Vastuu lähiluonnosta uusille valtuustoille
–

Kuntapäättäjillä on vastuu kuntametsistä
Kunnan- ja kaupunginvaltuutetut tekevät päätöksiä, joilla on suora vaikutus useimpien suomalaisten lähiluontoon. Valtuustot ja lautakunnat päättävät kuntien omistamien metsien käytöstä. Kaavoituksen ja muiden maankäyttöä ohjaavien päätösten myötä kuntapäättäjien valta on vielä paljon tätä laajempi. Luonnonsuojelulain mukaan kunnan tehtävä on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua alueellaan.
Metsien terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Metsissä liikkuminen muun muassa suojaa masennukselta, vähentää stressiä ja verenpainetta sekä edistää hyödyllisten mikrobien esiintymistä ihmiskehossa. Suomi voi Luken ja THL:n selvityksen mukaan saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman hoidossa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin metsätavoitteet julkaistiin marraskuussa 2024. Tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ihmisten hyvinvointi:
- Luontokato pysäytetään ja luonnon monimuotoisuuden kehitys käännetään myönteiseksi lisäämällä metsien suojelua, säästämällä luontoalueita kaavoituksessa, lisäämällä ennallistamistoimia ja muuttamalla talousmetsien käsittelyä luonnonmukaisemmaksi.
- Metsiin ja soihin sitoutuneen hiilen määrää kasvatetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä tapahtuu esimerkiksi suojelua lisäämällä, pysäyttämällä metsäkato, rajoittamalla turvemaiden metsätaloutta ja vähentämällä hakkuita.
- Monimuotoinen lähiluonto tarjoaa suurimmat hyvinvointihyödyt. Metsäisen viheralueverkoston riittävyys ja hyvä kytkeytyneisyys varmistetaan kaikilla kaavoituksen tasoilla maakuntakaavoista asemakaavoihin. Virkistysmetsissä vältetään hoito- ja metsätaloustoimenpiteitä. Kuntalaisten osallistumisoikeus myös kunnan metsiä koskevaan päätöksentekoon varmistetaan.
Nämä tavoitteet tukevat toisiaan. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat kunnan metsien metsätaloustoimien rajoittaminen ja rakentamisen ohjaaminen muualle kuin tärkeille luontoalueille. Myös muiden luontoalueiden tarpeettomat hoitotoimenpiteet ja raivaukset kannattaa jättää tekemättä. Ulkoilureitit ovat virkistyskäytön ohjaamisessa tärkeitä, mutta uusien reittien rakentamisessa on huomioitava luonnon monimuotoisuus ja vältettävä yhtenäisten metsäalueiden pirstomista.

Lähiluonnon turvaamisella on kansalaisten vahva tuki. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 96 prosenttia suomalaisista pitää lähimetsän säilymistä tärkeänä asiana. 84 prosenttia vastaajista haluaa kotikuntansa säästävän tärkeät virkistysmetsät sekä hakkuilta että rakentamiselta. Vain 11 prosenttia vastaajista pitää hakkuista saatavaa taloudellista hyötyä kotikunnan metsänhoidon tärkeimpänä tavoitteena. Yhteensä 86 prosenttia nostaa jonkin muun arvon taloudellisen hyödyn edelle. Vastaajista 45 prosenttia nosti tärkeimmäksi tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen, 30 prosenttia virkistysmahdollisuuksien ylläpitämisen ja 11 prosenttia ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kevätkokous kannustaa uusia valtuustoja edistämään kaikissa päätöksissään luonnon monimuotoisuutta ja lähiluonnon hyvinvointivaikutuksia suomalaisten selkeän enemmistön toiveiden mukaisesti.
Lisätiedot:
- Laura Räsänen, puheenjohtaja, sposti: laura.rasanen@sll.fi, p. 050 438 9795
- Lauri Kajander, erityisasiantuntija, sposti: uusimaa@sll.fi, p. 045 114 0088
- Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, sposti: uusimaa@sll.fi, p. 044 258 0598
Lähteitä:
- SLL:n Uudenmaan piirin metsätavoitteet
- SLL:n ja Luontoliiton teettämä kyselytutkimus
- Metsäopas – monimuotoisuutta kuntien metsiin
- SLL: Äänestä kuntavaaleissa – pelasta lähimetsät!
- Luonnonvarakeskus: Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa
