Metsien, soiden ja vesistöjen mosaiikkia
Monet Pirkanmaan suojelusuot sijoittuvat Parkanon, Kihniön ja Karvian rajoille. Luonnossamme näkyy hyvin luonnonhistoriallisia kerrostumia. Lukuisat hiukan eri tavoin määritellyt rajat kohtaavat alueemme luonnossa Suomenselän harjujen alkupäässä.
Suojelualueet ja Natura-verkostoon kuuluvat alueet säilyttävät luontomme herkkiä piirteitä. Alueiden väliin tulisi edelleen jäädä yhteyksiä, joiden kautta lajit ja eliöt voivat löytää turvasatamia edetessään alueelta toiselle. Joskus ravintoa tai elinkumppania etsiessä. Yhä useammin myös ilmasto- ja ympäristömuutoksista johtuen.
Erilaisten rajaseutujen luonnonrikkautta
- Ylä-Satakuntaan tultaessa
- Pirkanmaan lounainen viljelyseutu muuttuu ylämaaksi ja Suomenselän maisema-alueeksi.
- Karvian pohjoisosissa huomaa
- jo Pohjanmaan lakeuksien läheisyyttä.
- Metsien metsäkasvillisuus
- vaihtuu eteläboreaalisesta metsävyöhykkeestä vähitellen keskiboreaaliseen
- Suomenselän eteläpuolen metsävyöhykettä
- leimaa jo keskisemmän järviluonnon piirteet
- Suoluonnosta löytyy
- pohjoisimpien viettokeitaitten ohella maamme
- eteläisimpiä aapasoita.
- Erityisellä vastuullamme ovat keidassoiden ryhmään kuuluvat kilpikeitaat
- Ylä-Satakuntalainen kilpikeidas kermeineen ja allikkoineen on komea näky
- Kilpikeitaat ovat laajoja suokokonaisuuksia eli suoyhdistymiä.
- Kilpikeidas on yksi eteläiseen Suomeen painottuneiden keidassoiden alatyypeistä.
- Eliöt ja lajit luokitellaan
- Satakunnan eliömaakuntaan
- Parkanon itärajoilla lajit määritellään jo Etelä-Hämeen eliömaakuntaan
- pohjoisrajalla Keski-Pohjanmaan eliömaakuntiin kuuluviksi
Alueemme maankäyttöä säätelee niin Pirkanmaan kuin Satakunnan maakuntakaavat kaavahierarkian ylempänä tasona.
Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymiä MKK-aineistoista
Selvitys uhanalaisten lajien ja luontotyyppien merkittävimmistä 10-15% :n keskittymistä Pirkanmaalla/ Elonkirjo ja energia vmkk
Selvityksessä keskityttiin uhanalaisten ja silmälläpidettävien laji- ja luontotyyppiesiintymien kannalta merkittävimpiin keskittymiin. Näiltä alueilta tunnistettiin paljon uhanalaisia laji- ja luontotyyppikeskittymiä. Suojelukohteiden ja uhanalaiskeskittymien ulkopuolelle jää siis merkittävä 85% osuus , joilla kuitenkin esiintyy niin uhanalaisia lajeja kuin tavanomaistakin luontoa. Myös uhanalaiskeskittymien alueella tapahtuu maankäytöllisiä muutoksia. Erityisesti metsähakkuut koskettavat melko suurta osaa niiden pinta-alasta.
Selvitys uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä Pirkanmaalla/ Elonkirjo ja energia vmkk
Kartassa tummempi vihreä väri osoittaa vähintään 100 hehtaarin laajuisia uhanalaisten ja silmällä pidettävien alueiden hotspot-keskittymiä. Kuten kartasta voi havaita laajoja keskittymiä ei alueellamme enää ole. Kartasta erottuvat Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen alueet. Kun tätä vertaa ylempään karttaotteeseen, johtopäätös on selvä. Jäljellä olevia arvokkaita luonnon monimuotoisuusalueita tulisi kiireellisesti saattaa luonnonrauhan piiriin. Monimuotoisuus alueellamme hupenee nopeasti.
