Vapauta virrat

Vielä 1900-luvun alussa Suomen joet virtasivat vapaana ja kosket kuohuivat. Sata vuotta myöhemmin vesivoima on padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet. Laajalti jopa sata prosenttia joen virtaamasta on valjastettu pyörittämään voimalaitoksen turbiineita.

On kohtuullista, että edes kymmenys virtaavasta vedestä palautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle, kalojen kulkuväyläksi ja raakun elinympäristöksi. Tehdään Suomesta vapautettujen virtojen maa!

Kuva: Miikka Pulliainen
Jämsanjoki, Patalankosken kuivauoma.
Kuivauoma. Kuva: Virpi Sahi

Vesivoiman luontovaikutukset

Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimala rakennettiin Tammerkoskelle vuonna 1891. Yli sata vuotta myöhemmin vesivoimasähkön tuotantoon on padottu lähes kaikki Suomen suuret joet. Suomen arviolta 159 000 joki- ja purokilometristä noin 90 prosenttia on ihmisen muuttamia. Vesivoimaloiden rakentamisella on muutoksessa merkittävä rooli.

Virtaavien vesien ja suurten jokien valjastamisen vaikutukset näkyvät Suomen luonnossa. Monet ovat varmasti kuulleet vaelluskalojen ahdingosta ja niiden kohtaamista ongelmista, mutta millaisia ovat muut patoamisen aiheuttamat luontovaikutukset?

Vapauta Kemijoki

Vaelluskalat takaisin entisaikojen mahtavaan lohijokeen.

Kuva: Matti Pellinen
Iijoen Raasakan vesivoimalaitos

Vapauta Iijoki

Erittäin uhanalainen raakku odottaa lohen paluuta Iijokeen.

Vapauta Oulujoki

Oulujoesta tulevaisuuden vaelluskalajoki.

Kuva: Petteri Hautamaa

Vaelluskalat

Iso syy vaelluskalojemme uhanalaisuuteen on jokien patoaminen. Valtaosa joistamme on padottu, jolloin vaelluskalat eivät pääse nousemaan kutualueilleen ja takaisin mereen. Tämä heikentää merkittävästi niiden listääntymistä. Esimerkiksi lähes kaikki Suomen lohijoet on padottu.

Ajankohtaista

Lisätietoja

Freshabit LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.