Keskusta
Nykyinen metsänhoito jatkuu
Arvio: Keskusta pyörittelee vastauksiaan eikä noudata ohjeita vastata samaa mieltä tai eri mieltä. Ilmastotavoitteet saavutetaan puolueen mielestä hiilinieluja kasvattamalla metsänhoidon ja maatalouden keinoin. Puolueen mielestä jatkuva kasvatus on järkevä vaihtoehto ojitetuilla soilla.
1/10. Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla hiilinieluja kasvatetaan siten että nielut ovat suuremmat kuin päästöt jo vuonna 2030.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Suomella ei ole kansallista kokonaispäästövähennystavoitetta vuodelle 2030. EU:n ilmastolainsäädännön puitteissa olemme sitoutuneet unionin yhteiseen tavoitteeseen vähentää koko EU:n päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Keskustan mielestä EU:n yhteinen tavoite tulisi nostaa 55 prosenttiin. Lisätoimet tulisi painottaa päästökauppasektorille. Samaan aikaan päästökaupan ohjausvaikutusta kohti ilmastoystävällisiä investointeja tulee vahvistaa. Näin saavutetaan kustannustehokkaita päästövähennyksiä koko EU:n alueella. Keskustan mielestä hiilinieluja tulee pitkällä aikavälillä vahvistaa metsittämällä uusia alueita ja ehkäisemällä metsäkatoa, vahvistamalla metsien kasvua entisestään kestävän metsänhoidon keinoin sekä kehittämällä maatalouden hiilensidontaa ja hillitsemällä turvemaiden päästöjä.
2/10. Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2025 mennessä.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Keskusta haluaa, että Suomessa kuljetaan vahvasti kohti uusiutuvan energian Suomea. Keskusta on sitoutunut Sipilän hallituksen merkittävään päätökseen kivihiilen energiakäytön lopettamisesta vuoteen 2029 mennessä. Lakiin sisältyy 90 miljoonan investointituki niille toimijoille, jotka luopuvat kivihiilestä 2025 mennessä. Puolet tuesta on kiintiöity muille kuin polttoon perustuville teknologioille. Keskusta toivoo mahdollisimman monien toimijoiden tarttuvan mahdollisuuteen luopua jo lain määräaikaa aiemmin kivihiilen poltosta. Keskusta kannattaa kaikkien eduskuntapuolueiden hyväksymän parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietinnön (2014) mukaisesti kiireellisimpänä fossiilisista tuontipolttoaineista luopumista, jonka jälkeen luovutaan asteittain energiaturpeen käytöstä.
3/10. Ympäristölle haitallisia tukia maksetaan Suomessa yli 4 miljardia euroa, josta noin puolet suuntautuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ympäristölle haitalliset tuet lopetetaan vuoteen 2025 mennessä.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Esitetty 4 miljardin euron tukien poisto on liian kategorinen, koska ympäristöministeriön vuoden 2013 selvityksessä monilla ympäristölle haitallisina pidetyillä tuilla on muita perusteltuja yhteiskunnallisia tavoitteita. Niitä ovat esimerkiksi työmatkakuluvähennyksellä työvoiman liikkuvuuden edistäminen tai kotimaisen maatalouden tukeminen. Keskusta on valmis kehittämään yritystukijärjestelmää ottaen huomioon mm. tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Muutosten on tapahduttava asteittain. Keskustan mielestä ns. energiaveroleikkurista tulisi luopua, mutta samalla on alennettava teollisuuden sähköveroa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
4/10. Kaivostoiminta ja malminetsintä rajataan pois luonnonsuojelualueilta.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: On tehtävä selkeä ero malminetsinnän ja kaivostoiminnan välille. Malminetsintä on luonnontieteellistä tutkimustoimintaa, jonka lupaehdoissa olevilla, esimerkiksi ajallisilla rajauksilla, pidetään kiinni alueen luontoarvoista ja siitä, ettei suojeltavia luontoarvoja tuhota. Keskusta ei kannata totaalista malminetsintäkieltoa, vaan toimintaa säätelyn ja rajoitusten puitteissa. Varsinaista kaivostoimintaa luonnonsuojelualueilla koskevat jo nyt tiukemmat määräykset. Sellaiset kaivokset, jotka pilaavat luontomme tai sotkevat vetemme, tulee lupaprosessissa karsia pois. Kaivostoiminta luonnonsuojelualueilla voisi tulla kysymykseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Alueen suojeluperusteet eivät saa vaarantua kaivostoiminnan takia. Kaivostoiminnasta mahdollisesti aiheutuviin haittoihin Keskusta esittää uudenlaista ekologisen kompensaation mahdollistamista lainsäädännössä luonnon monimuotoisuuden varmistamiseksi. Keskustan mielestä puhdas, monimuotoinen luonto on rikkaus ja arvo, jota tulee vaalia myös kaivostoi
5/10. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi metsiensuojelun METSO-ohjelmaan ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamiseen, kosteikkojen kunnostukseen, ennallistamiseen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun.
Vastaus: Samaa mieltä / Eri mieltä.
