Vapauta virrat

Vielä 1900-luvun alussa Suomen joet virtasivat vapaana ja kosket kuohuivat. Sata vuotta myöhemmin vesivoima on padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet. Laajalti jopa sata prosenttia joen virtaamasta on valjastettu pyörittämään voimalaitoksen turbiineita.

On kohtuullista, että edes kymmenys virtaavasta vedestä palautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle, kalojen kulkuväyläksi ja raakun elinympäristöksi. Tehdään Suomesta vapautettujen virtojen maa!

Kuva: Miikka Pulliainen
Jämsanjoki, Patalankosken kuivauoma.
Kuivauoma. Kuva: Virpi Sahi

Vesivoiman luontovaikutukset

Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimala rakennettiin Tammerkoskelle vuonna 1891. Yli sata vuotta myöhemmin vesivoimasähkön tuotantoon on padottu lähes kaikki Suomen suuret joet. Suomen arviolta 159 000 joki- ja purokilometristä noin 90 prosenttia on ihmisen muuttamia. Vesivoimaloiden rakentamisella on muutoksessa merkittävä rooli.

Virtaavien vesien ja suurten jokien valjastamisen vaikutukset näkyvät Suomen luonnossa. Monet ovat varmasti kuulleet vaelluskalojen ahdingosta ja niiden kohtaamista ongelmista, mutta millaisia ovat muut patoamisen aiheuttamat luontovaikutukset?

Vapauta Kemijoki

Vaelluskalat takaisin entisaikojen mahtavaan lohijokeen.

Kuva: Matti Pellinen
Iijoen Raasakan vesivoimalaitos

Vapauta Iijoki

Erittäin uhanalainen raakku odottaa lohen paluuta Iijokeen.

Vapauta Oulujoki

Oulujoesta tulevaisuuden vaelluskalajoki.

Kuva: Petteri Hautamaa

Vaelluskalat

Iso syy vaelluskalojemme uhanalaisuuteen on jokien patoaminen. Valtaosa joistamme on padottu, jolloin vaelluskalat eivät pääse nousemaan kutualueilleen ja takaisin mereen. Tämä heikentää merkittävästi niiden listääntymistä. Esimerkiksi lähes kaikki Suomen lohijoet on padottu.

Ajankohtaista

  • Luonnonsuojeluliitto vetoaa kuntiin Palokinkoskien myymiseksi valtiolle

    Palokinkoskien ennallistaminen on Petteri Orpon hallitusohjelman ympäristöpolitiikan kärkihanke. Valtioneuvosto neuvottelee voimalan ostamisesta, mutta Pohjois-Karjalan Sähkö oy ei ole halunnut myydä. Luonnonsuojeluliitto vetoaa yhtiön omistaviin kuntiin kaupan vauhdittamiseksi. Ely-keskus katsoi Palokin ennallistamisen ja voimalan purun ensisijaiseksi ratkaisuksi, ja kalatalousvelvoitteiden päivityksen tammikuussa vielä ennenaikaiseksi Palokin myyntineuvottelujen takia, mutta asiaan palataan, jos kauppoja ei synny.

    LUE LISÄÄ: Luonnonsuojeluliitto vetoaa kuntiin Palokinkoskien myymiseksi valtiolle
  • Mustionkosken pienvesivoimalan patoallas.

    Järjestöt ehdottavat Mustionjoelle ennallistamista ja jatkuvaa virtaamaa patojen ohi – hyötyjänä myös raakku

    Mustionjoen vesivoimaloiden haitat luonnolle ja kalastukselle pitää arvioida uudelleen. Viisi ympäristöjärjestöä hakee ely-keskukselta Mustionjoen vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteiden muuttamista ja joen ennallistamisen aloittamista. 

    LUE LISÄÄ: Järjestöt ehdottavat Mustionjoelle ennallistamista ja jatkuvaa virtaamaa patojen ohi – hyötyjänä myös raakku
  • Luon­non­suo­je­lu­liit­to: Kemijoen ja Iijoen vaelluskalojen kulkua parannetaan, mutta liikaa jää jatkotoimien varaan

    Luonnonsuojeluliitto pitää odotettuna alkuna, että aluehallintovirasto velvoitti tänään voimayhtiöt parantamaan Kemijoen ja Iijoen vaelluskalojen kulkua. Aluehallintovirasto hylkäsi kuitenkin molemmissa vesistöissä monia kalatalousviranomaisen vaatimia toiminnallisia velvoitteita. Pelkkä suunnittelu ja tarkkailu eivät riitä vaan liitto pitää jatkotyössä tärkeänä luonnonmukaisia ohitusuomia, riittäviä ympäristövirtaamia ja lisääntymisalueiden kunnostuksia.

    LUE LISÄÄ: Luon­non­suo­je­lu­liit­to: Kemijoen ja Iijoen vaelluskalojen kulkua parannetaan, mutta liikaa jää jatkotoimien varaan

Lisätietoja

Freshabit LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.