Keväthavaintoja lähiluonnossa

Keväisillä retkillä
näkee hangella erilaisia ja erikoisia jälkiä, joiden pohjalta on kiva arvailla
taphtumien kulkua. Myyrät ja hiiret ovat viipeltäneet kahden kolon väliä ja lumipeite
on kirjailtu siinä kohden kuin vetoketjulla. Yöaikaan uusia jälkiä ilmaantuu
lisää ja siipisulkien hipaisu hangen pinnalla kertoo pöllön saalistaneen
hangella vipeltäneen jyrsijän.

Metsäretkellä voi
törmätä metsäkanalintujen jälkiin. Jäljen koosta voi päätellä mistä
lintulajista kulloinkin on kyse. Kaikille lienee tuttuja myös teeren
talviaikaiseten kieppien jätösläjät, jotka paljastuvat lumen alta.

Onnekkaat voivat löytää myös ilveksen isot ja pyöreät jäljet hagen pinnalta. Nämä hämärissä hiippailevat kissat pysyttelevät useimmiten ihmissilmän ulottumattomissa, mutta talviset lumijäljet paljastavat niiden paikallaolon.

Retkeilijät
voivat törmätä myös isompien nisäkkäiden jälkijonoihin. Kettu ja kärppä
jättävät tunnistettavat jäljet, samoin vesistöjä seuraileva saukko on helppo
tunnistaa ”laskettelujäljistään”. Hanget ovat tosi harvoin niin vahvat että
kantaisivat hirven, niinpä hirven jälki on useimmien uponnut hangen läpi maahan
asti.

Hankijälkiä löytyy myös tikkojen jäljiltä. Palokärjet tekevät toukkakaivauksiaan myös talviaikaan ja hangelle lentäneet lastut paljastavat ruokapaikan muillekin metsänkulkijoille. Hyvällä onnella hangelta voi havaita myös liito-oravan papanoita.