Perustelut: Luonnon monimuotoisuutta on Suomessa turvattu onnistuneesti etenkin keskustalaisten ministereiden käynnistämillä vapaaehtoisilla suojeluohjelmilla. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varattua valtion rahoitusta tulee jatkossakin kasvattaa. Kysymyksessä esitettyä 100 miljoonan euron vuosittaista lisäsatsausta Keskusta ei vastuullisena talouspuolueena voi luvata. Etenkin toimivuutensa osoittanutta vapaaehtoista metsien suojeluohjelmaa METSOa tulee laajentaa myös muihin luontotyyppeihin kuten soihin ja kosteikkoihin. Myös talousmetsien hoidossa ja maataloudessa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden varjelu aiempaa vahvemmin. Yksin valtion varat ja toimet eivät kuitenkaan riitä luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen. Mukaan tarvitaan valtion toimien lisäksi uudenlaisia toimintamalleja ja yksityistä rahoitusta sekä järjestöjen työtä.
6/10. Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan merkittävästi, jotta valtion mailla voidaan vähentää avohakkuisiin perustuvaa tehometsätaloutta ja helpottaa metsien monikäyttöä.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Metsähallituksen euromääräisen tulostavoitteen sijaan on olennaista tarkastella hakkuumääriä ja toiminnan kestävyyttä kokonaisuutena. Kun puun hinta on korkealla, Metsähallitus voi tehdä hyvinkin korkeaa tulosta kestävästi. Vastaavasti heikommassa puumarkkinatilanteessa tulostavoitetta on tarkistettava niin, ettei se ohjaa ylisuuriin hakkuisiin. Kestävä puunkorjuumäärä asetetaan alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa. Näissä on tärkeä sovittaa yhteen puukauppjen lisäksi muiden elinkeinojen, kuten matkailun ja porotalouden, sekä virkistyskäytön ja metsäluonnon monimuotoisuuden tarpeet. Yksityismetsätalouteen verrattuna Metsähallitus hakkaa vuosittain selkeästi vähemmän puuta talousmetsien monikäytöstä ja yhteiskunnallisista velvoitteista johtuen. On myös tärkeää, että Metsähallitus käyttää monipuolisia, kohteisiin soveltuvia metsien hoito- ja kasvatustapoja.
7/10. Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.
Vastaus: Samaa mieltä / Eri mieltä.
Perustelut: Säätövoimana tärkeän vesivoiman lisärakentaminen on mahdollista jo rakennetuissa vesistöissä. Keskustan mielestä vesilakia on päivitettävä siten, että jatkossa kaikilla voimalaitoksilla on asianmukaiset kalatalousvelvoitteet. Pienimpiä vesivoimaloita voidaan myös purkaa virtavesiluonnon ennallistamiseksi. On omaisuuden suojan kannalta tärkeää, että voimalaitoksen omistaja voi tällöin saada käyvän hinnan omaisuudestaan. Keskusta pitää kansallisen kalatiestrategian toteuttamista tärkeänä ja nostaa vaelluskalojen luonnonkierron palauttamisen rakennettuihin vesistöihin luontopolitiikan kärkihankkeeksi.
8/10. Itämeren ja sisävesien suojelemiseksi maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen puututaan kohdistamalla lisätoimenpiteitä pelloille, joilta vesistökuormitusta tulee eniten sekä luopumalla avohakkuista ojitetuilla soilla.
Vastaus: Samaa mieltä / Eri mieltä.
Perustelut: Hallitus päätti vuoden 2018 budjettiriihessä ennennäkemättömän suuresta lisäpanostuksesta Itämeren ja vesiensuojeluun. Kolmivuotisen ohjelman budjetti on yhteensä 45 miljoonaa euroa. Ohjelma painottuu vahvasti maatalouden vesiensuojelutoimien tehostamiseen ja siinä hyödynnetään hallituksen kärkihankkeissa tehokkaiksi havaittuja kipsi-, ravinnekuitu- ja rakennekalkkikäsittelyjä. Ojitetuilla soilla peitteinen metsänkasvatus on vesistö- ja ilmastovaikutuksiltaan järkevä vaihtoehto, jota voidaan edistää suosituksilla ja neuvonnalla.
9/10. Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan, yleisen edun ja kaavoituksen valvonta varmistetaan ja ympäristöviranomaisten valitusoikeus säilytetään.
Vastaus: Samaa mieltä / Eri mieltä.
Perustelut: Yleisen edun valvonta on osa jokaisen suomalaisen luvittajan ja viranhaltijan työtä ja Keskusta luottaa heidän ammattitaitoonsa. On tärkeää huolehtia ympäristöhallinnon ja –valvonnan riittävistä resursseista.
10/10. Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttojen torjumiseksi.
Vastaus: Samaa mieltä / Eri mieltä.
Perustelut: Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja on asteittain nostettava kohti kansainvälistä tavoitetta, 0,7 % BKTL:sta. Tämän saavuttamiseksi on tehtävä realistinen aikataulu, johon tulevat hallitukset sitoutuvat. Ilmastokysymykset on huomioitava vahvemmin Suomen kehitysyhteistyössä ja ilmastorahoituksen osuutta kehitysyhteistyön kokonaisuudesta on lisättävä.
Vaalikysely
Helmikuun alussa Luonnonsuojeluliitto kysyi eduskuntapuolueiden kantoja tärkeimpiin ympäristökysymyksiin. Kaikki vastasivat ja perustelivat linjauksiaan.
Lue lisää