Suomen luonnonsuojeluliitto

›

Pirkanmaan piiri

›

Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry

Liity

Metsälampia, järviä, virtaavia vesiä ja harjuja

Suomenselän metsien ja suomaiden välissä pilkottavat metsälammet, pienet ja keskisuuret järvet vaihtelevine rantoineen tuovat maisemaan herkkyyttä. Ajan ja vesien virratessa muovautunut metsien ja soiden mosaiikki liittää alueen ihmiset syvään yhteyteen ympäröivän luonnon kanssa. Sen kauneus synnyttää juuret ja vastustamatonta kuuluvuutta elettyyn ja koettuun. Metsälammen ja järven pinnalta heijastuu koko maailma, niin omat ja rakkaat kuin vieraat, mennyt ja tuleva.

Järvi- ja MeriWikiin

Kirkkaampia ja tummempia vesiä

Humusvetiset lammet ja pienet järvet ovat Ylä-Satakunnan metsä- ja suoluonnolle leimaa antava maisemaelementti. Pieniä metsälampia tai järviä löytyy alueeltamme yli 100 kpl. Järvien yhteenlaskettukin lukumäärä onkin varsin merkittävä. Suuria järviä on kussakin alueemme kunnassa yksi ja melko suuria Parkanossa kymmenkunta ja naapurikunnissa noin viisi. Parkanossa on 135 järveä, joista noin puolet on melko suuria tai keskikokoisia järviä, Kihniöllä 40 järveä ja Karviassa 18.
Metsien, soiden ja vesistöjen mosaiikki on edelleen se rikkaus, jonka jäljellä oleva monimuotoisuus pitäisi olla jokaisen sydämenasia.

Katso + merkin takaa järvistä tarkemmin

Alueemme suurimmat järvet ovat hiukan vajaan 2200 ha:n kokoinen Aurejärvi. Toiseksi suurin on reilun 1500 ha:n Nerkoo ja alueemme kolmanneksi suurin järvi löytyy Karviasta. Hiukan yli 920 ha:n Karvianjärvi. Melko isojen järvien joukkoon Parkanossa kuuluu yhdeksän (9), Kihniöllä ja Karviassa kummassakin 4 muuta järveä. Niiden koko vaihtelee 500 ha molemmin puolin. Keskikokoiset järvet ovat 50- 100 ha:n suuruisia ja melko pieniä tai pieniä ovat ne järvet, voiden pinta-ala on alle 10 ha. Niitä on Parkanossa kaikkiaan 74, Kihniössä 21 ja Karviassa 8.

Erityisen herkät herkät ja herkät vesistöt alueellamme, joukossa mm Kovesjärvi, Kovesjoki ja Nerkoo

Vesienhoidon saralla tapahtuu paljon luoteisella Pirkanmaalla. Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineisto, joka on vesienhoitosuunnitelmissa 2022 -2027 kirjattu uudeksi metsätalouden valtakunnalliseksi ohjauskeinoksi, on valmistunut. Aineisto on paikkatietopohjainen ja se on saatavissa Syken rajapinnoilta sekä Avoin tieto palvelusta- latauspakettina omalle koneelle 27.3.
Aineistoa voi katsella pian myös kartalla Paikkatietoikkunasta osoitteesta: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ Tämä tapahtuu luultavammin huhti-toukokuun aikana. Aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Tarkoitus on helpottaa suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää.

Parkanon ja Kihniön alueella on lukuisia herkkiä vesiä, joista esimerkkeinä erittäin herkiksi luokitellut Kovesjärvi, Kovesjoki ja Nerkoonjärvi sekä herkäksi vesistöksi Kankarinjärvi sekä Kuivasjärvi. Erittäin herkäksi vesistö luokitellaan automaattisesti, mikäli vesistössä on uhanalaista lajistoa tai useita muita herkkyyteen vaikuttavia tekijöitä yhtäaikaisesti, kuten esim. veden väriluku, kemiallisen hapenkulutuksen trendi, happiongelmat, veden vaihtuvuuden nopeus eli viipymä ja metsätalouden aiheuttama paine.

