Valon päivä

Aurinko paistaa pilvettömänä päivänä jo pitkän tovin ja ensimmäiset jääpuikot ilmestyvät räystäille. Tiaiset, viherpeipot ja harakat ovat aloittaneet keväiset lauluharjoitukset. Tikat päräyttelevät rummutuksiaan ja käpytikkaparit rähinöivät reviirirajoilla. Nyt on erinomainen aika tutustua monipuoliseen tikkalajistoon. Tutun käpytikan lisäksi Varkauden kaupunkialueelta voi löytää isoimman tikkamme palokärjen. Tämä iso musta tikka on helppo tunnistaa.

Viime vuosina runsastunut harmaapäätikka on havaittu säännöllisesti Lehtoniemen alueella.

Pienin tikkamme on pikkutikka. Senkin voi tavata Lehtoniemen rantakoivikoista.

Ja samoilta seuduilta voi tavoittaa naputtelemasta pikkutikkaa isomman valkoselkätikan. Pikkutikan ja valkoselkätikan selän ja siipien poikkiraidat ovat samankaltaiset, mutta tikkojen koossa ja nokan vahvuudessa on huomattava ero.

Tänä talvena tikkavalikoimaa on rikastuttanut kaupunkimaisemassa harvinainen pohjantikka. Tämä havumetsien peloton asukki on viime viikkoina vieraillut useasti Kämärillä ja todennäköisesti toinen yksilö on nähty Ruokojärven lintutornille menevän tien varrella. Pohjantikan höyhenpuvussa ei ole ollenkaan punaista ja koiraslinnun päälaki on keltainen.

Talviset nisäkkäät havaitaan yleisemmin vain hangelle ilmaantuneista jäljistä. Innokkaat retkeilijät ovat kuitenkin onnistuneet tavoittamaan joitakin jälkien jättäjiä ihan päivän valossa.

Saukkoemo viime kevään poikasen kanssa tavattiin radanvarren ruovikossa sulan reunalla.

Metsämyyrä puikahti hangen pinnalle Kämärin lintujen ruokinnan liepeillä.

Ja rusakko loikki takapihalla Kankunharjun suunnalla.