Luontohelmikohteet Inkoo, Siuntio, Raasepori ja Hyvinkää
Tutustu Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Luontohelmikohteisiin.
Luontohelmikohteet Hanko
Tutustu Hangon kaupungin Luontohelmikohteisiin.
Luontohelmikohteet Lohja
Tutustu Lohjan kaupungin Luontohelmikohteisiin.