Pohjavesialueet

Pohjavesialueilla on lähdevaikutteisia lampia ja pikkujärviä laskupuroineen sekä laskupurottomia suppalampia, joiden vedenpinnan korkeus vaihtelee pohjaveden korkeusvaihteluiden mukaisesti. Laskupurottoman kivennäismaametsien keskellä voi yllättäen olla myös luonnostaan hyvin kirkasvetinen järvi, kuten Parkanon Mustajärvi.

Pohjaveden purkaumakohtiin syntyy lähteitä tai pelkkiä tihkupintoja, paikoin niistä voi taas muodostua laajoja hetteitä, avoimia allikkolähteitä tai lähdepuroja. Vedenjakajaseuduilla ja pohjavesialueilla ne synnyttävät virtavesin latvauomia, noroja ja puroja.
Luonnontilaiset tai sen kaltaiset pikkujoet, purot, norot ja lähteet lähimetsineen ovat usein monimuotoisuudelle erityisen merkittäviä kohteita ja mutta myös erityisen suojelun tarpeessa.

Pohjavesivaikutteisen puron virtausta
Tutustu pohjavesiin tarkemmin + merkin takaa
Pohjavesitilanne
Pohjaveden korkeus
Aineistopankkiin
Kaaviokuva
Pohjavesitietoa
Pohjavesialueselvitys 2018 Parkano

Pohjavesivaikutteisissa virtavesissä purotaimen sinnittelee

Pohjavesien muodostumisalueilta alkunsa saaville puroille on tyypillistä erinomainen vedenlaatu sekä veden viileys kesäisin, mitkä luovat poikkeukselliset olot puroihin ja niiden lähialueille. Niiden ansiosta pohjavesivaikutteisten purojen kalasto, kasvillisuus ja muu vesieliöstö poikkeavat huomattavasti ei-pohjavesivaikutteisista puroista. 

Parkanossa sijaitseva Kylmänoja on pieni pohjavesivaikutteinen puro, joka virtaa suojellun metsän keskellä laskien lopulta Vääräjokeen. Vesistön tilaa parannettiin vuonna 2017, kun puron alaosassa  olleet kalojen kulkua estäneet vanhat tierummut vaihdettiin yhteen isoon tierumpuun. Kylmänojan kunnostustoimia on jatkettu jokivarressa ja sen kutusoraikkoja on kunnostettu KVVY:n hankkeissa.

Kovesjoen hieno ja iso jokivesistö laskee Parkanosta Ikaalisten Kyrösjärven Kovelahteen. Kovesjoki on virtavesi-inventoitu ja sen taimenkannan tila on selvitetty ja joessa on todettu . Kartoitusten perusteella vesistössä on runsaasti taimenen elinympäristöksi soveltuvia virta- ja koskialueita. Kovesjoen alaosalla oleva pato katkaisi taimenen vaellusmahdollisuuden noin sata vuotta sitten. Kalaportaat Kovesjoen alaosassa sijaitsevan padon ohi valmistuivat 2022. Vesistössä on kuitenkin edelleen useita muita kalankulun rajoittavia ja purkamista odottavia esteitä.

Lue tarkemmin vesienhoidosta ja kunnostuksista tältä sivulta

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mistä saan tietoa järvistä?

Miten vesien tummuminen vaikuttaa?

Aloita esimerkiksi täältä. Hakusanana käytetty ”tummuminen”

Helsingin yliopiston 10-vuotinen Humuskuormituksen mittarit hanke alkoi 2020. Sitä voi seurata täällä

Suomessa vesien tummuminen on erityisen näkyvää johtuen soisesta maaperästämme ja ihmisen toiminnasta turvemailla. Tummumisen syistä ja seurauksista tässä SYKE:n facebook- sivustolla podcast-jaksossa kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Laura Härkönen.

Kuuntele Kestäviä konsteja maa- ja metsätalouteen -podcast:

#HiilestäKiinni

Mistä saan tietoa pohjavesialueista?

Pohjavesitietoa saat myös Paikkatietoikkunan kartalta tästä

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita