Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit

Pirkanmaan luontotyyppien ja lajien tilaa selvitettiin vuosien 2020-2021 aikana. selvittämisessä hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia paikkatietoaineistoja ja raportteja sekä asiantuntijoiden tietämystä. Raportissa tuodaan esiin Pirkanmaan vastuulajeja ja -luontotyyppejä sekä niiden uhkatekijöitä ja toimenpidetarpeita. Koottujen aineistojen perusteella Pirkanmaalla esiintyy 16 äärimmäisen uhanalaista (CR), 115 erittäin uhanalaista (EN), yli 190 vaarantunutta (VU) ja noin 370 silmälläpidettävää (NT) lajia.

Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit- selvitys

Uhanalaiset lajit

Aineistojen perusteella Pirkanmaalla esiintyy 16 äärimmäisen uhanalaista (CR), 115 erittäin uhanalaista (EN), yli 190 vaarantunutta (VU) ja noin 370 silmälläpidettävää (NT) lajia. Selvitykseen otettiin mukaan 2000- luvulla tehdyt havainnot. Kymmenkunnalla lajilla on nykyisin Suomessa tunnettuja esiintymiä ainoastaan tai lähes ainoastaan Pirkanmaalla.

Hankkeessa määriteltiin ja valittiin Pirkanmaalle vastuulajit, joiden säilymisen kannalta pirkanmaalaiset esiintymät ovat erityisen merkittäviä. Vastuulajeja nimettiin yhteensä 113 ja erityisesti näiden lajien esiintymien nykytilaa ja niihin kohdistuvia uhkia kuvataan raportissa.. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota myös niihin uhanalaisen lajien esiintymiiin, jotka ovat koko lajin potentiaalisen elinympäristön ja populaation säilymisen kannalta Pirkanmaan lajistossa erityisen merkittäviä

Selvityksen lajit haettiin ja paikannettiin laji.fi- tietokantojen avulla aiemmin tehdyistä havainnoista ja tarkastelu kohdennettiin niille alueille, jotka on arvioitiin säilyneiksi. Niiden perusteella runsaimmat lajitiedot keskittyivät joko suojelualueille tai alueille, joissa on vanhojen metsien piirteitä. Lajeja esiintyy kuitenkin myös merkittävä määrä suojelualueiden ulkopuolelle, mikä korostaa sitä, että suojelualueet yksin eivät riitä monimuotoisen luonnon säilymiseen tai ylläpitämiseen. Aineistosta seulottiin esiin Pirkanmaan vastuulajit.

Pirkanmaan uhanalaiset vastuulajit taulukossa lajit on ryhmitelty elinympäristöjen mukaiseen järjestykseen. Lajit löytyvät ryhmiteltyinä joko

  1. metsälajien
  2. lehtojen
  3. järvien
  4. lampien ja rantojen
  5. virtavesien
  6. lähteikköjen
  7. soiden kallioiden ja kivikkojen tai
  8. perinnebiotooppien joukosta

Taulukosta selviää myös, missä määrin niitä on havaittu joko suojeluilla alueilla tai niiden ulkopuolella.
Esimerkiksi kaikki Pirkanmaan selvityksessä mainitut vastuulintulajit esiintyvät yhdistyksemme alueella. Niitä pesii myös suojelualueiden ulkopuolella. Alueemme vastuulinnut löytyvät omalta sivultaan.

Pirkanmaan vastuulajien listalla on yksi nisäkäs. Arvaatko mikä se on?

Alueellamme esiintyvä euroopanmajava on silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltu laji ja ainoa Pirkanmaan vastuulajilistalle nostettu nisäkäs. Syistä on kerrottu seuraavasti:

Pirkanmaa sijaitsee euroopan- ja kanadanmajavan kohtaamisvyöhykeellä. Kanadanmajava on pyrkinyt levittäytymään länteen alueille, joilla majavia ei esiinny, vielä nopeammin kuin euroopanmajava itään nykyiseltä painopistealueeltaan Satakunnasta. Tavoitteena on se, että euroopanmajava vähitellen korvaisi vieraslajiin kuuluvan kanadanmajavan. Majavan metsästyksen tulee kohdistua kanadanmajavaan ja molempien majavalajien rakentamien kosteikoiden hyödyt monimuotoisuudelle tulee tunnistaa nykyistä paremmin ja edistää majavien aiheuttamien tulvavahinkojen sietoa.”

Uhanalaiset luontotyypit

Hajallaan eri organisaatioissa olleet luontotyyppiaineistot koottiin selvitystä tehtäessä yhtenäisiksi paikkatietoaineistoksi. Pirkanmaalla esiintyy yli 180 luontotyyppiä, joista noin
110 (60 %) on arvioitu uhanalaisiksi Etelä-Suomessa. Tilanne on samankaltainen koko Etelä-Suomessa. Luontotyppien vastuukohteita löytyy erityisesti vanhojen metsien alueilta ja jäljellä olevien soiden suoluontotyypeistä sekä pienvesien, lähteikköjen, norojen ja purojen ääreltä. Alueeltamme löytyy myös luonnontilaisia hiekkarantoja, jotka luontotyyppinä ovat uhanalaisia.

Pirkanmaan vastuulajitaulukko

Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit selvitys on viety avoimeksi kartta-aineistoksi. Karttapalvelun kokeiluun ja tutustumiseen kannattaa hetki varata aikaa. Mutta kun työkalut käyvät tutuiksi, karttaan tutustumalla voi saada tietoa juuri omalta paikkakunnaltakin. Kannattaa lukea viereen ilmaantuva ikkuna, joka selventää sen, miltä ajalta ja miltä laajudelta materiaalia on saatu kartta-aineistoon.

Millaisia toimia vastuulajien huomiointi edellyttää

Merkittävimmin Pirkanmaan vastuulajeihin ja uhanalaisiin luontotyyppeihin vaikuttavat tulevaisuudessa metsätalouteen liittyvät toimet. Vastuulajien kannalta tärkeitä uhkatekijöitä ovat myös avoimien alueiden umpeenkasvu etenkin perinnebiotoopeilla ja niiden lajeilla, mutta myös rannoilla ja harjumetsissä. Uhanalaisilla luontotyypeillä merkittäviä uhkia ovat edellisten ohella rakentaminen ja soiden ojitus. Vaikka uudisojituksia ei nykyisin enää tehdä, ovat kunnostusojitukset sekä vanhojen ojitusten kuivattava vaikutus edelleen merkittäviä. Uhkatekijöitä sekä vastuulajien että uhanalaisten luontotyyppien kannalta ovat myös vesien rehevöityminen ja likaantuminen, vesirakentaminen sekä vesien säännöstely.

Uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä voidaan auttaa ensisijaisesti metsätalouden keinoin
  1. Metsien uhanalainen lajisto tarvitsee lehtipuita, kuollutta puuta sekä suuria ja vanhoja puuyksilöitä: rakennepiirteitä ja resursseja, joita talousmetsistä puuttuu.
  2. Talousmetsiin tulisi jättää kehittymään monimuotoisuuskeskittymiä, jotka erottuvat talousmetsämaisemasta ja tarjoavat elinympäristöä uhanalaiselle ja vaateliaalle lajistolle, sillä uhanalaisten lajien säilymiseen vaikuttaa erityisen paljon suojelualueiden välissä olevien sopivien elinympäristöjen ja suojavyöhykkeiden ketju.
  3. Vaikka uudisojituksia ei nykyisin enää tehdä, ovat kunnostusojitukset sekä vanhojen ojitusten kuivattava vaikutus edelleen merkittäviä uhkatekijöitä kosteissa ympäristöissä sekä lajeille että luontotyypeille.
  4. Suoluontomme on vaikeassa tilanteessa ja turvemaillamme on suuri merkitys myös ilmastonmuutokseen sopeuduttaessa. Vesien palauttaminen sinne, mihin niitä voidaan palauttaa, on ekoteko sekä lajeille, luontotyypeille, vesistöille että ilmastolle.

Vastuulajilistalla esiintyy vain osa uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä

Pirkanmaan alueella esiintyy 320 valtakunnallisesti uhanalaista ja noin 370 silmälläpidettävää lajia. On siis itsestään selvää, että alueemme soilta, metsistä ja vesistöistä löytyy Pirkanmaan uhanalaisten vastuulajien ohella muita suojelun tarpeessa olevia uhanalaisia ja silmällä pidettäviä lajeja ja luontotyyppejä, joiden säilymisen vastuu kantaa myös yli maakuntarajojen. Uhkana on se, että yhä tavallisimpina pidetyistä lajeista on tulossa uhanalaisia.

Monimuotoisuuspotentiaalia on säilynyt, lajitietoa uupuu
  1. Alueemme lajeja on systemaattisemmin selvitetty vain suojelualueilla ja selvitysten tekemisestä on useimmiten kulunut myös runsaasti aikaa.
  2. Lisäksi suoluontotyyppien lajisto on lähtökohtaisesti niukempaa ja lajiosumien lukumäärät eivät voi nousta rehevämpien seutujen rinnalle, mikä ei tee suoluontotyyppejä tai turvemaiden kangasmetsiä kuitenkaan vähemmän arvokkaaksi.
  3. Säilyneeksi arvioitujen luontotyyppien määrä voidaan myös arvioida suometsien ja soiden ojitusten alueella vähäiseksi, mikä jättää varjoonsa sen, että monimuotoisuuspotentiaalia on kuitenkin säilynyt ja tavan metsissäkin esiintyy vaarantuneita ja uhanalisia lajeja.
  4. Tarkasteltujen ruutujen laajuus voi silloin vinouttaa säilyneiden alueiden havaitsemista.

Vastuulajien ja vastuuluontotyyppien puuttumisen varjolla ei pidä kuitenkaan sallia alueiden luonnon edelleen köyhdyttämistä, vaan tukea monin eri tavoin jäljellä olevan monimuotoisuuden säilymistä, elpymistä ja ennallistamista alueilla, joita on hyödynnetty koko maakunnan tarpeisiin energiankäyttöalueina ja joille edelleen osoitetaan uutta luontovaikutuksia aiheuttavaa energiantuotantoa.

Luontotiedon kartuttaminen ja kansalaisrooli

Kansalaisia kutsutaankin monin eri tavoin kartuttamaan luontotietoa, sillä lajiharrastajien maastohavainnot muodostavat keskeisen tietovarannon. Eri tahot järjestävät seuranta- ja kartoitushankkeita. Näihin osallistuminen antaa luontoharrastukseen myös uutta syvyyttä ja mielekkyyttä. Luonnontuntemuksen kasvattaminen on monelle juurikin se syy, mikä vetää luontoharrastuksen pariin. Hakuun ja tunnistukseen kannattaa käyttää avuksi hyviksi havaittuja apuvälinietä. iNaturalist- appia ja luomuksen sivustoa. Kannattaa tutustua myös oman havaintovihkon käyttöön.

Luonto ja ilmasto kiittää

Karttuvan luontotiedon lisäksi voimme edistää monimuotoisuuden elpymistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa myös muuttamalla käyttäytymistämme, pohtimalla arvojamme ja suhtautumistamme ja ehkä myös tinkimällä omasta kulutuksestamme. Voimme tehdä pieniä tekoja tai korjata kokonaisvaltaisemmin suuntaa. Maanomistajana myönteisen vaikuttamisen mahdollisuudet ovat suuret.