Lopeta turha ahkerointi!

Lisää LUMOA asuinympäristöösi hallitulla hoitamattomuudella! Ruohonleikkuu voi hyvin odottaa. Anna luonnonkukkien kasvaa! Nauti luonnontilaa ottaneista paikoista keskustojen ja taajamien reunoilla. Nauti villivihanneksista, kasvata pörriäisille mieluista syötävää. Jätä pajupuskia kevään ensimmäisiksi ruokapaikoiksi. Jätä pihan reunoille suojapaikkoja. Kasvata perhoskasveja. Rakenna pesiä. Kompostoi!

Seuraa pihan elämää

Ulko-ovelta uusin silmin

Ajattele, että luonto avautuu ulko-ovelta! Joskus se on askeleen päässä, joskus lähikadun pientareella, puistossa. Ja aina ulkoilureitin tai työmatkan varrella. Lähimetsässä ja rantapaikoilla.
Sen puolesta, että luonto on meillä tärkeä ja arvostamme sitä, puhuvat monet viime vuosien laajat kyselyt ja tutkimukset. Aikamme vain haastaa meitä ajattelemaan vähän eri silmin sitä, mitä näemme ja sitä mitä luonnossa ja ympäristössä arvostamme.

Suurin haasteemme on hyväksyä se, että arvostaisimme myös tavanomaista. Tuttuja kasveja, tuttuja lintuja, tuttuja ympäristöä ja eläisimme sen kanssa sovussa. Luontosuhde syvenee nopeasti, kun luontoa oppii tuntemaan ja alkaa nähdä vähän uusin silmin. Joudumme pakosti arvioimaan luontosuhteemme uudestaan, jos haluamme löytää pysyviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisiin viheliäisiin ongelmiin. Suurten kriisien keskellä emme enää voi suhtautua luontoon vain esimerkiksi hyödyntämisen tai varjelun kohteena. Me olemme osa systeemiä. Sillä miten pyrimme hallitsemaan, on ollut ikäviä seurauksia. Nyt elämme ravistavaa aikaa, kun pitäisi opetella suhtautumaan uudella tavalla. Sen voi hyvin aloittaa juuri ulko-ovella.

Nauti ja puuhaile

Katsele pihaa ja pientareita niin, että mietit, mikä on tarpeen. Hyväksy, että pihanurmikkoa valtaa muutkin kuin kylvetty ruoho. Anna apilan kukkia, ihalaile niittynätkelmää, siedä voikukka-aikaa, anna koiranputkien, niittynätkelmän ja puna-ailakin ilahduttaa. Säästä pihan reunoille hoitamattomiin osiin liudentuva reuna. Kerää risukasoja. Jätä lahopuuta. Köyhdytä maata ja perusta niitty. Kylvä tavanomaisten luonnonkukkien siemeniä. Yritä saada piennarlajeja viihtymään. Päivänkakkaroita, puna-apilaa, pietaryrttiä, kultapiiskuja. Metsänrajaan kortteita, valkovuokkoja, oravanmarjaa, ehkä jopa mustikan ja puolukanvarpuja. Jätä puita.

Älä päällystä pihaa tarpeettomasti. Mieti mitä peität, mihin sadevedet imeytyvät. Missä on valopaikkoja, missä varjoa, missä tuulensuojaa, missä piilopaikkoja. Miten luonto ihmistä palveleekaan, jos huomaa niin ajatella!

Pihalla on pitkä ja vaihteleva elämä. Marttaliitto on pitkään omilla sivuillaan jakanut ideoita luonnonmukaisen pihan hoidosta. Kevättalvella on mitä mainioin aika katsella niitä, niin kuin taas syksyn tullenkin, kun luonto kääntyy lepoon.

Lähimetsän arvo

Lähimetsät ovat mitä tärkein arkinen ympäristö. Lähimetsien arvon ymmärtää usein vasta sitten, kun metsä yllättäen katoaa tai harvenee läpinäkyväksi. Metsätalous on siirtymässä säästävämpään käsittelyyn monista eri syistä. Suurimpana metsien liiallinen käyttö. Myös metsien maaperän hiilivarastot ovat merkittävä syy. Kuntien omien metsien hoidon tulisi toimia esimerkkinä. Lisäksi kuntien hiilinieluilta ja maaperän varastoilta voidaan odottaa ilmasto- ja monimuotoisuusvastuuta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on julkaissut Metsäoppaan Monimuotoisuutta kuntien metsiin. Lataa se seuraavista linkeistä, joko verkossa katseltavaksi tai tulostukseen sopivassa muodossa

Miten hoitaisin puutarhaani?

Kannattaa katsoa! Kasvuaika lähenee.

Millainen olisi hyvä hyönteishotelli?

Katso ohjeet täältä!

Miten voi tehdä perhosbaarin?

Lue ohjeet täältä!

Mistä erottaa mehiläiset, ampiaiset ja kimalaiset?

Katso kuva täältä!

Mikä ovat luonnonvaraisia pölyttäjäryhmiä Suomessa on?

Katso kuva täältä!

Mitkä ovat metsiemme tärkeimmät pölyttäjät?

Katso esitys täältä Janne Heliölä, SYKE
PÖLYMETSÄ -koulutuswebinaari