Laajoja soita, reunarämeitä ja lampia
Kuntien erityisen huomattaviiin luontotyyppeihin alueeltamme on nostettu uhanalaiset kilpikeitaat ja maisemaa ja luontoa rikastuttavat metsälammet. Metsien pienvesien tila on heikentynyt voimakkaasti ja kilpikeitaat ovat erityisen huomattava uhanalaisten suotyyppien esiintymä alueellamme.
Satakunnan kilpikeitaat
Laajat ja märät suot ovat todellisia lintuparatiiseja. Keltavästäräkki, pensastasku, kurki, monet kahlaajat, kuten kapustarinta, isokuovi ja liro sekä vesilinnut ja lokit viihtyvät kilpikeitailla. Metsäkanalinnut, kuten riekko suosivat erityisesti suon reunarämeitä ja -korpia. Soilla on oma perhoslajistonsa. Esimerkiksi räme- ja muurainhopeatäplä ja suokirjosiipi ovat erikoistuneet käyttämään ravinnokseen karun suon antimia, rämevarpuja ja suomuurainta.
Metsälammet ovat maiseman rikastuttajia
Kimmeltäväpintaiset metsälammet ovat metsämaiseman rikastuttajia ja tyypillisintä pienvesiluontoamme. Metsälammilla valtaosa lähiympäristöstä on metsää, mutta suo- ja kalliorantaakin esiintyy yleisesti. Metsälampien veden väri vaihtelee kirkkaasta tummaan humuspitoisuudesta riippuen. Metsälampien tyypillistä kalastoa ovat ahven, särki, hauki ja ruutana. Pienet metsälammet voivat olla myös täysin kalattomia. Sammakkoeläimille metsälammet ovat merkittäviä kutupaikkoja.
Varjellaan luontomme moninaisuutta
Pirkanmaan maapinta-alasta pysyvän suojelun piirissä on noin 2,3 % maa-alueista.
- Metsien ja soiden luontotyypeistä Etelä-Suomessa yli 80 % on uhanalaisia.
- Metsän raivaamisesta muuhun käyttöön johtuva metsäkato on yksi metsien pinta-alaan merkittävimmin vaikuttavista tekijöistä
- Pääosa Pirkanmaan valtakunnallisesti merkittävistä lajeista on metsälajeja, ja metsät ovat luontokadon ehkäisemisen kannalta hyvin arvokkaita alueita.
Omalla alueellamme suoluonnon tila vaatii merkittävää tahtoa säilyttää jäljellä olevaa vähäistä suoluonnon määrää ja tahtoa elvyttää ja ennallistaa turhaan ojitettujen soiden tilaa.
Selvitykset perustuvat saatavilla oleviin tietoihin uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista ja luontotyypeistä. Selvitykset ohjaavat kaavoitusta ja maankäyttöä. Lajitiedon ylläpitäminen ja kerryttäminen on tärkeää. Hankeselvityksissä tehtävät maastokäynnit ja tarkkailupäivät täydentävät havaintoja, mutta vain hankkeen rajaamilta alueilta ja rajoitetulta ajanjaksolta. Kokonaiskuvan saamiseen tarvitaan siten mahdollisimman paljon lajihavaintoja erilaisista kohteista.
- Ympäröivää luontoamme kannattaa havainnoida ja harrastaa kansalaistiedettä. On todennäköistä, että selvitykset vinoutuvat havaintojen puutteen vuoksi.
- Luontotyyppien lajistorunsaus on erilaista
- Soiden lajiston runsaus on enimmilläänkin vähäisempää, mutta samalla uhanalaisinta
- Myös tavanomaisista lajeista on tärkeää antaa tietoa
- Inventointitietoa on paremmin saatavissa vain suurista kaupungeista, joilla on resursseja inventoida luontoalueitaan ja harrastuksekseen lajitietoa kerääviä on myös lukumääräisesti enemmän
- havaintojen tavoissa, tarkkuudessa ja aikasarjoissa on eroja, nykytekniikka ja Lajitietokeskuksen tuki havaintojen luokittelussa varmentaa kuitenkin lajitietokantoihin merkittäviä kansalaishavaintoja
- maakuntakaavaan liittyvästä selvityksestä puuttuu kokonaan luontotyyppejä, kuten hiekkarantoja ja pienvesialueita, kangasmetsiä sekä järviluontotyyppejä. Havaintoja tarvitaan siis jatkuvasti kaikista ympäristöistä
- maakuntakaavamerkinnöissä ja kaavasuosituksissa on huomioitu vain aiempia aluevarausmerkintojä tukeneet 10-15% parasta aluetta
- paikallisen luonnon merkittävyyden arviointia parannetaan vain lajihavaintoja keräämäällä.
