Vapauta virrat
Vielä 1900-luvun alussa Suomen joet virtasivat vapaana ja kosket kuohuivat. Sata vuotta myöhemmin vesivoima on padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet. Laajalti jopa sata prosenttia joen virtaamasta on valjastettu pyörittämään voimalaitoksen turbiineita.
On kohtuullista, että edes kymmenys virtaavasta vedestä palautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle, kalojen kulkuväyläksi ja raakun elinympäristöksi. Tehdään Suomesta vapautettujen virtojen maa!
Vesivoiman luontovaikutukset
Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimala rakennettiin Tammerkoskelle vuonna 1891. Yli sata vuotta myöhemmin vesivoimasähkön tuotantoon on padottu lähes kaikki Suomen suuret joet. Suomen arviolta 159 000 joki- ja purokilometristä noin 90 prosenttia on ihmisen muuttamia. Vesivoimaloiden rakentamisella on muutoksessa merkittävä rooli.
Virtaavien vesien ja suurten jokien valjastamisen vaikutukset näkyvät Suomen luonnossa. Monet ovat varmasti kuulleet vaelluskalojen ahdingosta ja niiden kohtaamista ongelmista, mutta millaisia ovat muut patoamisen aiheuttamat luontovaikutukset?
4 keinoa virtojen vapauttamiseksi
Riittävä määrä vettä on saatava virtaamaan ympäri vuoden, jotta uhanlaista vesiluontoa ja vaelluskaloja voidaan auttaa. Pienempien, sähköntuotannolle merkityksettömien voimaloiden padot on avattava kokonaan.
Tee aloite
On aika vapauttaa Suomen vangitut virrat. Löydät täältä aloitepohjat sekä vinkkejä ja materiaaleja, joita hyödyntämällä voit lähteä vapauttamaan virtoja.
Vapauta Kemijoki
Vaelluskalat takaisin entisaikojen mahtavaan lohijokeen.
Vapauta Iijoki
Erittäin uhanalainen raakku odottaa lohen paluuta Iijokeen.
Vapauta Oulujoki
Oulujoesta tulevaisuuden vaelluskalajoki.
Vaelluskalat
Iso syy vaelluskalojemme uhanalaisuuteen on jokien patoaminen. Valtaosa joistamme on padottu, jolloin vaelluskalat eivät pääse nousemaan kutualueilleen ja takaisin mereen. Tämä heikentää merkittävästi niiden listääntymistä. Esimerkiksi lähes kaikki Suomen lohijoet on padottu.
Ajankohtaista
-
Fortumin vesivoimalaitosta käytetty lainvastaisesti 1970-luvulta alkaen
LUE LISÄÄ: Fortumin vesivoimalaitosta käytetty lainvastaisesti 1970-luvulta alkaenAluehallintovirasto antoi 16. huhtikuuta päätöksen, että Fortumin omistamalla Tainionkosken vesivoimalaitoksella ei ole oikeutta harjoittaa lyhytaikaissäännöstelyä. Fortum oli hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Tainionkosken vesivoimalaitoksen vesiluvan selventämistä osoittaakseen, että laitoksen voimassa olevaan vesilupaan kuuluu mahdollisuus harjoittaa lyhytaikaissäännöstelyä. Koska oikeutta tähän ei ollut, Fortum on käytännössä käyttänyt kyseistä vesivoimalaitosta lainvastaisesti vuosikymmeniä.
-
Isohaaran vesivoimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely on voimalaitoksen vesiluvan vastaista
LUE LISÄÄ: Isohaaran vesivoimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely on voimalaitoksen vesiluvan vastaistaJärjestöt vaativat Pohjois-Suomen aluehallintovirastoa kieltämään Kemijoen Isohaaran vesivoimalaitoksen luvan vastaisen lyhytaikaissäännöstelyn, joka aiheuttaa haittaa sekä luonnolle että vesistön virkistyskäytölle.
-
Luonnonsuojeluliitto vetoaa kuntiin Palokinkoskien myymiseksi valtiolle
LUE LISÄÄ: Luonnonsuojeluliitto vetoaa kuntiin Palokinkoskien myymiseksi valtiollePalokinkoskien ennallistaminen on Petteri Orpon hallitusohjelman ympäristöpolitiikan kärkihanke. Valtioneuvosto neuvottelee voimalan ostamisesta, mutta Pohjois-Karjalan Sähkö oy ei ole halunnut myydä. Luonnonsuojeluliitto vetoaa yhtiön omistaviin kuntiin kaupan vauhdittamiseksi. Ely-keskus katsoi Palokin ennallistamisen ja voimalan purun ensisijaiseksi ratkaisuksi, ja kalatalousvelvoitteiden päivityksen tammikuussa vielä ennenaikaiseksi Palokin myyntineuvottelujen takia, mutta asiaan palataan, jos kauppoja ei synny.
Lisätietoja
Freshabit LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
