Valkeakosken luontokohteet
Valkeakoskella on paljon tutustumisen arvoisia retki- ja luontokohteita.
Luontopolkuja on useita:
Rapolanharjun luonto ja muinaispolku
Heritynniemen luontopolkutaulut
Valkeakoski, varsinkin entisen Sääksmäen kunnan alue, on tyypillistä hämäläistä maisemaa, jossa yhdistyvät kauniisti vanha asutus ja monet eri maisemaelementit: loivasti kumpuilevat viljelykset, Vanajavesi saarineen, rehevine rantoineen ja lahtineen sekä harjut ja katajakedot. Kunnan pohjoisosa, johon kuuluvat oleellisena osana Mallasvesi kivikkoisine rantoineen, on karuhkoa ja kallioista mäkimaastoa, jonka korkeimmat kohdat ovat Kivimäki ja Lavianvuori (137 ja 142 m mpy). Kunnan eteläosat ovat keskimäärin rehevämpiä ja alavampia, vaikka siellä sijaitsevatkin alueen korkeammat kohdat, Korkeakangas ja Tunturivuori (156 ja 165 m mpy). Kokonaisuudessaan paikalliset korkeuserot ovat vähäiset, enimmillään – Vanajaveden pinnasta Tunturivuoden laelle – noin 80 metriä. Hämeenlinnan Hattelmalanharjusta jatkuva harjujakso, joka kulkee Sääksmäen halki Lempäälään, luo vahvan maisemallisen kiinnekohdan alueella. Monet harjujakson osat ovat merkittäviä luonto- ja kulttuurikohteita, kuten Oitinkinnas, Huittulanharju, Kelhivuori, Rapolanharju, Kaira ja Kankaankärki-Liuttulanharju. ( Järvinen 1999).
Valkeakosken maa-alasta (273 km²) on metsää noin puolet ja peltoja alle kolmannes. Soita on vähän. Kallioperä on pääosin kiillegneissiä, paikoittain esiintyy myös esimerkiksi gabroa ja metabasalttia. Valkeakosken kokonaispinta-alasta (372 km²) on vesialueita reilu neljännes eli 101 km². Yli hehtaarin suuruisia järviä tai lampia alueella on kaikkiaan 21, joista pääosa on pienikokoisia, karuja metsäjärviä tai viljelyalueilla sijaitsevia, rehevöityneitä järviä tai lampia. Muita selvästi suurempia järviä ovat Vanajavesi ja Mallasvesi. (Valkeakoski 2005).
Suuret vesistöt ja harjujakso vaikuttavat edullisesti seudun paikallisilmastoon. Tästä ja vesistöjen rehevistä ranta-alueista johtuen Valkeakosken luonto on poikkeuksellisen rehevää. Niinpä sen alueella onkin runsaasti lehtoja, joihin sisältyy myös monia seudun luonnon ominaispiirteitä, kuten Vanajaveden rantojen monet kynäjalava- ja rantahirvenjuuriesiintymät sekä laajat ja komeat tervaleppäkorvet. Valkeakoski kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen, jonka alueella on lehtoja selvästi keskimääräistä enemmän. Alueen rehevä ja monipuolinen luonto, jossa varsinkin Sääksmäen kirkon seudulla on vanhan asutuksen ja vanhojen kartano-puistojen muodossa vahva kulttuurivaikutus, onkin jo pitkään kiinnostanut luonnontutkijoita.
Kari Järventausta on kirjoittanut Valkeakosken arvokkaista luontokohteista kattavan julkaisun, joka löytyy myös Valkeakosken kaupungin sivuilta.