Noin puolet uhanalaisista ja monimuotoisuuden ylläpitämisen kannalta esiintyvistä lajeista esiintyy suojelualueiden ulkopuolella
- Yleisemmin esiintyvien lajien olemassaolo yhtä lailla arvokasta.
- maakuntakaavatasoinen tarkasteluruutu 250m x250m alue muodostaa n.6 ha alueen
- Yksityinen maanomistaja omistaa keskimäärin 30 ha maata. 1/5 eli 6 ha alueelta, joka rajautuu potentiaalin ja kiinteistörajojensa suhteen varmasti myös useiden kiinteistöjen rajoille, on varmasti mahdollista löytää monimuotoisuuttaan säilyttäneet metsien ja soiden potentiaaliset mosaiikkilaikut, jotka ovat jäljellä eikä se ole niin suuri kustannuskysymys ja maanomistaja voi tiedon kasvaessa myös haluta suojella osia omista alueistaan. Monimuotoisia laikkuja löytyy usein vähätuottoisilta ja luonnonhoitoon sopivilta alueilta.
- Rahoitusta voisi löytää esimerkiksi luontohaittamaksuja soveltaen
- Metsien potentiaalisia monimuotoisuuskohteita on kartoitettu n. 1 ha tarkkuudella ekologisten yhteyksien säilyttämisen avuksi. Ojittamattomina säilyneet kosteikkokohteet löytyvät myös kartoilta. Monimuotoisuuttaan säilyttäneet alueet ovat äärettömän tärkeitä moninaisuuden mahdollistajia.
Lue lisää
Suoluonnon monet kasvot
Vesistöjen ja harjujen ketjuja
Pirkanmaan vastuulajit
Ajankohtaista
-
|
YSYN verkkosivut ovat uudessa kuosissa
LUE LISÄÄ: YSYN verkkosivut ovat uudessa kuosissaYSY on uudistanut verkkosivunsa! Suomen luonnonsuojeluliitto on uudistanut ilmettään ja sen myötä myös Ysyssä on ahkeroitu verkkosisältöjen kanssa. Vanhoilta sivuilta tuotiin mm. Karun kauniin luonnon teemat. Täysin uusia sivuja laadittiin nyt niin ajankohtaisen vihreän siirtymän haasteista ja Häädetkeitaan ympäristön vaikeasta tilanteesta. Tervetuloa sivuille!
-
|
Keloja ja koloja – vanha metsä lumosi retkeläiset
LUE LISÄÄ: Keloja ja koloja – vanha metsä lumosi retkeläisetYSY järjesti Suomen luonnon päivän kunniaksi lähiluontoretken parkanolaiseen pitkään luonnontilassa olleeseen metsään sunnuntaina 1.9.2024. Luontokartoittaja Kristiina Peltomaa toimi retkioppaana, kun sukelsimme sammalien, jäkälien ja kääpien maailmaan keskelle monimuotoisen metsäluonnon kohdetta….
-
|
Jokihelmisimpukka eli raakku näyttelyn tähtenä Kulttuurikeskus Skantzissa, Karviassa 26-27.6. 2024
LUE LISÄÄ: Jokihelmisimpukka eli raakku näyttelyn tähtenä Kulttuurikeskus Skantzissa, Karviassa 26-27.6. 2024Ota kesäretkikohteeksi Karvian Skanz juuri nyt! Käy tutustumassa kaksi päivää avoinna olevaan näyttelyyn, jossa saat tietää, mitä LIFE Revives -hanke tekee mystisen ja tärkeän virtavesiemme simpukan suojelun edistämiseksi valtakunnallisesti kuin…
