Kuntavaalit ovat ympäristövaalit
–
Kunnilla ja kuntapäättäjillä on paljon mahdollisuuksia tehdä ympäristön kannalta hyviä päätöksiä. Kuntien luonto-omaisuuden hoidossa tärkeintä on vaalia ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Virkistysalueita tulee hoitaa luonnonmukaisesti. Hiilineutraaliuteen on pyrittävä kaikessa toiminnassa….
Kunnilla ja kuntapäättäjillä on paljon mahdollisuuksia tehdä ympäristön kannalta hyviä päätöksiä. Kuntien luonto-omaisuuden hoidossa tärkeintä on vaalia ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Virkistysalueita tulee hoitaa luonnonmukaisesti. Hiilineutraaliuteen on pyrittävä kaikessa toiminnassa. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri haluaa, että vaaleissa nostetaan vahvasti esiin luonto- ja ympäristöteemoja.
Uudellamaalla kaikki kuntien metsät ovat käytännössä virkistysmetsiä. Niitä tulee vaalia tavoitteena asukkaiden virkistäytyminen ja luontoelämykset, monimuotoisuuden turvaaminen sekä hiilen varastointi ja sidonta.
“Järkevin päätös on luopua metsien hakkuista ja ”hoidosta” kokonaan ja antaa metsän kehittyä luontaisesti. Puita ei pidä kaataa, ellei ole erityistä perustetta kuten yksittäisten vaarallisten puiden poisto reittien ja teiden varsilta,” toteaa piirin puheenjohtaja Laura Räsänen.
Energia- ja liikenneratkaisut ovat merkittävässä roolissa, kun kunnat siirtyvät hiilineutraaliin aikaan. Turpeen poltosta pitää luopua ensimmäisenä. Kunnat voivat päätöksillään lisätä energiansäästöä ja -omavaraisuutta sekä tukea uusiutuvien energialähteiden käyttöä, mutta samalla niiden pitää huolehtia siitä, ettei lisätä metsätuhoa.
“Suurin osa henkilöautomatkoista on lyhyitä, alle viiden kilometrin matkoja. Kunnat voivat lisätä pyöräilyä ja kävelyä turvallisemmilla ja miellyttävimmillä kävely- ja pyöräilyreiteillä ja niiden hyvällä hoidolla sekä kattavalla julkisella liikenteellä, johon kuuluvat laadukkaat liityntäpysäköintimahdollisuudet pyöräkatoksia unohtamatta. Kuntien ilmastotyöhön pitää sisällyttää myös kestävyyskriteerit hankintoihin”, sanoo piirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen. ”Tavaroiden yhteiskäyttöä tulee lisätä ja hukkakäyttöä vähentää. Nuukuus ja säästäminen eivät ole pois muodista – päinvastoin!”
Virtavedet ensi vuoden teemana
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri piti syyskokouksensa Helsingissä 21.11.2020. Piirin ensi vuoden toiminnan kärkenä on virtavesien suojelu. Uudenmaan alueella on useita alle megawatin pienvoimaloita, joiden luvat ovat vanhentuneet. Vaellusesteet tulee joko purkaa tai rakentaa toimivat kalatiet. Vesiensuojelutavoitteena on, että jokaisessa kunnassa ainakin yhden vesistön ennallistaminen tai suojelu edistyy merkittävästi vuoden 2021 aikana.
Piiri jatkaa kaavoihin vaikuttamista ja käytännön luonnonhoitoa sekä meluntorjuntaa edistävää Hiljan päivää palkintoineen. Paikallisyhdistyksiä tuetaan neuvonnalla ja rahoituksella. Kaikkea toimintaa läpäisee luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta.
Syyskokous valitsi piirille hallituksen. Piirin puheenjohtajana jatkaa vuoden 2021 Laura Räsänen Kirkkonummelta.
Piirihallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle viisi jäsentä vuosiksi 2021-2022: Leena Harjula-Jalonen Keravalta, Oili Karinen Vantaalta, Jouni Lamminmäki Vantaalta, Mikko Niskasaari Helsingistä ja Reija-Riikka Stenbäck Askolasta. Hallituksessa jatkavat kaudeksi 2020-2021 valitut Antti Halkka Helsingistä, Harri Heinonen Riihimäeltä, Esa Lehtinen Lohjalta, Riika Raunisalo Hyvinkäältä ja Anni Simola Espoosta.
Varajäseniksi vuodeksi 2021 valittiin Yrjö Ala-Paavola Hyvinkäälta, Riku Cajander Kirkkonummelta, Arto Haatanen Helsingistä, Kaisa Kauranen Raaseporista, Leena Kauppila Espoosta, Risto Murto Lohjalta, Satu Orajärvi Mäntsälästä, Milja Parviainen Helsingistä, Mirja Suhonen Porvoosta ja Hilkka Toivonen Siuntiosta. Lisäksi valittiin Pasi Raipola pysyväksi asiantuntijajäseneksi hallitukseen vuodeksi 2021.
Lisätietoja
– puheenjohtaja Laura Räsänen, puhelin 050 4389 795, laura.rasanen (a) sll.fi
– toiminnanjohtaja Ursula Immonen, puhelin 044 258 0598, ursula.immonen (a) sll.fi
– luonnonsuojeluasiantuntija Lauri Kajander, lauri.kajander (a) sll.fi
Liite alla: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuntavaalikärjet 2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuntavaalikärjet 2021
1) Luonto ja ulkoilu turvattava
- Luonnon huomioiva kaavoitus ja kunnan metsäsuunnittelu säilyttää luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon virkistysarvot.
- Kaavoituksella turvataan riittävä viherrakenne ja ekologiset yhteydet sekä vapaat rannat.
- Kuntametsien tarkoitus on luontoarvojen, virkistäytymisen ja maiseman kauneuden vaaliminen. Täten metsiä käytetään ja ulkoilurakenteet tehdään mahdollisimman luonnonmukaisesti.
- Avohakkuista luovutaan kaikissa kunnan omistamissa metsissä.
- Vaalikaudella kunnan maille perustetaan vähintään yksi uusi suojelualue.
- Kunta torjuu haitallisia vieraslajeja suunnitelmallisesti.
- Kunta edistää puhtaita uimavesiä ja vesien hyvää tilaa.
2) Ilmastoystävällinen kunta uusiutuviin siirtymällä
- Kunnan energiaratkaisuilla luodaan kestävää taloutta ympäristöä kunnioittaen.
- Kunta laatii ilmastostrategian, jossa se sitoutuu hiilinegatiivisuuteen sekä EKOenergian (tai vastaavat ilmastohyödyt ja luonnon monimuotoisuutta turvaavat kestävyyskriteerit täyttävän) uusiutuvan energian hyödyntämiseen vuoteen 2030 mennessä.
- Fossiilisista polttoaineista, mukaanlukien turve, luovutaan.
- Kunnan ilmastostrategia sisältää erilliset tavoitteet kunnan kiinteistöjen energiaremonttien toteuttamiseksi sekä keinot ilmastoystävällisten liikkumismuotojen, erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vahvistamiseen.
- Kunta edistää alueellaan olevien pienvesivoimaloiden ja muiden kalojen vaellusesteiden purkamista. Ainakin yksi vesialue ennallistetaan.
3) Kunnat osana ekologista jälleenrakentamista
- Kunnan hankintaohjeistukseen kirjataan kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät ohjeet.
- Kunnan rahavirrat (esimerkiksi sijoitukset) on saatava kestäviksi ja irti fossiilisista polttoaineista.
- Kunta suosii tavaroiden uudelleenkäyttöä, ylläpitää kierrätyskeskuksia ja välttää toiminnassaan jätteen syntymistä.
- Kunta vahvistaa ympäristökasvatusta esimerkiksi perustamalla luontokouluja ja -kerhoja.